Vi­ve­ca Thomé naut­ti vii­me vii­kol­la hiih­to­ret­kes­tä Äkäs­lom­po­los­sa. Mat­kal­la Ke­sän­gin Kei­taal­le hän ta­pa­si pöl­lön.

Vi­ve­ca Thomé naut­ti vii­me vii­kol­la hiih­to­ret­kes­tä Äkäs­lom­po­los­sa. Mat­kal­la Ke­sän­gin Kei­taal­le hän ta­pa­si pöl­lön.

Kol­mi­sen kym­men­tä vuot­ta olen Yl­läk­sen mai­se­mis­sa hiih­del­lyt ja ih­me­tel­lyt mik­si la­duil­la kä­vel­lään kun koko ava­ra La­pin­maa on ra­joi­tuk­set­ta kä­vel­tä­vis­sä lu­kuun ot­ta­mat­ta pi­ho­ja ja hoi­det­tu­ja la­tu­ja. Tä­nään aa­mu­sel­la Äkäs­lom­po­los­sa oli­vat la­dut har­vi­nai­sen huo­nos­sa kun­nos­sa ja vas­taan tuli usei­ta la­dul­la kä­ve­li­jöi­tä. Ky­säi­sin yh­del­tä vas­taan tu­le­val­ta pa­ris­kun­nal­ta, tie­tä­vät­kö he et­tä la­duil­la ei sai­si kä­vel­lä. He vas­ta­si­vat tie­tä­vän­sä ja seu­raa­van­sa tark­kaan oh­jeis­tus­ta la­tu­ris­teyk­sis­sä ole­vis­ta opas­tei­ta, ja ker­toi­vat ky­sei­sen alu­een ole­van sekä hiih­toa et­tä pa­ti­koin­tia var­ten. Vas­ta­sin, et­tä hiih­toon tal­vel­la ja pa­ti­koin­tiin ke­säl­lä. Seu­rue ker­toi, et­tä ei­vät­hän he eng­lan­ti­lai­si­na voi sitä tie­tää. Ja mi­ten ih­mees­sä voi­si­vat­kaan tie­tää teh­neen­sä vää­rin kun pa­ti­koi­vat rei­til­lä mikä on opas­teis­sa oh­jeis­tet­tu pa­ti­koin­tiin. En sen enem­pää jää­nyt hei­dän miel­tään pa­hoit­ta­maan. Hiih­del­ty­ä­ni seu­raa­vaan ris­teyk­seen py­säh­dyin tar­kis­ta­maan asi­aa. Siel­lä oli to­del­la­kin opas­tin­vii­tat, jois­sa oli ku­vi­na sekä hiih­to et­tä pa­ti­koin­ti. Ja minä ta­ju­sin, et­tä olen kol­mi­sen kym­men­tä vuot­ta la­dul­la kä­ve­li­jöi­tä ta­va­tes­sa­ni vää­rin syyl­lis­tä­nyt ul­ko­lai­sia tu­ris­te­ja kun oli­si pi­tä­nyt syyl­lis­tää ta­hoa joka on suun­ni­tel­lut ja to­teut­ta­nut opas­teet.

Kol­mi­sen kym­men­tä vuot­ta olen Yl­läk­sen mai­se­mis­sa hiih­del­lyt ja ih­me­tel­lyt mik­si la­duil­la kä­vel­lään kun koko ava­ra La­pin­maa on ra­joi­tuk­set­ta kä­vel­tä­vis­sä lu­kuun ot­ta­mat­ta pi­ho­ja ja hoi­det­tu­ja la­tu­ja. Tä­nään aa­mu­sel­la Äkäs­lom­po­los­sa oli­vat la­dut har­vi­nai­sen huo­nos­sa kun­nos­sa ja vas­taan tuli usei­ta la­dul­la kä­ve­li­jöi­tä. Ky­säi­sin yh­del­tä vas­taan tu­le­val­ta pa­ris­kun­nal­ta, tie­tä­vät­kö he et­tä la­duil­la ei sai­si kä­vel­lä. He vas­ta­si­vat tie­tä­vän­sä ja seu­raa­van­sa tark­kaan oh­jeis­tus­ta la­tu­ris­teyk­sis­sä ole­vis­ta opas­tei­ta, ja ker­toi­vat ky­sei­sen alu­een ole­van sekä hiih­toa et­tä pa­ti­koin­tia var­ten. Vas­ta­sin, et­tä hiih­toon tal­vel­la ja pa­ti­koin­tiin ke­säl­lä. Seu­rue ker­toi, et­tä ei­vät­hän he eng­lan­ti­lai­si­na voi sitä tie­tää. Ja mi­ten ih­mees­sä voi­si­vat­kaan tie­tää teh­neen­sä vää­rin kun pa­ti­koi­vat rei­til­lä mikä on opas­teis­sa oh­jeis­tet­tu pa­ti­koin­tiin. En sen enem­pää jää­nyt hei­dän miel­tään pa­hoit­ta­maan. Hiih­del­ty­ä­ni seu­raa­vaan ris­teyk­seen py­säh­dyin tar­kis­ta­maan asi­aa. Siel­lä oli to­del­la­kin opas­tin­vii­tat, jois­sa oli ku­vi­na sekä hiih­to et­tä pa­ti­koin­ti. Ja minä ta­ju­sin, et­tä olen kol­mi­sen kym­men­tä vuot­ta la­dul­la kä­ve­li­jöi­tä ta­va­tes­sa­ni vää­rin syyl­lis­tä­nyt ul­ko­lai­sia tu­ris­te­ja kun oli­si pi­tä­nyt syyl­lis­tää ta­hoa joka on suun­ni­tel­lut ja to­teut­ta­nut opas­teet.

– Lau­an­tai-il­ta­na 29. mar­ras­kuu­ta Yl­läs­jär­vel­lä oli tuu­lis­ta, pil­vis­tä ja sa­toi lun­ta, mut­ta vä­hän en­nen puol­ta yö­tä pil­vet yh­täk­kiä väis­tyi­vät, tuli täh­ti­kir­kas tai­vas ja tai­vaan tu­let syt­tyi­vät. Re­von­tu­let oli­vat ko­me­at, va­lo­voi­mai­set, mo­ni­haa­rai­set ja yli koko tai­vaan­la­en ulot­tu­vat, ku­vai­lee ohei­set tai­vaan­tu­let sun­nun­tain vas­tai­se­na yö­nä kel­lo 0.30 Yl­läs­jär­ven Pa­lo­vaa­ras­sa ikuis­ta­nut Yr­jö Ben­son.

– Lau­an­tai-il­ta­na 29. mar­ras­kuu­ta Yl­läs­jär­vel­lä oli tuu­lis­ta, pil­vis­tä ja sa­toi lun­ta, mut­ta vä­hän en­nen puol­ta yö­tä pil­vet yh­täk­kiä väis­tyi­vät, tuli täh­ti­kir­kas tai­vas ja tai­vaan tu­let syt­tyi­vät. Re­von­tu­let oli­vat ko­me­at, va­lo­voi­mai­set, mo­ni­haa­rai­set ja yli koko tai­vaan­la­en ulot­tu­vat, ku­vai­lee ohei­set tai­vaan­tu­let sun­nun­tain vas­tai­se­na yö­nä kel­lo 0.30 Yl­läs­jär­ven Pa­lo­vaa­ras­sa ikuis­ta­nut Yr­jö Ben­son.

Äkäs­lom­po­los­ta Muot­ka­vaa­raan kul­kee tie nro 940. Tie mut­kit­te­lee ja seu­rai­lee Äkäs­ke­roa ja Äkäs­jär­veä ja pää­tyy Muo­nio-Ro­va­nie­men­tie ris­teyk­seen. Tien var­rel­la on pai­kal­lis­ta asu­tus­ta ja loma-asun­to­ja, jot­ka si­jait­se­vat kui­ten­kin ai­ka nä­ky­mät­tö­mis­sä tiel­tä kat­so­en. Tien kaut­ta pää­see myös Kit­ti­län tiel­le sekä Äkäs­ke­roon, Peu­ra­kal­ti­oon ja Äkäs-Myl­lyl­le. Tie­tä käy­te­tään myös työ­mat­koi­hin Lom­po­lon ja Muo­ni­on vä­lil­lä. Ra­ken­ta­mi­nen ja huol­to­a­jo ovat vii­me vuo­si­na li­sän­neet lii­ken­ne­mää­rää. Sen li­säk­si po­rot ai­heut­ta­vat eri­tyis­tä huo­mi­o­ta. Kui­ten­kin no­peu­det tiel­lä ovat to­del­la suu­ria ja eri­tyi­ses­ti pit­kät suo­rat ins­pi­roi­vat aja­jia tes­taa­maan mi­ten se oma au­to kul­kee.

Äkäs­lom­po­los­ta Muot­ka­vaa­raan kul­kee tie nro 940. Tie mut­kit­te­lee ja seu­rai­lee Äkäs­ke­roa ja Äkäs­jär­veä ja pää­tyy Muo­nio-Ro­va­nie­men­tie ris­teyk­seen. Tien var­rel­la on pai­kal­lis­ta asu­tus­ta ja loma-asun­to­ja, jot­ka si­jait­se­vat kui­ten­kin ai­ka nä­ky­mät­tö­mis­sä tiel­tä kat­so­en. Tien kaut­ta pää­see myös Kit­ti­län tiel­le sekä Äkäs­ke­roon, Peu­ra­kal­ti­oon ja Äkäs-Myl­lyl­le. Tie­tä käy­te­tään myös työ­mat­koi­hin Lom­po­lon ja Muo­ni­on vä­lil­lä. Ra­ken­ta­mi­nen ja huol­to­a­jo ovat vii­me vuo­si­na li­sän­neet lii­ken­ne­mää­rää. Sen li­säk­si po­rot ai­heut­ta­vat eri­tyis­tä huo­mi­o­ta. Kui­ten­kin no­peu­det tiel­lä ovat to­del­la suu­ria ja eri­tyi­ses­ti pit­kät suo­rat ins­pi­roi­vat aja­jia tes­taa­maan mi­ten se oma au­to kul­kee.

Mö­kil­läm­me Mar­tin­saa­res­sa oli käy­nyt kut­su­mat­to­mia vie­rai­ta ju­han­nuk­sen ai­kaan. Lie­ne­vät ol­leet kas­vat­ta­mat­to­mia po­jan­vin­ti­öi­tä, kun oli­vat huis­ki­neet ir­ral­laan ol­lut­ta pai­na­vaa­kin ta­va­raa muun mu­as­sa te­ras­sil­ta pit­kin tont­tia. Mur­to­jäl­kiä ei ol­lut, sii­vo­a­mis­ta kyl­lä. Käyn­ti­kor­tik­si oli­vat jät­tä­neet tyh­jän Äs­sä­mix-kark­ki­pus­sin – gril­lin si­sään. Kuu­los­taa­ko tu­tul­ta?

Mö­kil­läm­me Mar­tin­saa­res­sa oli käy­nyt kut­su­mat­to­mia vie­rai­ta ju­han­nuk­sen ai­kaan. Lie­ne­vät ol­leet kas­vat­ta­mat­to­mia po­jan­vin­ti­öi­tä, kun oli­vat huis­ki­neet ir­ral­laan ol­lut­ta pai­na­vaa­kin ta­va­raa muun mu­as­sa te­ras­sil­ta pit­kin tont­tia. Mur­to­jäl­kiä ei ol­lut, sii­vo­a­mis­ta kyl­lä. Käyn­ti­kor­tik­si oli­vat jät­tä­neet tyh­jän Äs­sä­mix-kark­ki­pus­sin – gril­lin si­sään. Kuu­los­taa­ko tu­tul­ta?

Leif Ramm-Schmidt hiih­te­li 19. huh­ti­kuu­ta Py­hä­jär­vel­tä Ko­ta­ma­jan suun­taan, kun hän huo­ma­si mus­tan ke­pin nä­köi­sen esi­neen les­kel­lä luis­te­lu-uraa.

Leif Ramm-Schmidt hiih­te­li 19. huh­ti­kuu­ta Py­hä­jär­vel­tä Ko­ta­ma­jan suun­taan, kun hän huo­ma­si mus­tan ke­pin nä­köi­sen esi­neen les­kel­lä luis­te­lu-uraa.

Jär­ven­pää­läi­nen Mar­kus Kes­ki­ta­lo vie­rai­li per­hei­neen Ko­ni­jän­kän Ko­tie­läin­pi­hal­la, kun Mar­kuk­sen 13-vuo­ti­as ty­tär Pin­ja Kes­ki­ta­lo ky­syi isäl­tään, mikä ih­me hä­nen pään­sä pääl­le mah­toi le­hah­taa. Koko per­heen yl­lä­tyk­sek­si se oli pie­ni pöl­lö, jol­la oli mu­ka­naan saa­lis, pik­ku­lin­tu. Saa­lis oli sel­väs­ti sen ver­ran pai­na­va, et­tä le­väh­dys­tau­ko tuli tar­peen. Pöl­löl­lä ei ol­lut kii­re min­ne­kään, ku­va­kin eh­dit­tiin ot­taa. Pin­jan iso­van­hem­mat nau­roi­vat, et­tä kyl­lä pöl­lö puun tun­tee – ty­tön nimi kun viit­taa myös sa­man­ni­mi­seen ha­vu­puu­la­jiin.

Jär­ven­pää­läi­nen Mar­kus Kes­ki­ta­lo vie­rai­li per­hei­neen Ko­ni­jän­kän Ko­tie­läin­pi­hal­la, kun Mar­kuk­sen 13-vuo­ti­as ty­tär Pin­ja Kes­ki­ta­lo ky­syi isäl­tään, mikä ih­me hä­nen pään­sä pääl­le mah­toi le­hah­taa. Koko per­heen yl­lä­tyk­sek­si se oli pie­ni pöl­lö, jol­la oli mu­ka­naan saa­lis, pik­ku­lin­tu. Saa­lis oli sel­väs­ti sen ver­ran pai­na­va, et­tä le­väh­dys­tau­ko tuli tar­peen. Pöl­löl­lä ei ol­lut kii­re min­ne­kään, ku­va­kin eh­dit­tiin ot­taa. Pin­jan iso­van­hem­mat nau­roi­vat, et­tä kyl­lä pöl­lö puun tun­tee – ty­tön nimi kun viit­taa myös sa­man­ni­mi­seen ha­vu­puu­la­jiin.

Tämä tal­vi on ol­lut re­von­tu­li­ri­kas. Yl­läs­jär­vel­lä lo­mai­le­va Yr­jö Ben­son tal­len­si näyt­tä­vät re­von­tu­let Yl­läs­jär­ven Jun­kan­jän­käl­lä 28. hel­mi­kuu­ta kel­lo 20.51.

Tämä tal­vi on ol­lut re­von­tu­li­ri­kas. Yl­läs­jär­vel­lä lo­mai­le­va Yr­jö Ben­son tal­len­si näyt­tä­vät re­von­tu­let Yl­läs­jär­ven Jun­kan­jän­käl­lä 28. hel­mi­kuu­ta kel­lo 20.51.

Yl­läk­sen uu­si la­tu­kart­ta on muut­ta­nut ul­ko­a­su­aan. Van­ha kart­ta oli jo­ten­kin maas­tol­taan ha­vain­nol­li­sem­pi ja sitä oli mu­ka­vam­pi käyt­tää.

Yl­läk­sen uu­si la­tu­kart­ta on muut­ta­nut ul­ko­a­su­aan. Van­ha kart­ta oli jo­ten­kin maas­tol­taan ha­vain­nol­li­sem­pi ja sitä oli mu­ka­vam­pi käyt­tää.

Luon­non­va­ra­kes­kus, Luke va­roit­ti äs­kei­ses­sä lau­sun­nos­saan Han­nu­kai­sen kai­vos­hank­keen ku­pa­ri­pääs­tö­jen ole­van tu­hoi­sia lohi- ja tai­men­kan­noil­le. Asi­a­han ei ole mi­ten­kään uu­si, kos­ka en­ti­sen Rau­tu­vaa­ran kai­vok­sen pääs­tö­jen epäil­tiin vai­kut­ta­neen lo­hi­ka­lo­jen nou­su­ha­luk­kuu­teen ja ka­lo­jen epä­muo­dos­tu­miin. Nie­sa­jo­en tam­muk­ka­kan­nan ker­rot­tiin lä­hes hä­vin­neen kai­vos­toi­min­nan alet­tua. Rau­tu­vaa­ran kai­vos toi­mi Rau­ta­ruu­kin omis­tuk­ses­sa 1962-1988, jon­ka jäl­keen 1989-1996 Ou­to­kum­pu jat­koi toi­min­taa ri­kas­ta­mal­la eri kai­vok­sien ku­pa­ri- ja kul­ta­pi­toi­sia mal­me­ja. Kai­vok­sen sul­ke­mis­työt kes­ti­vät 30 vuot­ta v. 2018 lop­puun.

Luon­non­va­ra­kes­kus, Luke va­roit­ti äs­kei­ses­sä lau­sun­nos­saan Han­nu­kai­sen kai­vos­hank­keen ku­pa­ri­pääs­tö­jen ole­van tu­hoi­sia lohi- ja tai­men­kan­noil­le. Asi­a­han ei ole mi­ten­kään uu­si, kos­ka en­ti­sen Rau­tu­vaa­ran kai­vok­sen pääs­tö­jen epäil­tiin vai­kut­ta­neen lo­hi­ka­lo­jen nou­su­ha­luk­kuu­teen ja ka­lo­jen epä­muo­dos­tu­miin. Nie­sa­jo­en tam­muk­ka­kan­nan ker­rot­tiin lä­hes hä­vin­neen kai­vos­toi­min­nan alet­tua. Rau­tu­vaa­ran kai­vos toi­mi Rau­ta­ruu­kin omis­tuk­ses­sa 1962-1988, jon­ka jäl­keen 1989-1996 Ou­to­kum­pu jat­koi toi­min­taa ri­kas­ta­mal­la eri kai­vok­sien ku­pa­ri- ja kul­ta­pi­toi­sia mal­me­ja. Kai­vok­sen sul­ke­mis­työt kes­ti­vät 30 vuot­ta v. 2018 lop­puun.