Helmikuun lopulla kirjoitin Metsähallituksen visioista tulevaisuuden taukopaikoiksi: tulettomia taukopaikkoja lisätään, retkikeittimiä suositaan ja tulisijoista tehdään vähän puuta kuluttavia. Tulevaisuudessa tuli ei enää olisi tauon keskipiste.
Tuolloin Metsähallitus oli juuri julkaissut CLAP-hankkeessa laaditun Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjan. Se kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen periaatteet retkeilyrakenteiden ilmastoviisaaseen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön.
Tällä viikolla katse siirtyi yksittäisistä rakenteista suurempaan kuvaan. Pallas–Yllästunturin kansallispuistolle on valmistunut uusi ilmastoviisas matkailusuunnitelma, jossa matkailun kehittämistä ohjataan ilmastotulevaisuuksilla ja sopeutumistoimilla.
Suunnitelma on tarkoitettu Metsähallituksen eri vastuualueille sekä kansallispuistossa ja sen ympärillä toimiville yrityksille, alueorganisaatioille, kunnille ja reittien ylläpitäjille. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki toimijat pelaavat samoilla kestävillä pelisäännöillä.
Pallas–Yllästunturin kansallispuisto on sekä kotimaisella että kansainvälisellä mittapuulla helmi, josta on pidettävä hyvää huolta. Se on myös merkittävä vetovoimatekijä Lapin matkailulle. Kyseessä on Suomen suosituin kansallispuisto: viime vuonna siellä vieraili 586 800 kävijää.
Vaikka tavalliset retkeilijät saavat käyttää puiston reittejä ja rakenteita maksutta, matkailutoiminta valtion suojelualueilla edellyttää sopimusta Metsähallituksen kanssa. Rakenteiden käytöstä peritään asiakasmäärään sidottu käyttökorvaus, joka perustuu lakiin.
Vuoden 2025 lopussa Metsähallituksen Luontopalveluilla oli 730 matkailuyhteistyöyrittäjää. Eniten matkailun yhteistyösopimuksia on Pallas-Ylläksen kansallispuistossa (113). Reilut sata sopimusta siis puistossa, joka levittäytyy neljän matkailusta elävän kunnan alueelle.
Pelkästään Kolarissa on lähes tuhat yritystä, joista suuri osa toimii Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä. On varsin todennäköistä, että puiston retkeilypalveluja käyttää myös yrityksiä, joilla ei ole sopimusta.
Metsähallitus järjesti maaliskuussa useita matkailutoiminnan valvontapäiviä. Ylläksellä valvontaa tehtiin 24. maaliskuuta. Tuolloin ei havaittu sopimuksetta järjestettyjä asiakasretkiä – ehkä siksi, että kansainvälisen matkailun sesonkihuippu oli jo ohi.
Mistä rikkomukset sitten johtuvat? Tiedon puutteesta, välinpitämättömyydestä vai rahasta? Kun matkailu kasvaa, sen mukana tulee väistämättä myös toimijoita, joille säännöt eivät ole selviä – tai joita ne eivät kiinnosta.
Ilmastonmuutoksen ja alati kasvavien kävijämäärien vaikutukset näkyvät jo kansallispuiston maastossa. Talvella muutokset on vaikeampi havaita, mutta kesällä ne ovat ilmeisiä: polut levenevät ja kuluvat, syntyy uusia epävirallisia reittejä ja herkkä tunturikasvillisuus jää kulutuksen alle. Ilmastonmuutos puolestaan lisää sateita ja sulamisvesiä, jotka kiihdyttävät eroosiota ja kuluttavat maaperää entisestään.
Suunnitelman visio vuodelle 2050 on kunnianhimoinen: kansallispuistoon tukeutuva virkistys- ja matkailukäyttö on kestävää eikä uhkaa luontoarvoja, ja puiston käyttö ja hoito on ennakoivaa.
Ilmastoviisas matkailusuunnitelma ei ole avaimet kääteen -manuaali, jolla tähän tavoitteeseen päästään. Vastuu on lopulta meillä kaikilla – niin kansallispuiston käyttäjillä kuin siellä toimivilla yrityksillä.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää

Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan

Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle

Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.