Viimeinen vilkaisu työpöydälle, sähköposti kiinni, tietokone kiinni, valot pois päältä, työhuoneen oveen pinkki Post-it-lappu, jossa lukee ”Olen lomalla, nähdään joskus”. Hymiö perässä.
Viimeisimmästä Post-it-lappusestani on aikaa yhdeksän vuotta. Ei sillä, ettenkö olisi yhtään lomaa pitänyt, mutta Post-it-lappuset kuuluivat aikaan, jolloin elin pääkaupunkiseudulla, työskentelin valtiolle ja olin lapseton.
Joka kevät työyhteisössä väännettiin kättä siitä, kuka sai viettää lomiaan mihinkin aikaan. Perheelliset olivat etusijalla. Heillä koulujen loma-ajat määräsivät, milloin auton keula käännettiin kohti mökkiä.
Koskaan en tullut ajatelleeksi, kuinka merkittävä vaikutus koulun vuosikellolla on muuhunkin kuin oman työyhteisöni napaan, kunnes kuukausi sitten toukokuussa julkistettiin elinkeinoministeri Mika Lintilän alkuvuodesta tilaama selvitys, jossa pureudutaan ensimmäistä kertaa siihen, miten koulujen kesälomien ajankohta vaikuttaa matkailuelinkeinoon, talouteen ja työllisyyteen.
Koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla eteenpäin lisäisi kesäkuukausien matkailutuloja 219 miljoonalla eurolla. Samalla myös työllisyys kasvaisi 1300 henkilötyövuoden verran.
Lintilän mukaan on selvää, että matkailuelinkeinon kilpailukyvyn kannalta kesälomien siirto on perusteltua. Erityisesti kotimaanmatkailun kasvulle siirto olisi merkityksellinen.
– Työvoimavaltaisena alana matkailun kasvulla olisi merkittävä vaikutus koko maan tasapainoiseen työllisyyskehitykseen. Matkailun kasvu ja kehittyminen tuovat työpaikkoja myös sinne, missä työllistyminen on muuten vaikeaa, Lintilä totesi tiedotteessaan.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa kannattaa koulujen kesälomien siirtoa. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi pistäisi päälle vielä yhden ekstraviikon ja siirtäisi koulujen kesälomat alkamaan vasta juhannukselta.
Timo Lappi näkee, että tällä tavoin suomalainen matkailuala saataisiin samalle viivalle Manner-Euroopan lomien kanssa, ja kenties Lapin kesämatkailu lähtisi talvimatkailun kaltaiseen lentoon.
Kolarin kunnanvaltuusto jäi lomalle tällä viikolla. Viimeisessä kokouksessaan 11. kesäkuuta valtuusto päätti, että kunta osallistuu Ylläsjärven ja Äkäslompolon tiesuunnitelmien kustannuksiin lähes 30 000 eurolla. Kokonaisarvio suunnittelukustannuksista on noin 60 000 euroa.
Uusien liikenneratkaisujen, kuten kevyenliikenteenväylien toteuttaminen, on turvallisuussyistä välttämätöntä. Ylläsjärvellä koulu on lisännyt jalan kulkevien koululaisten määrää, lisäksi matkailu on kasvanut koko Ylläksen alueella huomattavasti.
Valtuusto oli asiasta hyvin yksimielinen, jopa siinä vaiheessa, kun Äkäslompolon keskustaan, Sivulantien ja Tunturintien risteykseen ehdotettiin liikenneympyrää eli kiertoliittymää. Valtuusto päätti ottaa suunnittelussa huomioon ehdotuksen kiertoliittymästä. Vain yksi valtuutettu vastusti.
Kiertoliittymää on vaikea nähdä ratkaisuna kevyen liikenteen ongelmiin, päinvastoin. Kiertoliittymän pitäisi paisua isoksi kuin pullataikina, jottei siitä syntyisi pullonkaulaa raskaalle liikenteelle.
Eikö vaikkapa alikulku olisi kätevämpi vaihtoehto matkailukeskuksessa, joka kehittää kulkemista suuntaan, jossa suositaan omia jalkoja ja alueliikennettä? Kiertoliittymä kaatunee kustannuksiin, jotka huitelevat vastaavissa ratkaisuissa keskimäärin 600 000 euron kieppeillä. Alikulku maksaisi siitä vain noin kolmanneksen.
Asiaan palattaneen, jahka Post-it-kesälomalappujen aika on ohi.
Satu Renko
Ylläksellä 14.6.2018
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.