Teurajärven lintutorni sijaitsee noin 30 minuutin ajomatkan päässä Ylläkseltä. Kuva: Pekka Hietaniemi
Jukka Rajala
Luonnonilmiöiden ja eläinten tarkkailu on paitsi rauhoittavaa, usein myös yleissivistävää puuhaa. Lintujen seurantaa voi harrastaa yksinään, perheen kanssa tai vaikka kaveriporukalla.
Valtaosa lintuharrastajista tarkkailee siivekkäitä omaksi ilokseen, mutta jos ilmassa on kilpailuhenkisyyttä, voi eri lajien pongaamisesta pistää pystyyn keskinäisen kisankin.
Teurajärven lintutorni sijaitsee noin 30 minuutin ajomatkan päässä Ylläkseltä. Kuva: Pekka Hietaniemi
Jukka Rajala
Lintuharrastuksen hyviä puolia pohdittaessa ei kannata sulkea pois myöskään ulkoilua, sitä kun metsään, pelloille tai järville menijälle on tarjolla ikään kuin ”kaupanpäällisenä”.
Yleishyödyllisyyttä lintujen havaintoon tuo BirdLife Suomen ylläpitämä Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi), johon voi sivuston rekisteröityneenä käyttäjänä ilmoittaa lintuhavaintonsa. Harrastajien kirjaamaa aineistoa käytetään muun muassa tutkimuksissa ja erilaisissa selvityksissä.
Ylläksellä ja muualla Kolarin alueella on useita lintujen tarkkailuun tarkoitettuja paikkoja, joista parhaita ovat eri puolilta kuntaa löytyvät lintutornit.
Äkäslompolon rannalla seisovan tornin lisäksi tunturin juurelta löytyy myös Ylläsjärvellä sijaitseva Ylläslompolon lintutorni. Muut Kolarin lintutornit sijaitsevat Pasmajärven Siikavuomalla sekä Euroopan suurimpaan suoalueeseen kuuluvalla Teuravuomalla, Teurajärven ja Kurtakon kylissä.
Hyviä tarkkailupaikkoja löytyy myös Pajalan Vasikkavuomasta. Lisäksi Ylläksen Yöpuu järjestää opastettuja kotkasafareita. Syyskuusta huhtikuun loppuun järjestettävillä safareilla voi maakotkan lisäksi nähdä muun muassa korpin, närhen, harmaapäätikan, käpytikan, kuukkelin ja monia pikkulintuja.
– Olen käynyt täällä menneinä vuosina aina silloin tällöin, mutta tänä kesänä on jäänyt väliin. En ole varsinaisesti bongaillut lintuja, vaan katsellut ympäristöä siinä mielessä, että jos olisi jotain näkynyt, äkäslompololainen lintuharrastaja Pekka Hietaniemi toteaa lintutornin juurella Äkäslompolon pohjoisrannalla.
Lintujen tarkkailua lähes koko ikänsä harrastanut Pekka Hietaniemi tutkii Äkäslompolon lintutilannetta.
Jukka Rajala
Ympäristökeskuksen kesällä 2004 rakentamalle Äkäslompolon lintutornille pääsee helpoiten Riemuliiterin takana olevaa kävelyreittiä/latupohjaa pitkin.
Vesistön rannassa oleva torni on lähellä Äkäsjoen suistoa ja siitä aukeaa näkymä rehevälle järvelle ja lähisoille sekä ympärillä kohoaville Yllästuntureille. Äkäslompolon pääasialliseen linnustoon kuuluvat perusvesilinnut, mutta erikoisempiakin havaintoja on tehty.
– Harvinaisimpia täällä näkemiäni lintuja ovat olleet harmaahaikara ja merimetso sekä ilmeisesti pohjoistuulten mukana saapuneen meriharakan näkeminen Ylläs Ski Resortin hiihtokeskuksessa, Pekka Hietaniemi muistelee.
– Parasta lintujen havaintoaikaa on toukokuu, mutta kyllä syksylläkin voi jotain nähdä. Vuorokaudesta parasta aikaa on aamuvarhainen. Paljaat silmätkin riittävät, mutta usein otan mukaan kiikarin ja jos viitsin, myös kaukoputken. Puhelimeen on saatavissa useita lintuihin liittyviä sovelluksia, joista suosittelen muun muassa Birds of Northern Europe -sovellusta.
Vuoden merkittävin lintutornitapahtuma on toukokuun alussa BirdLife Suomen järjestämä maan laajuinen Tornien taisto, jossa lintutornista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi, ja osallistumismaksuilla kerätään varoja lintujen suojeluun. Tornien taistoon voi osallistua kuka tahansa keräämällä oman joukkueensa tai vierailemalla osallistuvissa lintutorneissa. Seuraava Tornien taisto käydään lauantaina 9. toukokuuta 2020.
Toinen yleinen lintujen tarkkailuun liittyvä tapahtuma on BirdLifen Pihabongaus. Suomen suurimmassa lintutapahtumassa siivekkäitä tarkkaillaan tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongaus järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna, ja siitä saatavista tuloksista kertyy arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. Lisätietoa tapahtumista löytyy nettiosoitteesta birdlife.fi.
– Keväällä näytti, että jotkut lajit olisivat vähentyneet, mutta parhaimmillaan olen nähnyt jopa kymmenen lajin poikasia. Siitäkin huolimatta, että monetkaan lajit eivät pesi pöntöissä, on selvää, että pönttöjen laittaminen ja piharuokinta ovat hyväksi lintukannoille, Hietaniemi muistuttaa.
Pekan kanssa samoilla linjoilla lintujen elinolosuhteiden parantamisen osalta on myös Ylläsjärvellä asuva Tapani Rantahalvari. Ruokinnan ja pönttöjen asentamisen lisäksi Tapani on edesauttanut parikymmentä vuotta sääksien pesintämahdollisuuksia. Kuluvana syksynä hän aikoo viedä Ylläslompoloon vesilintujen pesintälautan.
Lähes viikoittain lintuja katselemassa käyvä Tapani kertoo Ylläslompolon lintutornin rakenteiden, infotaulun sekä parkkipaikalla olevien virkistyskäyttöön tarkoitettujen penkkien ja pöydän kaipaavan pikaista kunnostusta. Torni on rakennettu ympäristönhoidollisina töinä vuonna 1997.
– Torni on tyydyttävässä käyttökunnossa, mutta jos se käsiteltäisiin kyllästysaineella, siitä saataisiin nykyistä huomattavasti pitkäikäisempi. Nousuportaat ja alatasanteen luiska on korjattu viime ja tänä kesänä, Rantahalvari kertoo.
Ylläslompolon lintutornille kääntyy pieni metsätie Ylläsjärveltä Kolariin johtavan tien varresta. Kylältä tornille on matkaa noin kuusi kilometriä ja paikalle on päätieltä viitoitus.
Äkäslompolon lintutornin tavoin myös Ylläslompolon tornin alatasanteelle pääsee pyörätuolilla.
– Tornilla käy koko suven ajan väkeä päivittäin. Toimivaa havaintovihkoa siellä ei valitettavasti ole, Tapani harmittelee.
– Ylläslompolossa voi nähdä lähinnä vesilintuja, oikeastaan kaikkia pohjoisessa havaittuja sorsalintuja. Viime syksynä paikalla oli yhtä aikaa varmaankin sata joutsenta. Minulla oli aikoinaan käytössä havaintovihko, johon sain kerättyä koko Kolarin alueelta vuodessa 87 lintulajia.
Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa talvehtiva suosirri on tuttu näky myös Tunturi-Lapissa. Pohjoisessa tunturisoilla asuvien lintujen syysmuutto alkaa heinäkuussa vanhojen lintujen poismuutolla ja nuoret linnut lähtevät elo–syyskuussa. Kuva: Pekka Hietaniemi
Jukka Rajala
Saapumisohje: Osoite on Nuottavaarantie 11. Torni näkyy tielle. Maanmittauslaitoksen karttapaikan koordinaatit: 7451006:3382955.
Saapumisohje: Ajetaan tietä numero 939 noin yhdeksän kilometriä Kolarin keskustasta Kittilään päin, josta seurataan Telatien (pitkospolun) opasteita ja käännytään oikealle Teurajärven hiekkatielle. Tätä tietä ajetaan 3,7 kilometriä Telatien parkkipaikalle. Pitkospuita pitkin tornille kertyy matkaa noin 1,4 kilometriä.
Ympäristö: Tornista näkee Teurajärven eteläosaan ja eteläpuolella avautuvalle avosuolle.
Linnusto: Suolintuja, kuten joutsen ja kurki. Teurajärvellä pesii useita vesilintuja, kuten pilkkasiipiä ja uiveloita.
Paras lintuaika: Touko–heinäkuu.
Huippuhavaintoja: Härkälintu, ruskosuohaukka.
Muuta: Torni sijaitsee Telatien (kylästä kylään kulkevan pitkospuureitin) varrella. Noin puoli kilometriä tornilta etelään on nuotiopaikka. Lähimmälle laavulle kertyy matkaa kolmisen kilometriä. Torni on rakennettu vuonna 2003.
Maanmittauslaitoksen karttapaikan koordinaatit: 7476366:3373678.
Saapumisohje: Ajetaan tietä n:o 939 noin 25 kilometriä Kolarin keskustasta Kittilän suuntaan ja käännytään Teuravuoman telatien parkkipaikalle. Tästä kävellään pitkoksia ja polkua pitkin 1,7 kilometriä tornille. Polun alkuosasta näkee myös Kurtakkojärvelle.
Ympäristö: Tornin länsi- ja eteläpuolella avautuu näkymä avosuolle ja itä- ja pohjoispuolella on mäntymetsää ja rämettä.
Linnusto: Suolintuja, kuten metsähanhi, joutsen, kurki, pikkukuovi ja jänkäsirriäinen. Polun varrella metsälajeja.
Paras lintuaika: Touko–heinäkuu.
Muuta: Tornille johtavan Telatien (pitkospolun) varrella on 600 metrin etäisyydellä parkkipaikasta laavu, huussi ja puuliiteri sekä entisöity perinnenavetta. Tornilta eteenpäin jatkuvalla pitkospuureitillä on suoluonnosta kertovia opastauluja ja noin 4 kilometrin päässä tornilta on Särkilehdon laavu. Torni on rakennettu vuonna 2003.
Maanmittauslaitoksen karttapaikan koordinaatit: 7479413:3379998.
Saapumisohje: Ylläsjärvi–Kolari-tietä (939) ajetaan noin kolme kilometriä Ylläsjärveltä Kolariin päin ja (pian Hannukaisen tienhaaran jälkeen) käännytään opasteiden mukaan itään lähtevälle pikkutielle. Tätä tietä ajetaan noin 3 kilometriä ja saavutaan tornille. (Pikkutien varressa olevat lammet kannattaa myöskin pysähtyä kiikaroimaan). Lintutornin alatasanteelle pääsee pyörätuolilla.
Ympäristö: Matala järvi suon keskellä.
Linnusto: Lähes kaikki sorsat, sotkat, koskelot, laulujoutsen, lokkilintuja, kahlaajia, kalasääski, kurki jne. Kesällä uiveloparvia.
Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä sorsastuskauden alkuun asti.
Huippuhavaintoja: Pikku-uikku, harmaasorsa, allihaahka.
Maanmittauslaitoksen karttapaikan koordinaatit: 7492934:3385757.
Saapumisohje: Riemuliiteriltä (jossa on parkkitilaa) on ladulle/kävelyreitille 50 metriä. Tästä kuljetaan polkua noin 200 metriä ja pitkoksia noin 200 metriä järven rannassa olevalle tornille.
Ympäristö: Äkäslompolojärven pohjoispäässä lähellä Äkäsjoen suistoa sijaitsevasta tornista aukeaa näkymä rehevälle järvelle ja lähisoille sekä ympärillä kohoaville Yllästuntureille.
Linnusto: Perusvesilinnut, kahlaajia ym.
Paras lintuaika: Touko–lokakuu.
Huippuhavaintoja: Harmaahaikara, merimetso
Muuta: Ympäristökeskus rakensi tornin kesällä 2004.
Maanmittauslaitoksen karttapaikan koordinaatit: 7505747:3379571.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.