Muonion Oloksella elokuun lopussa järjestetty Lohiseminaari 2019 keräsi väkeä pohtimaan Muonion-Tornionjoen lohitilannetta ja kalastusmatkailua.
Jukka Rajala
Kalastusmatkailun kehittämiseen keskittyvä Fishing Lapland -hanke ja lappilaisen kalastusmatkailun edunvalvontaa varten perustettu Lapin Kalastusmatkailu ry järjestivät 30.–31. elokuuta Muonion Oloksella Lohiseminaari 2019 -tapahtuman.
Tilaisuudessa keskityttiin muun muassa lohen sekä kalastusmatkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin ja kalastuksen merkitykseen Muonion-Tornionjokivarrelle.
Tapahtuman juontamisesta vastasivat Fishing Laplandin Elias Teriö ja Arktiset Vedet -luonto-, kalastus- ja matkailuohjelmasta tuttu toimittaja Juhani Henriksson.
Seminaariin oli saatu puhujia sekä paikalliselta että valtakunnalliselta tasolta.
– Kun tulin Muonioon, huomasin heti, että lohi herättää täällä paljon tunteita. Uskon kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että toivomme meidän ja tulevien sukupolvien pääsevän nauttimaan jatkossakin Muonion-Tornionjoen nousulohikannoista, Juhani Henriksson pohjusti tilaisuutta avauspuheenvuorossaan.
Lohi- ja rajajoki ovat olleet kautta aikojen merkittävä osa jokivarren asukkaiden identiteettiä. Väylä on antanut evästä ruokapöytiin, mutta tarjonnut myös mahdollisuuden vapaa-ajan viettoon.
Viime vuosikymmeninä lohenkalastuksesta ja sen mukanaan tuomista luontoelämyksistä ovat päässeet nauttimaan myös kotimaiset ja ulkomaiset kalastusmatkailijat.
Lari Turunen käsitteli Itä-Suomen yliopistossa laatimassaan pro gradu -tutkielmassa kalastusmatkailun elämyksellisyyttä ja kalastusharrastuksen vakavuutta.
Jukka Rajala
Kalastusmatkailun elämyksellisyyttä ja kalastusharrastuksen vakavuutta pro gradu -tutkielmassaan käsitellyt Lari Turunen kertoi kalastajien jakautuvan kolmeen ryhmään.
Ensimmäinen ryhmä on vakavasti kalastusta harrastavat. He ovat motivoituneita kehittämään sekä itseään että omia kalastustaitojaan. Heidän päämotiivinsa matkustamiseen on kalastaminen ja uudet kokemukset.
Myös toiselle ryhmälle, aktiivisille matkailukalastajille, kalastus on tärkeä harrastus, mutta he eivät suhtaudu siihen yhtä vakavasti kuin edellisen ryhmän edustajat.
Kolmas ryhmä muodostuu satunnaisista matkailukalastajista. Heille kalastaminen on mukavaa ajanvietettä, mutta se ei ohjaile heidän matkustamistaan.
– Muonion-Tornionjoen kalastusmatkailijat tuovat alueelle vuosittain 10,8 miljoonaa euroa. Kalastusmatkailijoiden vuotuinen määrä Väylällä on noin 10 000 henkeä ja heidän saapumisensa pääasiallinen motiivi on lohi. Suurin kalastajavirta Tornionjokilaaksoon saapuu pääkaupunkiseudulta sekä Keski- ja Länsi-Suomesta, Lari Turunen totesi.
– Vuonna 2017 yksi lohikilo toi alueelle keskimäärin 214 euroa ja yhden ylös kalastetun lohen alueelle tuoma aluetaloudellinen arvo oli 1320 euroa.
Muonion-Tornionjokialueen ympäristöyhteistyötä kehittävän ja Suomen ja Ruotsin vesiasioihin liittyvää yhteistoimintaa edistävän Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission muoniolainen jäsen Matti Myllykangas muistutti puheenvuorossaan rajajoen helposta saavutettavuudesta, kalavarmuudesta ja edullisista kalastusluvista.
Myllykangas näki Natura-asetuksen takeena sille, että joki pysyy puhtaana myös tulevaisuudessa.
– Väylänvarren tavoitteena on, että jokeen nousisi vuosittain 60 tuhatta kutukypsää aikuista lohta, ja kun mukaan lasketaan yhden merivuoden ikäiset kudulle palaavat kossit, kokonaismääräksi tulisi 80 000 kalaa, Myllykangas laskeskeli.
– 1970-luvulla lohta pyysivät täällä vain harvat. Kun muutin Muonioon 40 vuotta sitten, mieleeni jäi, että Muoniosta oli saatu ensimmäisenä kesänäni kuusi lohta. Lohiasiaa alettiin ajaa määrätietoisesti eteenpäin. Vuosien 1996 ja 1997 kesinä jokeen nousi arviolta yli 100 000 lohta. Kala-asia menee tunteisiin, mutta onneksi kaikkien osapuolten kielenkäyttö on siistiytynyt alkuajoista.
Valtiovallan puheenvuoron tilaisuudessa piti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Aamupäivällä rajajoelle lyhyen lohestusretken tehnyt ministeri jäi ilman saalista, mutta totesi huomanneensa, kuinka Väylä antaa elinkeinon lisäksi myös elämyksiä.
– Meillä oli yksi tärppi, mutta kala ei pysynyt kiinni, Leppä paljasti ja huomautti, että nykyinen hallitusohjelma antaa selkeän pohjan kalastusmatkailun kehittämiselle.
Valtiovaltaa Lohiseminaarissa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (oikealla), jolle kysymyksiä esittivät yleisön lisäksi myös tilaisuuden juontajat Elias Teriö ja Juhani Henriksson.
Jukka Rajala
Suurin kalakantaan kohdistuva huoli liittyy Lepän mukaan Itämeren pääaltaan laittomaan lohen pyyntiin. Kotimaiseen laittomaan kalastukseen on pureuduttu tiukin ottein. Nykyisellään luvattomasti saadusta lohesta voi saada yli 3000 euron sakon.
– Ruotsi on keskeinen yhteistyökumppanimme lohiasiassa, ja meidän on jatkettava entistä paremmin yhteistyötä heidän kanssaan. Tornionjoen lohiasiassa tullaan toteuttamaan lausuntokierros. Sen vuoksi toivomme saavamme hyviä ehdotuksia siitä, mitä lohen hyväksi voidaan tehdä, Jari Leppä sanoi.
– Lohen rannikkopyyntiä on arvioitava tällä hallituskaudella uudestaan. Valtion tehtävänä on ottaa huomioon kaikkien osapuolten edut, mutta on aivan totta, että kalan taloudellinen arvo jokivarressa on korkeampi kuin merellä. Kansallinen lohistrategia on ollut hyvä asia. On mielestäni selvää, että tarvitsemme uuden lohistrategian myös vuoden 2020 jälkeen.
Kesän aikana Muonion-Tornionjoki nousi otsikoihin vesistöstä löydettyjen kuolleiden ja huonokuntoisten lohien vuoksi. Kalakuolemille ei ole saatu lopullista selvyyttä, mutta Ruokavirasto jatkaa tutkimuksiaan.
Lapin ELY-keskuksen kalastuksenvalvoja Juha Niemelä ampuu alas julkisuudessa olleet puheet tuhansista kuolleista lohista.
– Sairastuneita kaloja on varmasti satoja, mutta ei tuhansia. Esimerkiksi me valvojat löysimme muutaman päivän valvonnan yhteydessä vain kymmenen kalaa. Lohet olivat muuten täysin ehjiä, mutta niiden päissä olleet vammat osoittivat, että jossain oli tehty valikoivaa kalastusta, ja kalat oli vapautettu joko sumpuista tai rysistä. Ei auta kuin toivoa, että tutkimuksissa ei löytyisi mitään sellaista, mitä ei voitaisi parantaa säädöksiä muuttamalla, Niemelä totesi.
– Rajajoen kalastusta valvoo neljä valvojaa, kaksi Ruotsista ja kaksi Suomesta. Teemme tiukkaa yhteistyötä ja kuljemme joella sekä erikseen että yhdessä. Vuosittain tarkistamme satoja kalastuslupia. Työ on tänä päivänä hyvin paljon opastamista ja neuvontaa. Määräysten noudattaminen on parantunut vuosi vuodelta. Esimerkiksi tänä vuonna täysin luvattomia kalastajia oli vain yksi.
Kansallinen lohistrategia on ollut hyvä asia. On selvää, että tarvitsemme uuden lohistategian myös vuoden 2020 jälkeen.
Ministeri Jari Leppä
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.