Luonnonvarakeskus, Luke varoitti äskeisessä lausunnossaan Hannukaisen kaivoshankkeen kuparipäästöjen olevan tuhoisia lohi- ja taimenkannoille. Asiahan ei ole mitenkään uusi, koska entisen Rautuvaaran kaivoksen päästöjen epäiltiin vaikuttaneen lohikalojen nousuhalukkuuteen ja kalojen epämuodostumiin. Niesajoen tammukkakannan kerrottiin lähes hävinneen kaivostoiminnan alettua. Rautuvaaran kaivos toimi Rautaruukin omistuksessa 1962-1988, jonka jälkeen 1989-1996 Outokumpu jatkoi toimintaa rikastamalla eri kaivoksien kupari- ja kultapitoisia malmeja. Kaivoksen sulkemistyöt kestivät 30 vuotta v. 2018 loppuun.
Kolarin historiakirjassa ”Saariputhaan juurila” (s. 313) kerrottiin nousulohien kääntyneen sotien jälkeen Ruotsin puolelle Tornionjokea ja ne eivät nousseet Muonionjokeen. Syynä kalojen käytökseen sanottiin olleen Suomen sodanjälkeiset jänkien ja soiden (Teuravuoma) ojitukset Muonionjoen Suomen puolen sivujokien varsilla, jotka aiheuttivat väylän samentumisen. Ruotsissa vastaavia ojituksia ei tehty.
Ruotsin puolella on esitetty samanlaisia epäilyjä kaivoksen kuparipäästöistä. Svappavaaran (Vaskivaara, rauta- ja kuparikaivos jo 1600-luvulla) Leveäniemen avolouhosta tyhjennettiin 2 vuotta kesäkuusta 2012 – kesäkuu 2014. Avolouhos toimi 1964–1983, jonka jälkeen kaivos määrättiin suljettavaksi ja se täyttyi vedellä vuosien mittaan. LKAB kävi pitkän oikeustaiston kaivoksen uudelleen avaamiseksi. Tänä aikana rikastamon ja pellettitehtaan raaka-aine tuotiin Kiirunan ja Gruvbergetin kaivoksista (malmmix`n kupari- ja rikkipitoisuus oli alempi, kun niitä ei ole Kiirunan malmissa). Kaivos otettiin käyttöön Svea Hovrätt päätöksellä dom. M 4160-15, 18.10.2016, jossa on kuvattu koko vuosia kestänyt oikeusprosessi välipäätöksineen. Norrbottens länstyrelse ns. ”byggnadsdom” päätöksellään oikeutti LKAB aloittamaan Leveäniemen tyhjennyspumppauksen 7.6.2012 . Välipäätöksessä kuparin raja-arvoksi oli määrätty 4 ug (=mikrogrammaa)/litra. Kuparipäästöjen ylintä rajaa tiukennettiin 0.5 ug/litraan (1:8) lopullisessa luvassa.
Avolouhoksen tyhjennyslupaa käsiteltäessä ympäristöviranomaiset mm. Kiirunan kunnan ympäristötoimisto ja Norrbottenin lääninhallituksen ympäristöinsinööri David Berggård varoittivat liian korkeiden kuparipitoisuuksien aiheuttavan jalokalojen poikkeavaa käytöstä. Pienetkin pitoisuudet voivat vaikuttaa kalojen aisteihin (luktorgan) siten etteivät ne osaa palata syntymäjokeensa. (SVT Norb. 29.6.2011, ”Gruvbrytning i Svappavaara: två års ständig vårflod”, eli Svappavaaran kaivos aiheuttaa 2 vuoden pysyvän kevättulvan).
Luonnonvarakeskus, Luke ja Ruotsin Maatalousyliopisto aloittivat 3–4 vuotta kestävän nousulohien vaellusseurannan, jossa 100 meritaimenta ja 200 lohta pyydetään Tornionjoen edustalta tai alajuoksulta ja varustetaan radiolähettimellä, joita voidaan seurata maista. Ensimmäiset tulokset viime kesältä olivat huolestuttavia, koska Luken mukaan merkityt kalat jäivät pyörimään väylän suistoalueelle tai keskeyttivät nousun ja palasivat mereen. Toiveena on, että jotkut merkityt kalat kävisivät 2 kertaa kutuvaelluksella.
Luken tutkaseurannan mukaan vuosina 2017 ja 2018 nousulohien määrä putosi noin 60% ja viime kesänä todettiin lohen poikasten smolttien koekalastuksissa niiden määrän alentuneen ensi kertaa merkittävästi. Smoltit viettävät 2–4 vuotta joessa ennen merivaellusta, joka kestää puolestaan 2–4 vuotta eli lohet ovat keskimäärin 6-vuotiaita noustessaan ensi kertaa kutemaan. Ovatko ne saaneet maistaa kuparivettä ensi elinvuosinaan kun lähetinkalojen väylään nousu viime kesällä keskeytyi – tutkimusaihetta riittää!
Ruotsin Leveäniemen avolouhos tyhjennettiin Liukattijoen kautta Tornionväylään 2012–2014 ja lisäksi 2012–2012 Kaunisvaaran kaivoksen toiminta-aikana ja sen jälkeen pumpataan kaivosvettä ilman päästörajoituksia ja valvontaa Muonionjokeen. Kun tähän lisätään 1900 kg:n arvio Hannukaisen hankkeen vuosittaisista kuparipäästöistä, niin eipä taida Euroopan merkittävimman lohijoen kaloilla olla tulevaisuutta. Samantapaisia negatiivisia uutisia on viime vuosina tullut Kalix-joen kaloista. Molempien jokien vedet ovat yhteydessä – ns. bifurkaatiovirran eli Tärendöjoen kautta, joskin lohikantojen sanotaan poikkeavan koko Natura 2000 jokiympäristön eri osissa. Mielestäni Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisen (AVI), jolle kuuluu osaltaan huolehtia jokiympäristön arvokalojen tulevaisuudesta, tulee ottaa poliittisista puolueista riippumaton kanta Hannukaisen kaivoshankkeen aiheuttamaan vaaraan Itämeren luonnonlohikannalle.
Lappilainen kansanedustaja Markus Lohi ehdotti 5. helmikuuta Suomenmaa lehdessä, että kun esimerkiksi kaivosteollisuuden aiheuttama haitta luonnolle, ”jota ei pystytä välttämään tai korjaamaan, niin haitta hyvitettäisiin ennallistamalla pysyvästi vastaavanlaista luontoa hankealueen ulkopuolella”. Kansaedustajalta jäi selvittämättä millä ennallistettaisiin Tornionväylän ja Itämeren arvokalasto - Norjan lohillako? Mitä Lohi (salmo salar), jonka ”Nimi on enne – latinaksi: Nomen est omen” aikoo tehdä lohien tulevaisuudelle – lukija voi ratkaista minkälainen enne kansanedustajaehdokas Markus Lohi on lohille!
Lasse Lahtinen, Kolari
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.