Lapin ytimekkäät villivihannekset hyötykäyttöön

Ke­sä­kuun lo­pus­sa Äkäs­lom­po­los­sa hor­toi­li 16 in­no­kas­ta vil­liyrt­ti­kurs­si­lais­ta. Kah­den päi­vän ajan alu­een yrit­tä­jis­tä ja har­ras­ta­jis­ta koos­tu­nut po­ruk­ka op­pi uu­sia la­je­ja ja nii­den käyt­tö­ta­po­ja vil­li­ruo­ka­eks­pert­ti, keit­ti­ö­mes­ta­ri Sami Tal­l­ber­gin joh­dol­la.

En­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä Tal­l­berg vei kurs­si­lai­set suo­raan asi­an yti­meen – maas­toon tu­tus­tu­maan kas­vei­hin. Pit­käl­le pi­has­ta ei tar­vin­nut tar­poa: rei­lus­sa tun­nis­sa ker­tyi yli 20 syö­tä­vää kas­via. Käyt­tö­kel­poi­sia la­je­ja löy­tyi eri­tyi­ses­ti ra­ken­nus­ten tun­tu­mas­ta, nii­tyil­tä sekä joen re­he­väl­tä ran­nal­ta. Toi­se­na päi­vä­nä to­teu­tet­tiin omia ide­oi­ta vil­li­tuot­teik­si. Kurs­sil­la teh­tiin ruo­kia, mais­tel­tiin yh­des­sä ja nau­tit­tiin kol­men ruo­ka­la­jin herk­ku­lou­naat.

Ka­ri­lan­tien var­res­sa si­jait­se­vas­sa Hau­to­mo Sil­mus­sa, eli en­ti­sen Äkäs­Sol­mun ti­loi­hin pe­rus­te­tus­sa yh­teis­keit­ti­ös­sä, jär­jes­te­tyn kurs­sin tar­koi­tus on avus­taa ih­mi­siä al­kuun luon­non­tuo­te- ja lä­hi­ruo­ka-alan am­mat­ti­mai­ses­sa te­ke­mi­ses­sä. Vil­liyrt­ti­kok­kaa­mi­sen pi­o­nee­ri­na Suo­mes­sa toi­mi­nut Sami Tal­l­berg joh­dat­ti kurs­si­lai­set omil­la vin­keil­lään roh­ke­as­ti tes­taa­maan ja ide­oi­maan, mis­sä tuot­teis­sa ja mi­ten lai­tet­tu­na La­pin luon­non ai­nek­set voi­vat toi­mia.

Lapin kasvit ovat kuin tiivistettä

La­pin ly­hy­es­sä kas­vu­kau­des­sa kas­veis­ta tu­lee eri­tyi­sen yti­mek­kään ma­kui­sia. Kas­vei­hin ker­tyy enem­män vai­kut­ta­via ai­nei­ta, kuin ete­läs­sä. La­pin maas­tois­sa on suo­ras­taan vai­kea löy­tää mie­to­ja ai­nei­ta.

– Kaik­ki on kuin tii­vis­tet­tä, to­te­aa Ko­la­rin kun­nan Hau­to­mo-han­ket­ta ve­tä­vä Eve­lii­na Niva.

Myös ter­veys­vai­ku­tuk­set tu­le­vat tii­vis­teen muo­dos­sa. It­se pää­kok­ki­kin yl­lät­tyi yti­mek­käis­tä aro­meis­ta.

– Vaik­ka la­jis­to on sel­ke­äs­ti sup­pe­am­pi, maku on mo­nin­ker­tai­nen, ver­taa Tal­l­berg Äkäs­lom­po­lon ja Ete­lä-Suo­men kas­ve­ja.

Yk­si sel­keä poh­joi­sen kas­vi on väi­nön­put­ki, jota ta­va­taan kos­teil­la ja re­he­vil­lä mail­la, ku­ten joen ran­ta­mail­ta. Sitä on iät ja ajat käy­tet­ty ruu­an­lait­toon ja lää­kin­näl­li­siin tar­koi­tuk­seen poh­joi­ses­sa. Väi­nön­put­kes­ta kurs­si­lai­set in­no­voi­vat usei­ta eri ruo­ka­la­je­ja, ku­ten yrt­ti­voi­ta, pes­toa ja ma­ke­aa hil­lo­ket­ta.

Toi­nen esi­merk­ki poh­joi­ses­ta kas­vis­ta on huu­maa­van tuok­sui­nen niit­ty­maa­ri­an­hei­nä. Al­kuun sen tun­nis­tus on han­ka­laa – hei­nä mui­den jou­kos­sa. Kun sen ker­ran op­pii erot­ta­maan, sil­mä nä­kee hel­pom­min mui­ta­kin yk­si­löi­tä. Niit­ty­maa­ri­an­hei­nä so­pii ma­ke­ak­si maus­teek­si ruo­kiin, tai hei­nis­tä voi teh­dä tuok­su­via let­te­jä vaik­ka­pa vaa­te­kaa­pin rai­kas­ti­mek­si.

Mui­ta yleis­hy­viä kas­ve­ja ruu­an­lait­toon ovat muun mu­as­sa su­per­ter­veel­li­nen nok­ko­nen, ma­ke­am­pi me­si­an­ger­vo sekä mus­tik­ka, jos­ta voi mar­jan li­säk­si syö­dä leh­det ja ku­kat.

Vil­li­ruo­ka­kir­jai­li­ja­na­kin tu­tuk­si tul­lut Tal­l­berg kan­nus­taa roh­keu­teen – vain ko­kei­le­mal­la tie­tää, mikä toi­mii. Vaik­ka La­pin kas­veis­sa maut ovat yti­mek­käi­tä, voi vaik­ka joka an­nok­seen li­sä­tä vil­le­jä ai­nei­ta. Jo ri­paus voi riit­tää tuo­maan ruo­kaan uut­ta ulot­tu­vuut­ta ja ter­veyt­tä.

Tarve ottaa haltuun villiruoka

Vil­liyrt­ti­kurs­si oli osa Ko­la­rin kun­nan han­ket­ta “Hau­to­mon kon­sep­toin­ti luon­non­tuo­te- ja lä­hi­ruo­ka-alal­le”. Pro­jek­ti­pääl­lik­ko Eve­lii­na Ni­van mu­kaan tar­ve vil­liyrt­tien ke­rää­mi­sen ja kä­sit­te­lyn tai­doil­le on sel­keä: pai­kal­li­sis­sa ra­vin­to­lois­sa, kah­vi­lois­sa ja mat­ka­muis­to­myy­mä­löis­sä tar­jot­tai­siin mie­lel­lään pai­kal­li­sia vil­liyrt­te­jä.

– Toi­vo­taan pai­kal­li­ses­ti tuo­tet­tu­ja eko­lo­gi­sia ter­veys­tuot­tei­ta, Niva avaa.

– Meil­lä tääl­lä on hy­vät mah­dol­li­suu­det teh­dä näi­tä, kun on huip­pu­raa­ka-ai­neet saa­ta­vil­la.

Yrit­tä­jä, Vel­hon­ko­dan toi­nen omis­ta­ja An­ne Pant­sun mie­les­tä kurs­sil­la on opit­tu yrt­tien mo­ni­puo­lis­ta käyt­töä. Pant­sul­la on jo luon­non­tuo­te­a­lan kou­lu­tus, sil­ti hä­nel­le­kin tart­tui uu­sia ide­oi­ta mat­kaan.

– Nyt on tes­tis­sä väi­nön­put­ki­pes­to, sa­laat­ti vil­liyr­teil­lä sekä vi­naig­ret­te.

Näis­tä Pant­su tes­taa suo­lais­ta le­tun täy­tet­tä. Ma­ke­a­na pääl­li­se­nä hän ko­kei­lee me­si­an­ger­voa man­sik­ka­hil­lon se­as­sa.

– Kat­so­taan, pää­ty­vät­kö nämä kah­vi­lan ruo­ka­lis­tal­le, Pant­su miet­tii. Hä­nel­le tär­keä kri­tee­ri on help­po saa­ta­vuus: esi­mer­kik­si väi­nön­put­ki on va­li­koi­tu­mas­sa so­pi­vak­si la­jik­si, kos­ka se kas­vaa Vel­hon­ko­dan lä­hel­lä, on help­po ke­rät­tä­vä ja kas­vu­kaut­ta riit­tää koko ke­sän. An­ne myös mai­nit­see yrt­ti­juo­mien tu­le­van kah­vi­lan va­li­koi­maan ke­säl­lä.

Jokamiehenoikeudet ovat suuri mahdollisuus

Tal­l­ber­gin mat­ka vil­lin luon­non maa­il­maan on al­ka­nut Lon­toos­sa 15 vuot­ta sit­ten. “He­rää­mi­sen” saa­tu­aan hän on koko ajan ope­tel­lut li­sää la­je­ja ja nii­den käyt­tö­ta­po­ja. Sami heh­kut­taa Suo­men laa­jo­ja jo­ka­mie­he­noi­keuk­sia, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat luon­no­nan­ti­mien hyö­dyn­tä­mi­sen ihan jo­kai­sel­le. Maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa jo­ka­mie­he­noi­keu­det ovat hy­vin eri­tyis­laa­tui­set, ja nii­tä on syy­tä ar­vos­taa.

Ny­kyi­sin ko­kin vil­li­luon­to­kau­si kes­tää huh­ti­kuus­ta mar­ras­kuu­hun. Ai­na löy­tyy eri vai­heis­sa ole­via la­je­ja syö­tä­väk­si: al­ku­ke­vääs­tä ver­sot ja juu­ret, seu­raa­vak­si ku­kin­nat ja lo­pul­ta sie­me­net. Sa­min re­per­tu­aa­riin kuu­luu jo yli 100 kas­vi­la­jia ja 70 eri sien­tä.

– Yrt­te­jä ei opi, el­lei muo­dos­ta yh­teyt­tä nii­hin. Mis­sä ne elä­vät ja mil­tä mais­tu­vat mis­sä­kin vai­hees­sa kas­vua, ja min­kä kans­sa, Tal­l­berg sum­maa.

Hän kan­nus­taa hyö­dyn­tä­mään ke­sä­se­son­gin hil­jai­se­lon – ei muu­ta kuin pa­kas­tin hyr­rää­mään ja kui­vu­ri lau­la­maan! Tal­vel­la kii­tos sei­soo.

Tal­l­ber­gin suo­sik­ki­la­jit vaih­te­le­vat, vii­me ai­koi­na hän on ol­lut eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nut sie­nis­tä. Elo­kuus­sa hän tu­lee­kin opet­ta­maan Äkäs­lom­po­loon sa­man hank­keen sie­ni­kurs­sil­le.

– Sie­niä työs­te­tään sa­mal­la in­to­hi­mol­la ja luo­vuu­del­la kuin kas­ve­ja, hän lu­paa.

Mint­tu