Tunturi-Lappi kuuluu Suomen vauraimpiin alueisiin – mutta innovaatiot eivät näy tilastoissa

Tun­tu­ri-Lap­pi kuu­luu Suo­men ta­lou­del­li­ses­ti vah­vim­piin seu­tu­kun­tiin. Vuon­na 2023 alue oli Suo­men kol­man­nek­si kor­kein brut­to­kan­san­tuot­teel­la mi­tat­tu­na, 63 670 eu­roa/asu­kas, heti Maa­ri­an­ha­mi­nan ja Por­voon jäl­keen. Li­säk­si Tun­tu­ri-Lap­pi on yk­si maan elin­voi­mai­sim­mis­ta ja suh­teel­li­ses­ti muut­to­voit­toi­sim­mis­ta alu­eis­ta.

Sa­maan ai­kaan ti­las­tot ker­to­vat kui­ten­kin tois­ta ta­ri­naa. La­pin tut­ki­mus- ja ke­hit­tä­mis­me­not suh­tees­sa BKT ovat vain noin 0,9 pro­sent­tia, kun val­ta­kun­nal­li­nen taso on yli 3 pro­sent­tia. Li­säk­si yri­tys­ten osuus T&K-me­nois­ta on La­pis­sa vain 37 pro­sent­tia, kun koko Suo­mes­sa vas­taa­va osuus on 68 pro­sent­tia.

Mi­ten siis alue voi ol­la yk­si Suo­men me­nes­ty­neim­mis­tä, jos ti­las­to­jen mu­kaan siel­lä teh­dään vä­hän tut­ki­mus-, ke­hit­tä­mis- ja in­no­vaa­ti­o­toi­min­taa?

Ark­ti­nen Vii­saus -hank­kees­sa ja La­pin yli­o­pis­ton Lumo-hank­kees­sa tut­ki­taan par­hail­laan, voi­ko osa La­pin mik­ro- ja pie­ny­ri­tys­ten ke­hit­tä­mis­työs­tä jää­dä ko­ko­naan ny­kyis­ten TKI-mää­ri­tel­mien ja ti­las­to­jen ul­ko­puo­lel­le.

La­pin elin­kei­no­ra­ken­ne poik­ke­aa mo­nes­ta muus­ta maa­kun­nas­ta. Alu­een kas­vu ra­ken­tuu pit­käl­ti mat­kai­lun, oh­jel­ma­pal­ve­lui­den, hy­vin­voin­nin, elä­mys­ta­lou­den ja luo­vien alo­jen mik­ro­y­ri­tyk­sil­le. Näis­sä yri­tyk­sis­sä ke­hit­tä­mi­nen ta­pah­tuu usein osa­na jo­ka­päi­väis­tä toi­min­taa: uu­sia pal­ve­lu­ja ko­keil­laan, asi­a­kas­ko­ke­mus­ta ke­hi­te­tään, vas­tuul­li­suut­ta vah­vis­te­taan ja toi­min­ta­mal­le­ja uu­dis­te­taan jat­ku­vas­ti.

Sil­ti yrit­tä­jät ei­vät vält­tä­mät­tä tun­nis­ta tätä tut­ki­mus-, ke­hit­tä­mis- ja in­no­vaa­ti­o­toi­min­nak­si, ei­kä se näin ol­len näy myös­kään vi­ral­li­sis­sa ti­las­tois­sa.

Juu­ri täs­tä syys­tä to­teu­te­taan nyt en­sim­mäis­tä ker­taa Suo­mes­sa ky­se­ly, jos­sa sel­vi­te­tään muun mu­as­sa: tun­nis­ta­vat­ko mik­ro- ja pie­ny­rit­tä­jät it­se te­ke­män­sä ke­hit­tä­mis­työn TKI-toi­min­nak­si, jää­kö osa pal­ve­lu­a­lo­jen in­no­vaa­ti­ois­ta ny­kyis­ten TKI-mit­ta­rei­den ul­ko­puo­lel­le, ja mi­ten Le­a­der-ra­hoi­tus, yri­tys­tu­et ja ke­hit­tä­mis­hank­keet ovat vai­kut­ta­neet yri­tys­ten uu­dis­tu­mi­seen.

Mi­kä­li hy­po­tee­si osoit­tau­tuu oi­ke­ak­si, se voi tar­koit­taa, et­tä Suo­mes­sa mi­ta­taan in­no­vaa­ti­oi­ta ta­val­la, joka tun­nis­taa hy­vin tek­no­lo­gia- ja te­ol­li­suu­sy­ri­tyk­set, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­min pal­ve­lu­val­tai­sen elin­kei­no­ra­ken­teen uu­dis­tu­mi­sen. Tämä oli­si mer­kit­tä­vä ha­vain­to ai­ka­na, jol­loin Suo­mi ta­voit­te­lee tut­ki­mus- ja ke­hit­tä­mis­me­no­jen kas­vat­ta­mis­ta nel­jään pro­sent­tiin BKT:stä.

Ky­se­lyn tu­lok­set jul­kais­taan 3. syys­kuu­ta Tu­le­vai­suus tu­lil­la – Ark­ti­nen Vii­saus -hank­keen lop­pu­ta­pah­tu­mas­sa Je­ris La­ke­si­de Re­sor­tis­sa.