Vaikka ensimmäinen Ylläksen reissu oli osin epäonninen, alueella on palattu monen monta kertaa viimeisten 30 vuoden aikana. Kuva: Markku Jussila
Vuonna 1983 täytin 30 vuotta, ja ystäväni ostivat minulle syntymäpäivälahjaksi laskettelusukset. Ne olivat elämäni ensimmäiset sukset, eikä minulla ollut ennestään minkäänlaista laskettelukokemusta. Lahja oli kuitenkin niin mieluinen, että siitä alkoi kokonaan uusi harrastus.
Sukset tarvitsivat tietysti siteet ja muut varusteet. Eikä siinä vielä kaikki – myös puolisolle piti hankkia omat välineet. Paras ystäväpariskuntamme joutui puolestaan tekemään saman hankinnan. Näin olimme pian kaikki varustautumassa uuteen harrastukseen, eikä innosta ollut pulaa.
Ensimmäisinä vuosina teimme päiväretkiä etelän hiihtokeskuksiin, kuten Ellivuorelle ja Himokselle. Siellä harjoittelimme laskettelun alkeita ja kartutimme taitojamme. Into oli kova, ja pian alkoi tuntua siltä, että olisi päästävä kokeilemaan vähän isompiakin mäkiä.
Kesällä 1983 aloimme suunnitella matkaa pohjoiseen. Isompia rinteitä löytyisi Lapista, ja sehän alkoi kuulostaa houkuttelevalta. Ostin jopa kirjasen, jossa esiteltiin Suomen laskettelurinteitä. Kun silmiini osui Ylläksen rinnevalikoima ja erityisesti maininta peräti 3,5 kilometrin rinteestä, ajatus Lapin-matkasta alkoi saada vauhtia.
Syksyllä vastaan tuli sopivasti ilmoituksia: ”Hiihdä halvalla Lapissa.”
Tämä sopi mainiosti myös senhetkiseen taloudelliseen tilanteeseemme. Niinpä varasimme Lapin Matkailun kautta mökin Äkäslompolosta, Tiurajärventieltä, hieman Huminan ohi. Ajatuksena oli, että mökiltä olisi kävelymatka kylän palveluihin. Matka ajoitettiin tammikuulle.
Matkaan lähdettiin Naantalista, ja yövyimme välillä Oulussa. Jo ajomatka polanteisilla teillä takavetoisella BMW:llä oli oma elämyksensä. Lopulta saavuimme tunturitien risteykseen, ja päätimme, että ennen mökkiin asettumista pitää tietenkin käydä katsomassa ne kuuluisat Ylläksen rinteet.
Ajoimme hissien ala-asemille ja siellä meille alkoi vähitellen selvitä, mitä ”Hiihdä halvalla Lapissa” käytännössä tarkoitti.
Hissilipuista ei tarvinnut maksaa, koska hissit eivät olleet tammikuussa edes käytössä!
Lapin Matkailusta, jonka kautta olimme majoituksen varanneet, ei kukaan ollut maininnut, että rinnekausi alkaisi vasta helmikuussa. Siinä sitä sitten oltiin, Lapissa asti, lasketteluloma edessä ja kotikylän puolella rinteet kiinni.
Pakkanen oli kova. Kuva: Markku Jussila
Kyselimme Äkäslompolossa paikallisilta, millainen tilanne oli Ylläsjärven puolella. Kukaan ei tuntunut tietävän asiasta mitään varmaa. Niinpä päätimme seuraavana päivänä lähteä itse katsomaan.
Matkaa kertyi Hannukaisen kautta noin 35 kilometriä suuntaansa, sillä nykyistä maisematietä ei tuolloin vielä ollut.
Ylläsjärven puolella rinteet olivat sentään auki, mutta vain alaosistaan. Pakkanen oli nimittäin paukkunut yli 30 asteessa, joten ylempiin rinteisiin ei ollut asiaa. Kun vertailukohtana olivat etelän hiihtokeskukset ja esimerkiksi Ellivuoren rinteet, pelkät alarinteet tarjosivat melko vaatimattoman lasketteluelämyksen.
Emme kuitenkaan antaneet periksi, vaan kävimme sitkeästi laskettelemassa lähes joka päivä koko viikon ajan. Olihan tänne asti tultu, ja suksille piti saada käyttöä.
Loman viimeisenä päivänä sää lopulta suosi sen verran, että pääsimme hissillä ylös asti. Päästiin siis laskemaan se kolme ja puoli kilometriä pitkä rinne – ja muihinkin uskaltauduttiin, mitä nyt hyytävässä kylmyydessä tarjettiin.
Huipulle lopulta päästiin! Kuva: Markku Jussila
Loman jälkeen tunnelmat olivat silti ristiriitaiset. Ensimmäinen Lapin-matkamme oli jättänyt sen verran kitkerän muiston Lapin Matkailun tiedottamisesta, että totesimme saaneemme ehkä kaksi reissua: ensimmäisen ja viimeisen.
Onneksi päätös ei pitänyt.
Vuosien mittaan olemme palanneet Äkäslompoloon lähes joka talvi jo yli 30 vuoden ajan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tunturi on kutsunut meitä myös syksyisin.
Ensimmäinen matka ei siis mennyt aivan suunnitelmien mukaan, mutta lopulta siitä tuli alku pitkälle ja rakkaaksi muodostuneelle perinteelle.
Muistoja menneistä?
Ylläs Ski Resort kerää juhlavuoden kunniaksi kuvia ja muistoja hiihtokeskuksen historiasta. Materiaaleja voi toimittaa osoitteeseen north@yllasskiresort.fi.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää

Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan

Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle

Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.