Syyskuussa 2017 kaivosalueella tehtiin koeräjäytyksiä.
Satu Renko
Hannukainen Mining Oy:n ajaman rautakaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus on ollut vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa (AVI) jo vuosia. Viimeisin yhtiön laatima täydennys sisältää tarkennuksia ja muutoksia muun muassa vesien käsittelyyn ja hallintaan, sulfaattikuormitukseen ja sivukivien läjitykseen.
Viranomaiset ovat jättäneet lausuntojaan alkuvuoden aikana. Tähän mennessä kriittisimmät äänenpainot ovat tulleet Luonnonvarakeskukselta (Luke), Lapin Ely-keskukselta ja Metsähallitukselta. Kaikkien kolmen viranomais- ja asiantuntijaorganisaation kanta on, ettei ympäristö- ja vesitalousluvan myöntämiselle ole edellytyksiä. Ei ainakaan käytössä olevien tietojen perusteella.
– Arviointia on ongelmallista tehdä, koska Hannukaisen paperit ovat aikamoinen sekasotku. On tullut niin monia muutoksia ja liitteitä, liitteiden liitteitä ja vastineita, sanoo Luken erikoistutkija Atso Romakkaniemi.
– Sekavuus ei välttämättä ole Hannukaisen vika, vaan koko prosessin, hän lisää.
Lapin Ely-keskus puolestaan esittää koko lupahakemusasiakirjan päivittämistä korvaavalla hakemuksella, jotta hakemus ja sen liitteet muodostaisivat yksiselitteisemmän ja ymmärrettävän kokonaisuuden.
Atso Romakkaniemi nostaa Luonnonvarakeskuksen lausunnosta kolme kärkeä: päästöt, yhteisvaikutukset ja riskien arvioinnin.
– Päästöt ovat sen verran suuria, että esimerkiksi kupari ja sulfaatti voivat aiheuttaa ongelmia. Todennäköisesti ongelmia tulee vähintään purkuputken läheisyydessä, mutta voi niitä tulla laajemminkin. Sitä kun ei tiedetä, missä määrin vesi sekoittuu ja pitoisuudet liukenevat heikommiksi.
Päästöt ovat sen verran suuria, että esimerkiksi kupari ja sulfaatti voivat aiheuttaa ongelmia. Todennäköisesti ongelmia tulee vähintään purkuputken läheisyydessä, mutta voi niitä tulla laajemminkin.
Luken lausunnossa todetaan, että esimerkiksi sulfaatti tuskin jakautuu tasaisesti koko vesimassaan, vaan jokivettä tiheämpi purkuvesi saattaa kertyä poukamiin ja painanteisiin, joissa veden sulfaattipitoisuus voi nousta huomattavan suureksi. Pitoisuuksilla on suurella todennäköisyydellä haitallisia vaikutuksia kalojen ravintoeläimiin ja sitä kautta koko Muonionjoen ekosysteemiin.
Myös metallien yhteisvaikutuksista ja myrkyllisyydestä eri lämpötiloissa on heikosti tietoa.
– Ei ole olemassa riittävästi tutkimustietoa myöskään siitä, mitä haittoja erilaiset kemikaalikoktailit aiheuttavat vesieliöille. Ne tiedot, joita meillä on, ovat aika huolestuttavia: myrkyt usein vahvistavat toisiaan, Romakkaniemi sanoo.
Muttia on siis paljon, tietoa vähän. Romakkaniemi toteaa, että monissa suunnitelluissa kohdissa on aiheellista kysyä ”entä jos?”.
– Hakemuksesta puuttuu riittävä riskinarviointi. Onko riski ennakoimattomalle tapahtumalle yksi sadasta vai yksi tuhannesta? Jos jotain tapahtuu, kuinka suuri vaikutus vahingolla on? Riippuen siitä, minkälaista päästöä vesistöön tulee, vaikutus voi olla radikaali. Jopa niinkin radikaali, että se vaikuttaa pahimmillaan koko purkuputken alavesistöön.
Luke vaatii lupahakemukseen konkreettista seurantasuunnitelmaa ja tarkasti kuvattuja varotoimia. Esimerkiksi kalastotarkkailun tulisi käsittää alueellisesti Kuerjoki, Valkeajoki, Kivivuopionoja, Äkäsjoki Äkäslompolosta alavirtaan, Niesajoki ja Tornion-Muonionjoki Kihlangista alavirtaan Tornionjoen yläosaan asti ja aina Pellon kunnan alueelle. Tarvittaessa tästäkin voisi vielä laajentaa.
Luonnonvarakeskus on painottanut tarkastelussaan varovaisuusperiaatetta, koska sillä ei ole ollut käytettävissään kaikkia asiakirjoja, joita se olisi kaivannut. Esimerkiksi kaivosyhtiön teettämä koerikastusraportti on salattu.
– Luotettavuus edellyttää asiakirjojen avoimuutta ja prosessien läpinäkyvyyttä. Ajattelisin, että vähintään eri asiantuntijaorganisaatioiden pitäisi päästä arvioimaan, onko raportin sisällössä jotain, mikä voi vaikuttaa hakijan ilmoittamiin tulkintoihin.
Metsähallitus kirjoittaa lausunnossaan, että lähtökohtaisesti ympäristölupahakemuksesta on käytävä ilmi, mihin aineistoon laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.
Luken tavoin myös Metsähallitus ja Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio kyselevät eri kemikaalien ja kahden rajakaivoksen mahdollisten yhteisvaikutusten perään.
Romakkaniemellä on pöydällään jo uusi lausuntopyyntö. Tällä kertaa ympäristöministeriöltä. Ministeriö tiedustelee lausuntopyynnössään, pitäisikö Suomen osallistua kaivostoimintaa koskevan hankkeen YVA-menettelyyn Ruotsin Kaunisvaarassa.
Romakkaniemi on sitä mieltä, että yhteisvaikutukset ovat yksi olennaisimmista asioista, kun puhutaan kahdesta rajajoen tuntumaan sijoittuvasta kaivoksesta.
– Hannukaisen ympäristölupahakemuksessahan kaivosten yhteisvaikutusta ei ole huomioitu lainkaan.
Syy tähän on selkeä: nykyisissä lupaprosesseissa kukin hanke käsitellään erillisenä, vaikka yhteisvaikutus on oleellinen.
– Jonkun olisi pystytävä tekemään yhteisarviointi. Oli se sitten hakija tai viranomainen.
Jonkun olisi pystytävä tekemään yhteisarviointi. Oli se sitten hakija tai viranomainen.
Lupahakemuksen puutteellisuudesta huolimatta Hannukainen Mining Oy on pyytänyt lupaa aloittaa valmistelevat toimenpiteet jo ennen lupapäätöstä.
Pyynnölle ei heru ymmärrystä, eivätkä Luken, Ely-keskuksen ja Metsähallituksen asiantuntijat myöntäisi nykyisten tietojen valossa hankkeelle ympäristö- ja vesitalouslupaakaan.
Luonnonvarakeskuksen lausuntoa on ollut laatimassa kala- ja myrkkypuolen, hiilijalanjäljen, porotalouden ja riistatalouden asiantuntijoita sekä yhteiskuntatieteilijöitä.
Myös Ely-keskuksessa hakemusta on käyty läpi monihenkisen asiantuntijajoukon voimin.
Vesiasioissa Ely on Luken kanssa samoilla linjoilla. Ely toistaa aiemmassa lausunnossaan esittämänsä näkemyksen, että hakemuksessa esitetty typpipäästön raja-arvo Muonionjokeen on korkea. Ely toteaa, että on huomioitava myös fosforikuormitus, joka kasvaa jonkin verran.
Ely-keskus kiinnittää myös huomiota Äkäs- ja Niesajoen laskennalliseen kiintoainekuormitukseen, joka on kasvanut uusimmassa täydennyksessä ilman selkeää syytä.
Yhteisvaikutuksiin Ely nostaa rajan toisella puolella sijaitsevan kaivoksen lisäksi Tunturi-Lapin Vesi Oy:n, joka päästää Rautuvaaran yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet samalle purkualueelle.
Ely-keskus puuttuu lausunnossan myös meluvaikutuksiin. Se toteaa, että kaivostoiminnasta aiheutuva melupäästö saattaa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta useammallekin asuinkiinteistölle kuin mallinnuksessa on arvioitu. Suojavallin rakentamisestakin syntyvä melu voi olla sitä luokkaa, että se vaatisi oman ympäristölupansa hakemista.
Seuraavaksi on aluehallintoviraston vuoro punnita papereita. Koska monet vaikutusarviot ja suunnitelmat ovat puutteellisia, aluehallintovirasto saattaa edellyttää ympäristöluvan hakijalta jälleen lisää täydennyksiä ja tarkennuksia – Hannukaisen kaivoshanke kun sijoittuu herkaälle pohjavesistä riippuvaiselle vesistöalueelle ja alueelle, joka on muutoinkin kokonaisuudessaan haastava toimintaympäristönä.
Nähtäväksi jää, pyöräytetäänkö hakemus jälleen uudelle kierrokselle ja kasvaako liitepumaska entisestään vai joko on aika laatia hakemus kokonaan uudestaan.
Satu Renko
Vesipaneeli 18. maaliskuuta
Kolarin kunta ja kaivosyhtiö Hannukainen Mining Oy järjestävät kaikille avoimen vesipaneelin kunnan virastotalon valtuustosalissa maanantaina 18. maaliskuuta kello 17–19. Paneeliin osallistuvat kaivoshankkeen vetäjän Jaana Koivumaan ja hankkeen vesienkäsittelystä vastaavan Teollisuuden Vesi Oy:n toimitusjohtajan Maija Vidqvistin lisäksi Ylläksen ystävien jäsen, kemisti Leif Ramm-Schmidt ja professori Saija Luukkanen Oulun yliopiston kaivannaisalan yksiköstä.
Ylläksen ystävien tilaisuus 17. huhtikuuta
Ylläksen Ystävät ry järjestää pääsiäisen jäsentilaisuutensa 17.4. kello 17–19 Riemuliiterissä. Paikalla on Kolarin uusi kunnanjohtaja ja edustus Hannukainen Mining Oy:stä.
Entä kaavoittaminen?
Hannukaisen kaivoshankkeeseen liittyvät kolme kaavaa odottavat yhä Kolarin kunnanvaltuuston käsittelyä. Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava, Hannukaisen kaivosteollisuusalueen asemakaava ja Rautuvaaran teollisuusalueen asemakaava jäivät viime vuoden puolella odottamaan Ely-keskuksen Natura-lausuntoa. Ely-keskus pyysi pariin otteeseen lisäaikaa lausunnon antamiseen, mutta nyt lausunto on saatu. Mikä on kaavan suhteen tilanne – onko kaava etenemässä valtuustoon? Maankäyttöinsinööri Kullervo Lauri Kolarin kunnasta kertoo, että kaavan piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan olla valtuustossa 26. helmikuuta, mutta siihen sitä ei vielä saatu. On myös arvoitus, saadaanko sitä vielä seuraavaankaan valtuuston kokoukseen. Laurin mukaan kaavaneuvottelut kunnan ja kaivosyhtiön välillä ovat vielä kesken.
MIKÄ KAIVOS?
Hannukainen Mining Oy suunnittelee Kolariin Hannukaisen kylän tuntumaan avolouhosta. Kaivoksesta louhittaisiin rautaa, kuparia ja kultaa. Hanke on ollut vireillä jo yli vuosikymmenen. Hannukainen Mining on vetänyt hanketta vuodesta 2015.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.