Loppukesästä 2017 Hannukaisen kaivosalueella tehtiin räjäytyksiä rikastuskokeita varten.
Satu Renko
Hannukainen Mining jätti maaliskuussa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vastineensa ympäristölupahakemuksen lisäselvityspyyntöihin.
Vastineessa keskitytään muun muassa kemikaaleihin ja erityisesti talvella hitaasti puolittuviin ksantaatteihin, jotka vesistöön päästessään aiheuttavat suuren riskin luonnonvesille ja kalastolle.
Ympäristölupahakemuksessa ksantaattien vuosittaiseksi yhteismääräksi ilmoitettiin 5745 tonnia, joka on määränä niin kova, että se sai hälytyskellot soimaan. Jättämässään vastineessa kaivosyhtiö ilmoitti, että tarvittava ksantaattimäärä on tippunut 2048 tonniin vuodessa. Tällä viikolla määrä korjattiin 3705 tonniksi.
Laskelmat perustuvat viime syksynä tehtyyn rikastuskokeeseen ja GTK:n siitä laatimaan raporttiin. Raporttia odotettiin joulukuulle, mutta se on yhä viimeisteltävänä.
Ympäristöinsinööri Maria Mäntylä Hannukainen Miningista kertoo, että tiedot, jotka yhtiö sai vastineen laatimista varten, ovat olleet riittävän kattavat.
– GTK:n raportin faktatiedot ja -luvut ovat olleet käytössämme. Raporttia muotoillaan vielä lopulliseen muotoonsa, jotta se olisi helppolukuinen, Mäntylä toteaa.
Heti kaivosyhtiön laatiman ympäristölupavastineen julkitulon jälkeen siinä esitetyt luvut kyseenalaistettiin. Diplomi-insinööri Leif Ramm-Schmidt totesi luvut virheellisiksi ja kertoi saaneensa epäilyilleen vahvistuksen GTK:lta.
– Kaivosyhtiö pyysi ksantaattikulutuksen ominaismäärät kunkin vaiheen syötemäärän mukaan, vaikka GTK:n normaali ilmoitustapa on koko prosessin, eli jauhatukseen tulevan malmimäärän mukaan. Tiedot on annettu raportissa kahdella sarakkeella, joista kaivosyhtiö on valinnut omiin laskelmiinsa ne, joilla saadaan pienemmät vuosikulutukset. Syötemäärän mukaan laskettuna lopputulos on virheellinen.
Hannukainen Mining myöntää Ramm-Schmidtin virhe-epäilyjen osuneen oikeaan, mutta toteaa, että heille oli vastinetta laatiessaan epäselvää, olivatko GTK:lta saadut luvut rikastamon syötettä vai osaprosessin syötettä kohti suhteutettuja lukuja.
Yhtiön mukaan on kuitenkin ilahduttavaa, että vaikka ksantaattimäärä kasvoi, se on yhä reilusti vähemmän kuin alkuperäisesti esitetty määrä. Vastineen mukaan ksantaatit laimenevat Muonionjoessa niin täydellisesti, ettei niistä ole vaaraa. Jäännöspitoisuus olisi alle 1 mikrogramma litrassa jopa minimivirtaamatilanteessa.
Ramm-Schmidt on tästä toista mieltä.
– Yksi mikrogramma litrassa tarkoittaa, että jokeen pääsisi vain yksi kilo ksantaattia päivässä, ja se olisi vain 0,01 prosenttia prosessiin ajettavasta määrästä. Se ei käy järkeen. Useassa tutkimuksessa on todettu, että jäteveteen päätyy tyypillisesti jopa yhdestä kymmeneen prosenttia ksantaattien käyttömäärästä.
Mitä päivittäinen määrä sitten on? Laskin käteen: 10 150 kiloa päivässä.
– Kyllä. Maksimituotannolla kaikkien kolmen ksantaatin yhteiskulutus voi olla maksimissaan 10,15 tonnia päivässä, mutta käytetty ksantaattimäärä on täysin riippuvainen rikastamon päivittäisestä syötemäärästä, Maria Mäntylä sanoo.
Rikastushiekoista eroavassa vedessä olisi kaivosyhtiön ilmoituksen mukaan ksantaattia keskimäärin noin 3,7 milligrammaa litrassa, mutta Muonionjokeen päästettävässä jätevedessä vain 0,02–0,03 milligrammaa litrassa. Maria Mäntylä ei osaa kertoa, kuinka näin alhaisiin pitoisuuslukemiin on päästy.
– Tämä on kysymys, mikä pitäisi esittää konsultillemme eli Pöyrylle, Mäntylä sanoo.
Pöyry Finland Oy:n ympäristöosaston osastopäällikkö Kaisa Vähänen vastaa, että purkuputkella vesistöön johdettavan veden ksantaattipitoisuudet on laskettu selkeytysaltaan ksantaattipitoisuuden perusteella.
– Rikastushiekka-alueille tulevien vesien ksantaattipitoisuudet perustuvat Itä-Suomen yliopiston koerikastusjäännöksistä erottuvien vesien analyysituloksiin, Vähänen selvittää.
– Vesimäärät vaihtelevat eri vuosina ja tästä syystä kaivoksen vesitaselaskelma on tehty kullekin vuodelle erikseen. Ksantaattien laimenemislaskelma on tehty vuosien 3 ja 16 vesitaseille. Loppu on suoraviivaista laimenemislaskentaa, hän jatkaa.
Myös Ramm-Schmidt on tehnyt laskelmia.
– Kun lasketaan, että rikastushiekoista eroaa noin 1 miljoona kuutioita vettä vuodessa, sen pitoisuus on keskimäärin 3,7 milligrammaa litrassa. Se tekee 3700 kiloa vuodessa. Tämä on se määrä, joka johdetaan selkeytysaltaan kautta Muonionjokeen. Kaivosyhtiö väittää, että tämä luku olisi vain 190 kiloa vuodessa. Mihin loput häviävät, kun laskelmaan ei ole sisällytetty hajoamista lainkaan? Onko tässäkin vakava laskuvirhe?, Ramm-Schmidt ihmettelee.
– Ksantaatit ovat niin myrkyllisiä, että jo 3700 kiloa vuodessa voi olla vaaraksi vesieliöstölle. Pitää lisäksi huomioida, että rikastuskoe tehtiin lämpimissä olosuhteissa, ja aikaa kului näytteenoton ja analyysin välillä, joten pitoisuus voi olla merkittävästi korkeampi, hän jatkaa.
Asioiden tarkistaminen osoittautuu vaikeaksi, koska GTK:n raporttia ei olla julkaistu eikä aiota julkaista. Kaivosyhtiö perustelee päätöstään liikesalaisuuksien suojaamisella.
Hannukainen Miningin Maria Mäntylä pahoittelee epäselvyyttä, jota yhtiön vastine on aiheuttanut.
– Olemme tehneet GTK:n kanssa lisäselvennyksiä ja ne ovat jo viranomaisilla. Vastine on laadittu sen mukaan, mikä tieto meillä on ollut sillä hetkellä. Toki kaikki tiedot kerrotaan sellaisina kuin ne on. Meidänkin täytyy luottaa GTK:een, joka on valtion alainen laitos, Mäntylä sanoo.
Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvaravastuualueen antamassa lausunnossa, johon kaivosyhtiö vastineellaan vastasi, muistutetaan, että ympäristölupaharkintaa tehtäessä on oltava käytettävissä tarkat ja oikeat kuvaukset rikastusprosessista ja siinä käytettävistä laitteista ja kemikaaleista, muodostuvista rikasteista ja sivuvirroista sekä jätteiden ja vesien laadusta ja määrästä.
Lisäksi esimerkiksi Kolarin kunta ja Rovaniemen ympäristölautakunta ovat omissa lausunnoissaan huomauttaneet, että kaivostoiminnassa syntyvät ksantaatit tulee hajottaa haittaamattomaan muotoon ennen selkeytysaltaiden ylijäämävesien johtamista luonnonvesistöön, ja että ympäristöluvan hakijan on esitettävä selvitys paikallisten arktisten olosuhteiden vaikutuksesta kemikaalien hajoamis- ja puhdistusprosesseihin.
ELY on todennut täydentävänsä omaa lausuntoaan, kun hakija on selvittänyt luvan myöntämisen edellytyksien arviointiin keskeisesti vaikuttavat seikat.
Riittävätkö nyt toimitetut täydennykset, se jää nähtäväksi.
Satu Renko
Täydennyksiä täydennysten perään
Hannukainen Mining Oy:n Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus on tullut vireille 27.11.2015 Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty 11.11.2016 ja 24.2.2017.
Hankealue sijaitsee Kolarin kunnassa. Kaivospiirin koko tulee olemaan noin 30 neliökilometriä. Avolouhokset ja sivukivialueet sijoittuvat Hannukaiseen ja rikastamo sekä rikastushiekka-altaat Rautuvaaraan.
Hannukaisen kaivoshanke käsittää rautaoksidi-kupari-kulta-malmiesiintymän hyödyntämisen.
Hanke tulee kokonaisuudessaan sisältämään kaksi avolouhosta, Hannukainen ja Kuervitikko, sekä kolme sivukivialuetta ja muun tarvittavan infran. Murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta maanpäällisellä hihnakuljettimella Rautuvaaraan. Käsitellyt jätevedet pumpataan maanalaista putkilinjaa pitkin Muonionjokeen.
Kaivoksen tämän hetkinen suunniteltu toiminta-aika mineraalivarantojen perusteella on noin 27 vuotta, josta varsinaista tuotantovaihetta on 19 vuotta.
Kaivosalueen kaavat nähtävillä, muistutukset 30.4. mennessä
Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan sekä Rautuvaaran teollisuusalueen asemakaavan ja Hannukaisen kaivosalueen asemakaavan kaavaehdotukset ovat nähtävillä 15.3.–30.4.2018. Kaavoista voi jättää kuka tahansa muistutuksen. Muistutukset tulee toimittaa viimeistään 30.4.2018 kello 15 mennessä. Muistutuksen voi jättää karttapalautejärjestelmässä tai toimittaa postitse.
Laskukaava, joka on kyseenalaistettu
Kun kaivosyhtiöltä kysyttiin, miten he ovat saaneet jäännöspitoisuudeksi alle 1 mikrogramma litrassa jopa minimivirtaamatilanteessa, yhtiö toimitti oheisen laskukaavan:
0,19 t/a muutettuna mg/s on 6,02 mg/s. 11 m3/s muutettuna litroiksi on 11000 l/s.
6,02mg/s / 11000l/s = 0,00055 mg/l = 0,55 µg/l eli tästä se alle 1 µg/l
Leif Ramm-Schmidt epäilee, että kaavassa on virhe kohdassa 0,19 t/a.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.