Satu Renko
Pitkävartiset nahkasaappaat, pussihousut, villapaita, musta hattu aavistuksen kallellaan, polvella hanuri. Janne Narvio, tutummin Hanuri-Janne, istuutuu pienen Äkäsmylly Eko Cafén penkille ja ryhtyy tapailemaan sormillaan mustia ja valkoisia koskettimia. On Jannen 30. kevät myllyllä. Kylmä vähän vaivaa. Kauaa ei jaksa yhtä soittoa istuakaan.
Jannen omalla mökillä, Jänkämettossa, on lämmin. Janne istuutuu pehmeään nojatuoliin ikkunan eteen. Lasin toisella puolella, reilun parinkymmenen metrin päässä mökistä hiihdetään. Horisontissa piirtyy Ylläs.
– Minulla alkaa olla kunto vähän kehno. Jouluna oli flunssaa ja nyt taas, Janne manaa.
– Parhaimmillaankin hiihdot jäävät 5–10 kilometriin päivässä. Nyt en jaksa ladulle ollenkaan.
Eikä flunssa vaikuta vain hiihtoihin.
– Kyllä se on niin, että tämä taitaa olla viimeinen kevät, kun Janne soittelee Äkäsmyllyllä. Alkaa ääni väristä jo niin paljon. Kädetkään eivät jaksa, mies toteaa ja esittelee isoja kouriaan.
Somerolaislähtöinen Janne tuli ensimmäisen kerran Ylläkselle vuonna 1976. Parikymmentähenkinen mieskööri majoittui Mäkelän talomajoituksessa. Aamulla vatsa täytettiin tukevalla aamiaisella, lihapulliakin oli tarjolla. Retkieväät tehtiin aamiaispöydästä ja päivä hiihdettiin. Illalla saunottiin, laulettiin ja tanssittiin.
Samana vuonna Janne oli aloittanut hanuriopiskelunsa Silfverbergin veljesten, Juhan ja Erkin, harmonikkakoulussa Helsingin Uudenmaankadulla.
– Lapsuudenkodissani oli kaksirivinen hanuri. Se soi mennen tullen, kun ”normaali” hanuri soi vain yhteen suuntaan. Siitä kaksirivisestä syttyi kuitenkin mielenkiinto soittimeen.
Ensimmäisen mökkilauluiltansa Janne piti jo vuonna 1982. Mutta tapahtuipa samana vuonna jotain paljon merkittävämpääkin – Janne tapasi Inkerin.
– Riemuliiterin tansseissa, Jannen vaimo huikkaa toiselta puolelta olohuonetta.
– Kyllä se oli rakkautta ensisilmäyksellä, Janne nauraa.
Se, että leskeksi jäänyt Inkeri sattui samaan aikaan Ylläkselle ja Riemuliiteriin, oli kuin kohtalon ohjausta.
Inkeri oli aikeissa suunnata kolmen lapsensa kanssa Suomulle, mutta saikin puhelun majoittajalta, että oli tullut tuplabuukkaus. Kelpaisiko tilalle mökki Ylläkseltä?
– Ajattele, synnyimme molemmat samalla viikolla samassa sairaalassa Turussa. Ja sitten tapasimme Äkäslompolossa. Kesäkuussa täytämme molemmat 80 vuotta, Janne sanoo.
Vuosien varrella Janne hanureineen on tullut tutuksi hahmoksi Äkäslompolossa. Mies luettelee vuosilukuja ja päivämääriä kuin vettä vain. Muisti on skarppi, nimetkään eivät tuota vaikeuksia.
– Vuonna 1989 aloin soittaa ja laulaa Annika ja Reijo Viuhkolan Pihvipaikassa, seuraavana vuonna YlläsHuminassa. Siellä pidin lauluiltoja kymmenen vuotta ja sen jälkeen toiset kymmenen vuotta Grillipirtissä. Grillipirtin jälkeen olen soittanut ja laulanut Birgitan kodalla.
Äkäsmylly on pysynyt matkassa läpi vuosien.
– Kun aloitin Myllyllä vuonna 1989, Eeli Lahdenperä oli myllärinä.
Niistä ajoista moni asia on muuttunut.
– Silloin täällä oli pääasiassa vain itse tehtyjä latuja, Inkeri muistelee.
– Eikä puhettakaan kaksipuolisista laduista. Hiihtoharrastus oli omatoimisempaa. Laavuilla oli leppoisampaa, ja vitsit lentelivät, Janne naurahtaa.
Nykyinen latuhuolto saa pariskunnalta ylistystä. Ainoa harmitus on se, että latujen käyttäjät pitävät latuja ilmaisena kansalaisoikeutenaan. Janne muistelee, kuinka vuonna 1993 painettiin ensimmäinen latutarra.
– Meillä on suksissa joka ikinen tarra ensimmäisestä lähtien. Jos jokainen mökin omistaja maksaisi vapaaehtoisen latumaksun ja jokainen hiihtäjä ostaisi viiden euron latutarran, sillä olisi merkittävä vaikutus.
Janne ja Inkeri ryhtyvät muistelemaan reissujaan maailmalla. Nepalista he keksivät esimerkin.
– Nepalissa reittien käyttäminen maksoi yli 200 markkaa viiden päivän vaellukselta. Se oli valtion keräämä ja kehittämä systeemi. Kaulasen Kari kirjoitti vuonna 1994 Kuukkeliin, että toimisikohan vastaava täälläkin.
Janne ja Inkeri menivät naimisiin, kun molemmat täyttivät 60 vuotta. Siitä on jo parikymmentä vuotta.
– Tanssit on tanssittu, jalka ei anna enää myöden. Mutta yhä ollaan kuin paita ja peppu, Janne nauraa.
Jannella ja Inkerillä on koti Raisiossa, mutta siellä he viettävät vuodenkierrossa vähiten aikaansa. Äkäslompolon ja Rymättylän mökit ovat koteja siinä missä Raision kotikin.
– Meri ja tunturit ovat molemmat minulle rakkaita elementtejä. Silloin kun vielä kirjoitin ja sävelsin, oli hyvin tavanomaista, että tunturien ja kaamoksen keskellä syntyi meriaiheinen laulu.
Hanuri-Jannen voi tavata keskiviikkoisin Äkäsmyllyn kahvilalla musisoimassa – jos miehen vointi antaa vielä myöden.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.