© Ilkka Poutanen
”Siellä täällä tavataan revittyjä poroja. Jo kaukaa näkee valkoisista karvoista muodostuneita mattoja ruskeanmustalla sammalalustalla. Sudet ovat kierrelleet täälläkin ja tehneet norjalaisten porokarjoissa pahaa jälkeä.”
Vuonna 1950 Yrjö Kokko kertoi, kuinka sudet harvensivat porotokkia. Tänä talvena pahinta jälkeä on tehnyt talvi. Lunta on paljon, porot eivät löydä ruokaa – ja mikä pahinta – talvi jatkuu aina vain.
– Kuulemma viisi vuotta menee, että poroelinkeino toipuu tästä talvesta, Ilkka Poutanen sanoo.
Talvi on ollut ankara poroille. Miehet näkivät kuolleita poroja matkallaan.
© Ilkka Poutanen
Poutanen, Keijo Taskinen, Toni Vaartimo ja Poppis Suomela hiihtävät Enontekiön tunturimaastoissa kirjailija valokuvaaja Yrjö Kokon viidennen ”joutsenretken” toisintoa. Suomajoen tuntumassa, pienellä lähdeojalla, he pääsivät poromiehen kanssa juttusille. Hitonmoinen talvi, poromies kuvaili tilannetta.
– Mies piti Kalkujärvellä kämppää ja kävi pari kertaa päivässä Maaterjärven suunnalla kasaamassa poroja. Viimeisetkin porot oli nyt ajettu Norjasta kotiin, Poutanen jatkaa keskustelun kertaamista.
– Nykyään täällä ei kuulemma näe enää usein hiihtäjiä. Pari viikkoa sitten oli ollut joku yksittäinen.
Mutta kelataanpa muutama päivä taaksepäin. Viime tiistaina Kuukkeli sai erämaasta kohisevan ja pätkivän puhelun. Miehet olivat suuntaamassa Pöyrisjärveltä kohti itää, Kalkujärven maastoihin, ja siitä edelleen pohjoiseen, aina Norjan rajalle saakka.
Yksi miehistä lähti matkaan ilman ahkiota: Vaartimo oli loukannut polvensa.
– Nyt kaikki on hyvin, kaikki ovat kunnossa ja jokaisella on ahkio perässään, Poutanen vakuuttaa.
Telttapaikka joen varressa. Sulapaikkoja on harvassa.
© Ilkka Poutanen
Joukkio liikkui useamman päivän ajan alueella, josta ei pystynyt soittamaan. Ensimmäisen yön he viettivät Suomajoen varressa. Ratkaisu oli pakon sanelema.
– Sulapaikkoja on todella vähän. Oli selvää, että sulaa vettä olisi turha etsiä edempää, Poutanen perustelee.
Keskiviikkona he suuntasivat Maaterjokilaaksoon, josta Yrjö Kokko puhuu kirjassaan Suden laaksona.
– Nyt olimme takuuvarmasti noin viidentoista metrin säteellä jalansijoista, joita Yrjö Kokkokin asteli 70 vuotta sitten.
Suden laaksossa on yhä talvi.
© Ilkka Poutanen
Toni Vaartimo Norjan rajalla.
© Ilkka Poutanen
Suden laakson alkupäästä löytyi paikka teltalle, ja seuraavana aamuna, torstaina, miehet hiihtivät laaksoa myöten Norjan rajalle. Koronarajoituksia kunnioittaen nelikko kääntyi rajalta takaisin laaksoon ja palasivat teltalle.
– Kun olimme Norjan rajalla, alkoi kunnon myrsky. Näkyvyys oli parhaimmillaan kymmenisen metriä. Pysyttelimme koko paluumatkankin laaksossa, emmekä lähteneet nousemaan korkeammalle laakson reunoille. Illan vietimme teltassa lepäillen ja kuunnellen tuulen ulvontaa. Keijo luki meille Kokon kirjasta ääneen sitä osaa, jossa liikuttiin Suden laaksossa, Poutanen hymähtää.
Vielä seuraavana aamunakin oli aikamoinen myräkkä.
– Ahkiot olivat puoleksi lumen alla ja maisema täysin muuttunut. Vanhat jäljet olivat hävinneet yön aikana. Leiri saatiin alas ja kun lähdimme Susilaaksosta kohti etelää, tuulikin tyyntyi.
Suden laaksossa Keijo luki otteita Yrjö Kokon käynnistä samaisessa laaksossa.
© Ilkka Poutanen
Pöyrisjärvellä hiihtäjiä odotti tuttu tupa, jonne he olivat tiistaina jättäneet yhden ahkiostaan ja osan tavaroistaan.
– Päästiin taas saunomaan! Poutanen iloitsee.
– Siinä sitten saunottiin ja valmisteltiin ruokia tulevillekin päiville.
Tänään eli lauantaina aamulla suksien kärjet saivat uuden suunnan, lännen.
– Tässä juuri hiihtelen samalla, kun puhumme. Odotas, nyt on alamäki, Poutanen nauraa.
Hän on hetken hiljaa ja palaa sitten taas ääneen.
– Alamäki ahkion kanssa selätetty! Olemme siis parhaillaan matkalla kohti Ihannelampea eli Yrjö Kokon viimeistä yritystä löytää pesivä laulujoutsenpariskunta. Meillä on kaikki kamppeet mukanamme, emmekä palaa enää Pöyrikselle. Tänään hiihdämme 20 kilometriä ja huomenna toiset 20. Jos matkanteko käy tuntumaan liian työläältä, jaamme 40 kilometrin matkan kolmeen osaan ja yövymme kahdesti välillä. Tarkoituksena on tavoittaa Salvastunturi.
Suuntaa antava kartta. Hiihtovaellus käynnistyi sunnuntaina 10.5.2020 Näkkälästä ja suuntasi Pöyrisjärvelle. Siitä matka jatkui itäisen koukkauksen kautta pohjoiseen ja Norjan rajalle. Miehet palasivat Pöyrisjärvelle, josta suuntaavat länteen, Salvastunturin suuntaan. Karttapohja: Retkikartta.fi/Metsähallitus
Evästauolla. Seitsemännen hiihtopäivän kruunasi keväinen sää.
© Ilkka Poutanen
Ja lopultakin kevät hellii hiihtäjiä:
– Superhyvä keli! Melkein t-paitakeli. Lumi on pehmeää, luistaa ja pitää. Vähän sellainen kevätsää, mitä ennen retkeä toivoin.
Poutasen puheen takaa kuuluu Taskisen ääni: mies on bongannut hangelta karvamadon eli ruostetäplän toukan.
– Koko ajan tarkkailemme luontoa. Ensimmäisen päivän luetteloon tuli heittämällä 17–18 lintua, mutta sen jälkeen emme ole saaneet yhtään uutta lajia. Susilaaksolta toivoimme tunturihaukkaa, mutta sitä ei nähty. Riekkoja sen sijaan oli tosi paljon. Ensimmäisenä yönä susilaaksossa teltan piiritti riekkoporukka. Niitä oli varmaan kuusi tai seitsemän siinä päkättämässä teltan ympärillä. Oli aika hauska.
"Ensimmäisenä yönä susilaaksossa teltan piiritti riekkoporukka. Niitä oli varmaan kuusi tai seitsemän siinä päkättämässä teltan ympärillä."
Poromies tiesi kertoa, että kolme karhuakin on jo noussut hangille. Eikä laulujoutsenta ole tietenkään unohdettu.
– Poromies neuvoi kaltion, jossa on aina ollut joutsenia. Kävimme eilen tarkistamassa senkin, mutta se oli aivan umpijäässä, vain lähdeoja oli sula. Ja taas löytyi vain jälkiä.
Kenties Ihannelammella onnistaa – kuten Kokkoa konsanaan.
Satu Renko
Lue myös:
Yrjö Kokon jalanjäljissä, osa 1: Kohti joukhaisten maita (Kuukkeli 10.5.2020)
Yrjö Kokon jalanjäljissä, osa 2: Täysi talvi (Kuukkeli 12.5.2020)
Mistä retkessä on kyse?
Yrjö Kokko (1903–1977) oli eläinlääkäri, kirjailija ja valokuvaaja
Yrjö Kokon Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu -kirja kertoo Kokon kirjahahmon Tiitin ja hänen kaverinsa Sulo Rovan eli Niuniun retkistä Enontekiön tuntureille. Retkien tavoitteena oli löytää laulujoutsenen pesä. Viidentenä retkikeväänä vuonna 1950 he onnistuivat.
Kokon onnistuneesta retkestä on nyt tasan 70 vuotta ja sen kunniaksi äkäslompololainen biologi Keijo Taskinen ystävineen päätti tehdä toisinnon Kokon retkestä. Miehet lähtivät erämaahan sunnuntaina 10.5.2020 ja reissu kestää arviolta 12 päivää. Kuukkeli raportoi retken käänteistä.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.