Tunturi-Lapin Reitit Oy vastaa latuhuollosta. Toimitusjohtaja Jukka Paalanen toteaa, että hänellä sydän itkee verta, kun kaikki olisi valmista talveen, mutta lumi ei vain ole tullakseen.
“Lämpökolmosella -9 ja latuhommat koneella menossa. Tunnin päästä on hyvä siinä suksia ulkoiluttaa”, Tunturi-Lapin Reitit päivitti somekanavissaan 17. lokakuuta 2023. Lunta tuprutti juuri silloin, kun sitä kaivattiin. Ylläksellä hiihdettiin luonnonlumella samaan aikaan, kun muualla avattiin keinolumilatuja.
Seuraavat talvet ovat olleet päinvastaisia: sumua, vesisadetta, plussakelejä. Pitkäaikaisennusteet eivät lupaile tänä vuonna kauden aloitukselle hyvää – pakkasia saadaan odottaa.
Ensilumenlatua on kuitenkin toivottu Ylläkselle, ja Kuukkeliinkin on tullut asiasta useampi yhteydenotto. Miksi ensilumenlatua ei saada? Eivätkö Ylläksen toimijat näe sitä tavoittelemisen arvoisena satsauksena?
Kolarin kunnanjohtaja Markku Vehkaoja vastaa, ettei ladun puute johdu ainakaan siitä, etteikö laskelmia olisi tehty.
– Arvioita on tehty useaan otteeseen yhdessä yrittäjien kanssa. Viimeksi viime talvena olen esitellyt laskelmia ja käynyt keskustelua ensilumenladusta kunnanhallituksen kanssa.
Laskelmia emme saaneet nähtäviksi, mutta kunnanjohtaja arvioi, että alkuinvestointi olisi 100 000 - 150 000 euron luokkaa. Samoilla linjoilla on Tunturi-Lapin Reitit Oy:n toimitusjohtaja Jukka Paalanen.
– Se riippuu siitä, mihin latu pitäisi tehdä, Paalanen sanoo.
– Jos aloitetaan aivan alusta rakentamaan pohjaa, puhutaan pelkästään perusinfran rakentamisessa kuusinumeroisista summista. Riippuen tietenkin myös siitä, kuinka pitkä ensilumenladusta haluttaisiin.
Ensilumenladun vuosittaiselle ylläpidolle on laskettu 40 000 - 60 000 euron hintahaitaria.
– Ylläpidon voisi saada ihan kohtuullisellakin hinnalla, Paalanen toteaa.
Vehkaoja kuitenkin muistuttaa, että kunnan talous on tulevina vuosina alijäämäinen, eikä isoihin investointeihin ole varaa.
– Matkailuinvestointeja kyllä tehdään, ja matkailuelinkeinoa tuetaan, mutta ensilumenlatu vaatisi myös merkittävän panostuksen yrittäjiltä.
Vuoden 2023 lokakuussa hiihdettiin näin lumisissa olosuhteissa. Kuvassa kilpahiihtäjä Katariina Lonka tuli Ylläkselle harjoittelemaan ennen kisakauden alkua. Kuva: Johanna Lipsanen
Raha ei ole ainoa ongelma, jos Ylläkselle aivan todella ryhdyttäisiin ensilumenlatua puuhaamaan. Jukka Paalanen nostaa esille kaksi ongelmaa: lumen säilömisen ja tekemisen sekä pohjan.
– Ensinnäkin lunta pitäisi tehdä valtava kasa. Meillä pitäisi olla paikka, minne lunta voisi kerätä. Seuraava kysymys on, kuka lumen tekee? Jos se tehtäisiin reittiyhtiön voimin, tarvittaisiin säilömispaikan lisäksi vesijärjestelmät ja peitot.
– Ja sitten sijainti ja pohja. Lämpökolmosen pohja ei kestäisi traktorirumbaa, kun säilölunta levitetään. Paras pohja olisi joku sorakenttä tai asfaltti. Vuokatissa latu tehdään rullahiihtopohjalle eli asfaltille.
Kunnanjohtaja puolestaan nostaa esille kolmannen ongelman: hyöty suhteessa panokseen.
– Jos ensilumenladulle on käyttöä pari viikkoa, hyötysuhde on huono. Itsekin maastohiihtäjänä haluaisin ensilumenladun, mutta asiaa on ajateltava arkirealismin kautta.
Ensilumenlatua on aikoinaan pohdittu lähelle reittiyhtiön hallia. Ladun huolto olisi ollut kätevää. Hanke kaatui vaikutuksiin, joita ladusta olisi saattanut aiheutua Äkäsjoelle.
Vuonna 2019 näissä mietinnöissä päästiin jo melko pitkälle. Ensilumenlatua suunniteltiin Äkäsjoen tuntumaan, lähelle Martinsaarentietä ja Tunturi-Lapin Reitit Oy:n toimitiloja. Kolarin kunnan kehitysjohtaja Nina-Maria Möykkynen kertoo, että tekeminen tyssäsi, kun Ely-keskus lausui, että koska vettä otettaisiin Äkäsjoesta, hanke vaatii luvan AVIlta.
– Neuvottelujen perusteella lopputulema todettiin liian vaativaksi ja haastavaksi, koska Äkäsjoki katsottiin tuolloin liian herkäksi toimintaympäristöksi esitettyyn toimintaan, Möykkynen kertoo.
Ensilumenlatukeskusteluissa monesti moititaan Yllästä siitä, että miten täällä ei ladun tekeminen onnistu, kun kaikkialla muualla Suomessa onnistuu. Ensilumenlatuja on tosiaan nykyään ympäri Suomen, aivan etelässäkin. Esimerkiksi Vihti Ski Centerissä on hiihdetty 17. lokakuuta lähtien.
– Nyt näyttää siltä, että on niin pirun lämmintä, että latu pistetään toistaiseksi pakettiin. Koko pätkälle vedetään Snow Securen haitari, jossa on Finnfoamia välissä, Vihti Ski Centerin yrittäjä Sami Uotila kertoi Kuukkelille lokakuun toiseksi viimeisellä viikolla.
Vihdissä hiihtäjät pääsivät ennen ladun sulkemista sivakoimaan 1,2 kilometrin mittaista latua. Pohja ei ole asfalttia eikä mursketta, vaan niittyä.
– Alue, jolle ensilumenlatu vedetään, ei ole kesällä missään käytössä. Pohja ei ole kovin kaksinen, mutta hyvin se on toiminut. Lumi työnnetään rinnekoneella ladulle. Traktorilla menisi mylläämiseksi, Uotila kuvailee.
Vihdissä ensilumenlatua on tehty säilölumesta nyt viitisen vuotta. Sitä ennen käytettiin tykkilunta.
– Osittain lumetamme nytkin, Uotila lisää.
Sotkamon Vuokatti on puolestaan tunnettu jättimäisestä säilölumimäärästään: ensilumenlatua varten peittojen alle pakataan joka vuosi 70 000 kuutiota lunta. Lumi säilötään ampumaradan yhteyteen. Vuokatti Sportin olosuhdevastaava Harri Hakkarainen kertoo, että infra on tehty jo 90-luvun loppupuolella.
– Ampumaradalla on vedet, sähköt ja putkitukset. Vesi tulee lammesta 1,5 kilometrin päästä. Vesi pumpataan ampumaradalla olevaan pumppukoppiin, jossa on iso säiliö ja veden jäähdyttimet, Hakkarainen kertoo.
Vuokatissa ensilumenlatua on tehty aina lämpimissä olosuhteissa.
– Aina meillä on vesisadetta ja kymmenen astetta plussalla, mutta se on vain päätetty, että oli mitä oli, latu tehdään.
Kuten Paalanen jutun alussa mainitsi, Vuokatissa latu ajetaan asfaltille.
– Noin 90 prosenttia ensilumenladusta tehdään rullahiihtoradan päälle. Siinä on metrin patja, jolla on leveyttä kahdeksan metriä. Patja hohkaa jo itsessään kylmää niin paljon, ettei se siitä hetkessä sula.
Tänä vuonna ensilumenlatujen sulkemisuutisia on jo kuultu esimerkiksi Rukalta ja Leviltä. Vuokatissa ensilumenlatua ei ole vielä tähän mennessä tarvinnut koskaan sulkea sulamisen vuoksi.
– Haihtumista tapahtuu tietenkin nopeasti, ja pitää viedä lisää lunta paikkoihin, jotka vaativat korjaamista. Lunta on vielä jäljellä noin 10 000 kuutiota. Tilannetta tietenkin tarkkaillaan koko ajan. Jos koko marraskuu menee vesisateilla, voi olla, ettei ainakaan lisää latuja saada auki.
Ylläkselläkin on aikoinaan ollut ensilumenlatu. Sitä teki Ylläsjärven puoleinen Ski Resort, jonka toimitusjohtaja Mikko Virranniemi muistelee, että latu tehtiin viimeisen kerran vuonna 2010.
– Se oli kahden kilometrin pätkä säilölumesta ja avattiin 1. lokakuuta. Ensilumenlatua tehtiin viitisen vuotta, mutta ei sillä oikein ollut käyttäjiä, Virranniemi sanoo.
Ylläsjärvellä ei ole sittemmin enää säilötty lunta. Äkäslompolon puoleinen rinnekeskus sen sijaan turvaa säilölumella kauden aloituksen ja helppojen rinteiden avaamisen.
– Meillä ei riitä kapasiteetti tuottaa lunta muuhun kuin rinnekäyttöön. Lumetuspäivät jäävät niin vähäisiksi, että tarvitsemme kaiken lumen itse. Erilaisia vaihtoehtoja on kyllä pohdittu, mutta on tässä niin monta asiaa, jotka eivät puolla sitä, että lähtisimme tekemään myös latua, Äkäslompolon rinnekeskuksen toimitusjohtaja Tuomo Poukkanen sanoo.
Poukkanen lisää, että keskusteluissa kaikilla osapuolilla on kyllä aina ollut halukkuutta löytää ratkaisu.
Keskusteluja ei myöskään aiota kuopata – Visit Ylläksen toimitusjohtaja Miska Jukkola uskoo, että aihe ei ole vielä loppuun saakka kaluttu.
– Ensilumenlatu on yksi mahdollinen tapa kehittää aluetta ja pidentää kautta. Keskustelua täytyy jatkaa aktiivisesti ja avoimesti. Jos tahtotila on olemassa, on pohdittava, mikä on realistinen malli lähteä toteuttamaan hanketta. Ei ole olemassa yhtä tahoa, joka yksin saisi ladun aikaiseksi, Jukkola muistuttaa.
Reittiyhtiön Paalanen sanoo, että henkilökohtaisesti hän ottaisi päätöksen ensilumenladusta ilolla vastaan.
– Olisihan se hieno homma. Tälläkin hetkellä sydän itkee verta, kun kaikki olisi valmista latujen tekoon, mutta ei ole lunta.
Lämpökolmonen tehdään hiihtokuntoon heti, kun se vain on mahdollista.
– Viime vuonna se oli 28. lokakuuta, Paalanen toteaa.
Jos ensilumenladulle on käyttöä pari viikkoa, hyötysuhde on huono. Itsekin maastohiihtäjänä haluaisin ensilumenladun, mutta asiaa on ajateltava arkirealismin kautta.
Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää

Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan

Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle

Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.