Kätkettynä omaan rauhaansa. Kukaslompolon tila kuuluu vielä suurimmaksi osaksi Palomaan suvulle. KOPin aikoinaan Palomaalta ostama 28 hehtaarin alue siirtyi pääsiäisenä Ylläshuminalle.
Satu Renko
Isoista ikkunoista aukeaa maisema joelle, joka siintää viiden sadan metrin päässä alaviistoon. Puiden lomitse vilahtelee sinisiä ja punaisia takkeja. Ladun näkee täältä hyvin, mutta ladun suunnasta harva huomaa ylärinteen suurta hirsirakennusta.
– Täällä on sellainen syvä rauha, Meeri Qvist huokaa.
Talon toisella puolella, hieman pidemmän kivenheiton päässä, kiemurtelee Tiurajärventie, joka ei näy eikä kuulu. Metsä kietoo u-kirjaimen mallisen hirsirakennuksen ylhäiseen yksinäisyyteensä.
– Ei valosaastetta, ei meteliä, viisi minuuttia autolla kauppaan, ympärillä 28 hehtaaria omaa tonttia, vieressä ranta, naapurina kansallispuisto. Ei tällaisia paikkoja enää ole, Toivo Qvist toteaa.
Ylläshuminan yrittäjäperhe, Meeri, Toivo, Tomas ja Rasmus Qvist ovat hieroneet Nordean majasta ja 28 hehtaarin tontista kauppoja jo kaksi vuotta.
– Täällä oli aiemmin aina keväisin emäntä, joka hoiti majaa ja piti huolta vieraista. Siksi tämä on pysynyt näin hyvässä kunnossa, perhe kertoo.
Viimeisimmät vuodet maja on ollut vain Nordean johtoryhmän käytössä. Vierailut vähenivät pariin–kolmeen vuodessa, emäntää ei enää tarvittu.
Maja oli kauan myynnissä, ja kiinnostuneita piisasi. Ostajia karsi 1,4 miljoonan hintalappu ja Nordean toiveet siitä, ettei tilaa muutettaisi radikaalisti.
Teemme kierroksen huoneissa. Makuuhuoneita on seitsemän, joista pieninkin on monta kertaa suurempi kuin standardikokoinen hotellihuone. Huonekalut ovat puisia, kotimaista käsityötä, varta vasten majalle teetettyjä. Massiiviset tulisijat antavat takkahuoneelle ja olohuoneelle jylhää ilmettä.
– Me säilytämme alkuperäistä niin paljon kuin mahdollista. Sisustamisessa pitää ensin aistia paikka ja sen tunnelma ja vasta sen jälkeen toteuttaa, Meeri sanoo.
– Tästä tehdään timantti meidän konseptiimme, hän jatkaa.
– Tunturissa on hienoja mökkejä, mutta viimeiseen asti viety palvelukonsepti erottaa meidät muista, Toivo lisää.
Viime syksynä Ylläshumina kasvatti majoitusvalikoimaansa uusilla sviiteillä. Samalla päärakennukseen tehtiin uusi vastaanotto, aula ja viinilounge, myös fasadi sai uuden ilmeen.
– Humina oli tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla. Se piti laittaa ensin loppuun ja sitten vasta lähteä tekemään tästä kauppoja, Toivo toteaa.
Ensimmäiset vieraat käyvät majalle johtavan tien portista sisään jo heti huhtikuun alussa. Yöpymispaketin hinta asettuu ensi kaudella tonnin huiteille tai vähän alle.
– Riippuu siitä, mitä kaikkea asiakas haluaa. Kaikki perusasiat kuuluvat automaattisesti. Siitä saakka, kun asiakas laskeutuu Kittilän lentokentälle, hänen ei tarvitse huolehtia mistään. On oltava tunne, että kaikki pelaa viimeisen päälle, Tomas kuvailee.
– Kukaslompoloon tuleva asiakas ei lähde liikkeelle siitä, mitä tämä maksaa, vaan siitä, mitä hän haluaa, Meeri tiivistää.
Ylläshuminan laajennukset tuovat mukanaan lisää työpaikkoja.
– Neljä tarvitaan taas lisää, mutta on meillä toki myös synergiaetu Huminan muiden toimintojen kanssa, Rasmus kertoo.
– Joitain organisaatiomuutoksia on jo tehtykin. Koko toimintaa pitää terävöittää, hän jatkaa.
Viimeisen kuukauden aikana Nordean majan ovi on käynyt tiuhempaan kuin vuosiin.
– Ollaan juostu täällä valokuvaajan kanssa ottamassa kuvia markkinointia varten ja ollaan esitelty paikkaa ulkomaalaisille matkanjärjestäjille. Mielenkiintoa on ollut todella paljon. Pyrimme ympärivuotisuuteen, mutta koska kesäksi riittää remontoimista, emme vielä tiedä, kerkiämmekö ruskalle, perhe pohtii.
Tällä kertaa ei kuitenkaan tarvitse lähteä liikkeelle purkuraudan ja lapion kanssa.
– Seitsemän vuotta ollaan rakennettu kaikki uusi aivan alkutekijöistä, mutta tämä on valmis. Päästään paljon pienemmällä tekemisellä, Toivo huokaisee.
– Hiotaan ja hierretään vain vähän, Meeri nauraa.
Satu
Kukaslompolon historiaa
Kalervo Niskakosken ja Keijo Taskisen vuonna 2012 julkaisemassa kirjassa Äkäslompolo – Seitsemän tunturin kylä ajan virrassa kerrotaan Kukaslompolon tilasta seuraavaa:
Kukaslompolon talon alkuperää ei tunneta. Talon aitassa on vuosiluku 1881, mutta rakennuksen tekijä on tuntematon. Alunperin tila oli Kukastunturin rinteellä, missä näkyy vieläkin vanhoja viljelyksen jälkiä. Uudemmassa Kukaslompolon talossa oli kaksi päätyä, joissa asui vuokralaisia. Hannukaisesta muuttaneet Juho ja Aino Palomaa asuivat toisessa päädyssä. Toisella puolella asuivat mm. Herman ja Maria Kaulanen. Muistellaan, että joku kyläläinen aikoi ostaa Kukaslompolon, Lahen Onne hiihti illalla Juhon luo kertomaan tekeillä olevasta kaupasta. Juho laittoi hevosen valjaisiin, ajoi yötä myöten Muonioon ja osti aamulla 25.3.1912 veljensä Kallen kanssa talon. Juho ja Aino jatkoivat asumistaan toisessa päädyssä. Naapurit vaihtuivat, sillä toisella puolella asuivat aikansa Einari ja Vieno Kangosjärvi sekä Nili-Vilkko Nilivaara. Myöhemmin Juho ja Aino jakoivat talon tyttärensä Veeran perheen kanssa. Veeran muutettua Nilivaaraan vanha pari asui erämaatilalla Veeran kolmen lapsen kanssa. Kukaslompolon rakennukset on vuosien saatossa purettu. Viimeisenä Kukaslompolossa asui Samuli Palomaa, joka rakensi uuden talon maantien varteen. (Toim.huom. kirjassa virheellisesti nimenä Mauno Samulin).
Kirjakaaren kustantamaa kirjaa myydään Ylläksen alueella.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.