Mö­kil­läm­me Mar­tin­saa­res­sa oli käy­nyt kut­su­mat­to­mia vie­rai­ta ju­han­nuk­sen ai­kaan. Lie­ne­vät ol­leet kas­vat­ta­mat­to­mia po­jan­vin­ti­öi­tä, kun oli­vat huis­ki­neet ir­ral­laan ol­lut­ta pai­na­vaa­kin ta­va­raa muun mu­as­sa te­ras­sil­ta pit­kin tont­tia. Mur­to­jäl­kiä ei ol­lut, sii­vo­a­mis­ta kyl­lä. Käyn­ti­kor­tik­si oli­vat jät­tä­neet tyh­jän Äs­sä­mix-kark­ki­pus­sin – gril­lin si­sään. Kuu­los­taa­ko tu­tul­ta?

Mö­kil­läm­me Mar­tin­saa­res­sa oli käy­nyt kut­su­mat­to­mia vie­rai­ta ju­han­nuk­sen ai­kaan. Lie­ne­vät ol­leet kas­vat­ta­mat­to­mia po­jan­vin­ti­öi­tä, kun oli­vat huis­ki­neet ir­ral­laan ol­lut­ta pai­na­vaa­kin ta­va­raa muun mu­as­sa te­ras­sil­ta pit­kin tont­tia. Mur­to­jäl­kiä ei ol­lut, sii­vo­a­mis­ta kyl­lä. Käyn­ti­kor­tik­si oli­vat jät­tä­neet tyh­jän Äs­sä­mix-kark­ki­pus­sin – gril­lin si­sään. Kuu­los­taa­ko tu­tul­ta?

Leif Ramm-Schmidt hiih­te­li 19. huh­ti­kuu­ta Py­hä­jär­vel­tä Ko­ta­ma­jan suun­taan, kun hän huo­ma­si mus­tan ke­pin nä­köi­sen esi­neen les­kel­lä luis­te­lu-uraa.

Leif Ramm-Schmidt hiih­te­li 19. huh­ti­kuu­ta Py­hä­jär­vel­tä Ko­ta­ma­jan suun­taan, kun hän huo­ma­si mus­tan ke­pin nä­köi­sen esi­neen les­kel­lä luis­te­lu-uraa.

Jär­ven­pää­läi­nen Mar­kus Kes­ki­ta­lo vie­rai­li per­hei­neen Ko­ni­jän­kän Ko­tie­läin­pi­hal­la, kun Mar­kuk­sen 13-vuo­ti­as ty­tär Pin­ja Kes­ki­ta­lo ky­syi isäl­tään, mikä ih­me hä­nen pään­sä pääl­le mah­toi le­hah­taa. Koko per­heen yl­lä­tyk­sek­si se oli pie­ni pöl­lö, jol­la oli mu­ka­naan saa­lis, pik­ku­lin­tu. Saa­lis oli sel­väs­ti sen ver­ran pai­na­va, et­tä le­väh­dys­tau­ko tuli tar­peen. Pöl­löl­lä ei ol­lut kii­re min­ne­kään, ku­va­kin eh­dit­tiin ot­taa. Pin­jan iso­van­hem­mat nau­roi­vat, et­tä kyl­lä pöl­lö puun tun­tee – ty­tön nimi kun viit­taa myös sa­man­ni­mi­seen ha­vu­puu­la­jiin.

Jär­ven­pää­läi­nen Mar­kus Kes­ki­ta­lo vie­rai­li per­hei­neen Ko­ni­jän­kän Ko­tie­läin­pi­hal­la, kun Mar­kuk­sen 13-vuo­ti­as ty­tär Pin­ja Kes­ki­ta­lo ky­syi isäl­tään, mikä ih­me hä­nen pään­sä pääl­le mah­toi le­hah­taa. Koko per­heen yl­lä­tyk­sek­si se oli pie­ni pöl­lö, jol­la oli mu­ka­naan saa­lis, pik­ku­lin­tu. Saa­lis oli sel­väs­ti sen ver­ran pai­na­va, et­tä le­väh­dys­tau­ko tuli tar­peen. Pöl­löl­lä ei ol­lut kii­re min­ne­kään, ku­va­kin eh­dit­tiin ot­taa. Pin­jan iso­van­hem­mat nau­roi­vat, et­tä kyl­lä pöl­lö puun tun­tee – ty­tön nimi kun viit­taa myös sa­man­ni­mi­seen ha­vu­puu­la­jiin.

Tämä tal­vi on ol­lut re­von­tu­li­ri­kas. Yl­läs­jär­vel­lä lo­mai­le­va Yr­jö Ben­son tal­len­si näyt­tä­vät re­von­tu­let Yl­läs­jär­ven Jun­kan­jän­käl­lä 28. hel­mi­kuu­ta kel­lo 20.51.

Tämä tal­vi on ol­lut re­von­tu­li­ri­kas. Yl­läs­jär­vel­lä lo­mai­le­va Yr­jö Ben­son tal­len­si näyt­tä­vät re­von­tu­let Yl­läs­jär­ven Jun­kan­jän­käl­lä 28. hel­mi­kuu­ta kel­lo 20.51.

Yl­läk­sen uu­si la­tu­kart­ta on muut­ta­nut ul­ko­a­su­aan. Van­ha kart­ta oli jo­ten­kin maas­tol­taan ha­vain­nol­li­sem­pi ja sitä oli mu­ka­vam­pi käyt­tää.

Yl­läk­sen uu­si la­tu­kart­ta on muut­ta­nut ul­ko­a­su­aan. Van­ha kart­ta oli jo­ten­kin maas­tol­taan ha­vain­nol­li­sem­pi ja sitä oli mu­ka­vam­pi käyt­tää.

Luon­non­va­ra­kes­kus, Luke va­roit­ti äs­kei­ses­sä lau­sun­nos­saan Han­nu­kai­sen kai­vos­hank­keen ku­pa­ri­pääs­tö­jen ole­van tu­hoi­sia lohi- ja tai­men­kan­noil­le. Asi­a­han ei ole mi­ten­kään uu­si, kos­ka en­ti­sen Rau­tu­vaa­ran kai­vok­sen pääs­tö­jen epäil­tiin vai­kut­ta­neen lo­hi­ka­lo­jen nou­su­ha­luk­kuu­teen ja ka­lo­jen epä­muo­dos­tu­miin. Nie­sa­jo­en tam­muk­ka­kan­nan ker­rot­tiin lä­hes hä­vin­neen kai­vos­toi­min­nan alet­tua. Rau­tu­vaa­ran kai­vos toi­mi Rau­ta­ruu­kin omis­tuk­ses­sa 1962-1988, jon­ka jäl­keen 1989-1996 Ou­to­kum­pu jat­koi toi­min­taa ri­kas­ta­mal­la eri kai­vok­sien ku­pa­ri- ja kul­ta­pi­toi­sia mal­me­ja. Kai­vok­sen sul­ke­mis­työt kes­ti­vät 30 vuot­ta v. 2018 lop­puun.

Luon­non­va­ra­kes­kus, Luke va­roit­ti äs­kei­ses­sä lau­sun­nos­saan Han­nu­kai­sen kai­vos­hank­keen ku­pa­ri­pääs­tö­jen ole­van tu­hoi­sia lohi- ja tai­men­kan­noil­le. Asi­a­han ei ole mi­ten­kään uu­si, kos­ka en­ti­sen Rau­tu­vaa­ran kai­vok­sen pääs­tö­jen epäil­tiin vai­kut­ta­neen lo­hi­ka­lo­jen nou­su­ha­luk­kuu­teen ja ka­lo­jen epä­muo­dos­tu­miin. Nie­sa­jo­en tam­muk­ka­kan­nan ker­rot­tiin lä­hes hä­vin­neen kai­vos­toi­min­nan alet­tua. Rau­tu­vaa­ran kai­vos toi­mi Rau­ta­ruu­kin omis­tuk­ses­sa 1962-1988, jon­ka jäl­keen 1989-1996 Ou­to­kum­pu jat­koi toi­min­taa ri­kas­ta­mal­la eri kai­vok­sien ku­pa­ri- ja kul­ta­pi­toi­sia mal­me­ja. Kai­vok­sen sul­ke­mis­työt kes­ti­vät 30 vuot­ta v. 2018 lop­puun.

Noin vii­si­tois­ta vuot­ta olem­me käy­neet vii­kol­la 8 Muo­ni­os­sa hiih­tä­mäs­sä. Hie­not mai­se­mat ja hy­vät la­dut ve­tä­vät puo­leen­sa, vaik­ka etäi­syyt­tä on­kin tän­ne mat­kaa­mi­ses­sa.

Noin vii­si­tois­ta vuot­ta olem­me käy­neet vii­kol­la 8 Muo­ni­os­sa hiih­tä­mäs­sä. Hie­not mai­se­mat ja hy­vät la­dut ve­tä­vät puo­leen­sa, vaik­ka etäi­syyt­tä on­kin tän­ne mat­kaa­mi­ses­sa.

Nyt on Yl­läk­sen la­tu­jen ja reit­tien yl­lä­pi­tä­jä teh­nyt li­sää uro­töi­tä. La­dut prii­ma­kun­nos­sa ja myös tal­vi­po­lut. Uu­si pal­ve­lu mei­dän ul­koi­li­joi­den ilok­si. Olen pari ker­taa tes­tail­lut si­ni­sil­lä ke­peil­lä mer­kit­ty­jä hoi­det­tu­ja pol­ku­ja. Kul­ku käy vaik­ka lenk­ka­reil­la, jos ei ole pyö­rää tai tal­vi­ken­kiä. Reit­te­jä on pal­jon ja pe­ri­aat­tes­sa pää­see joka paik­kaan mi­hin suk­sil­la­kin.

Nyt on Yl­läk­sen la­tu­jen ja reit­tien yl­lä­pi­tä­jä teh­nyt li­sää uro­töi­tä. La­dut prii­ma­kun­nos­sa ja myös tal­vi­po­lut. Uu­si pal­ve­lu mei­dän ul­koi­li­joi­den ilok­si. Olen pari ker­taa tes­tail­lut si­ni­sil­lä ke­peil­lä mer­kit­ty­jä hoi­det­tu­ja pol­ku­ja. Kul­ku käy vaik­ka lenk­ka­reil­la, jos ei ole pyö­rää tai tal­vi­ken­kiä. Reit­te­jä on pal­jon ja pe­ri­aat­tes­sa pää­see joka paik­kaan mi­hin suk­sil­la­kin.

Kuuk­ke­li saa joka ke­vät vies­te­jä ne­nä­lii­nois­ta la­duil­la. Kuu­los­taa har­mit­to­mal­ta, mut­ta jo­kai­nen ne­nä­lii­naan hiih­tä­nyt tie­tää, et­tä sitä se ei ole. Ke­vät ja par­haat hiih­to­ke­lit ovat vas­ta edes­sä, mut­ta jo nyt on pa­rin lo­mai­li­jan hiih­dot päät­ty­neet tä­hän ”val­koi­seen vaa­raan”. Jo­kai­sen la­tu­ja käyt­tä­vän on muis­tet­ta­va, et­tä ne­nä­lii­nat – ku­ten kaik­ki muut­kin ros­kat – pi­de­tään mu­ka­na, ei jä­te­tä mat­kan var­rel­le. Jos hiih­to­a­sus­ta­si ei löy­dy tas­kua, työn­nä ne­nä­lii­na vaik­ka hi­haa­si tai os­ta vyö­lauk­ku. Muu­ten kan­nat­taa py­syä pois­sa la­duil­ta.

Kuuk­ke­li saa joka ke­vät vies­te­jä ne­nä­lii­nois­ta la­duil­la. Kuu­los­taa har­mit­to­mal­ta, mut­ta jo­kai­nen ne­nä­lii­naan hiih­tä­nyt tie­tää, et­tä sitä se ei ole. Ke­vät ja par­haat hiih­to­ke­lit ovat vas­ta edes­sä, mut­ta jo nyt on pa­rin lo­mai­li­jan hiih­dot päät­ty­neet tä­hän ”val­koi­seen vaa­raan”. Jo­kai­sen la­tu­ja käyt­tä­vän on muis­tet­ta­va, et­tä ne­nä­lii­nat – ku­ten kaik­ki muut­kin ros­kat – pi­de­tään mu­ka­na, ei jä­te­tä mat­kan var­rel­le. Jos hiih­to­a­sus­ta­si ei löy­dy tas­kua, työn­nä ne­nä­lii­na vaik­ka hi­haa­si tai os­ta vyö­lauk­ku. Muu­ten kan­nat­taa py­syä pois­sa la­duil­ta.

Ku­ten olem­me Kuuk­ke­lis­ta lu­ke­neet, Ko­la­ri ha­lu­aa liit­tää Kit­ti­lään kuu­lu­van Yl­läs­jär­ven ky­län osan it­seen­sä, muu­ta­man ne­li­ö­ki­lo­met­rin ko­koi­sen maa-alan.

Ku­ten olem­me Kuuk­ke­lis­ta lu­ke­neet, Ko­la­ri ha­lu­aa liit­tää Kit­ti­lään kuu­lu­van Yl­läs­jär­ven ky­län osan it­seen­sä, muu­ta­man ne­li­ö­ki­lo­met­rin ko­koi­sen maa-alan.