Anne Repo asuu Äkäslompolossa vapaa-ajan asunnossa. Hän toivoisi olevansa myös virallisesti äkäslompololainen.
Kun oma koti on kaavassa merkitty vapaa-ajan asunnoksi, ei siellä voi olla kirjoilla. Ja kun ei ole kirjoilla, on virallisesti asunnoton. Asunnottoman taas on vaikea saada lainaa, ostaa luotolla tai hankkia puhelinliittymä omalla nimellä. Ongelma koskettaa Ylläksellä yli sataa vakituisesti loma-asunnossa asuvaa.
– Onneksi en tarvinnut asunnon ostoon pankkilainaa. En olisi sitä luultavasti saanut, miettii Äkäslompolossa viitisen vuotta asunut Anne Repo.
Repo asuu vakituisesti talossa, joka sijaitsee loma-asuntoalueeksi kaavoitetulla alueella. Väestörekisterin mukaan Repo on kuitenkin vailla vakinaista asuntoa. Niin kirjataan kaikki vapaa-ajan asunnoissa asuvat.
– Irtolainen, kuten ennen sanottiin, hän puhahtaa.
Repo ei ole ainoa. Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä vapaa-ajan asunnoissa asuu arviolta 100–130 ihmistä, ehkä enemmänkin. He näkyvät tilastoissa asunnottomina, sillä vailla vakinaista asuntoa -merkinnän taustoja ei kirjata rekisteriin. Käytännön pulmien ohella imagokysymyskin harmittaa, Repo myöntää.
– Asunnottomille on järjestö Vailla Vakinaista Asuntoa ry. Pitäisiköhän liittyä siihen? hän pohtii.
Pulmia syntyy asiointitilanteissa, joissa tarkastetaan luottotiedot. Jos väestörekisterissä ei ole vakituista osoitetta, loma-asunnossa asujan täytyy selvittää tilannetta ja monesti käydä todistamassa henkilöllisyytensä. Aina sekään ei riitä.
Esimerkiksi laskutettavaa puhelinliittymää hankittaessa asiakkaan tiedot tarkastetaan. Vakituisen osoitteen puuttuessa liittymä voidaan avata, mutta palvelunumerot, ulkomaanpuhelut ja käyttö EU:n ulkopuolella estetään, Elisalta kerrotaan.
– Asiakas voi saada estot pois maksamalla 100 euron vakuusmaksun. Tapauskohtaisesti, selvityksen jälkeen, estot voidaan poistaa myös ilman vakuusmaksun maksamista, Elisan liiketoimintajohtaja Ville Rytkönen kertoo.
Teliassa käytäntö on samankaltainen.
– Laskutettavaa liittymää varten täytyy olla suomalainen henkilötunnus ja osoite. Jos vakituista osoitetta ei ole, kyseeseen voi tulla ennakkomaksu. Tämä on tapauskohtaista, Telian liiketoimintapäällikkö Petri Lindqvist kertoo.
Vakuutuksen saaminen puolestaan voi kariutua vakituisen osoitteen puuttumiseen.
– Myönnämme henkilövakuutuksia lähtökohtaisesti vain Suomessa asuville henkilöille, eikä vakuutusta myönnetä, ellei asiakkaalla ole vakinaista osoitetta Suomessa. Jos asiakkaalla ei ole vakituista osoitetta, myönnetään omaisuus- ja ajoneuvovakuutuksia vain ennakkomaksulla, OP:sta kerrotaan.
Luoton myöntäminen taas perustuu kokonaisharkintaan.
– Jos kokonaisharkinnan perusteella jonkun luottotuotteen myöntämisen edellytykset muuten täyttyisivät, ei pelkästään väestörekisteriin merkityn osoitteen puuttuminen ole kategorinen este luottotuotteen myöntämiselle. Pankilla ei ole kuitenkaan missään tilanteessa velvollisuutta tai pakkoa myöntää haettua luottotuotetta, OP:sta selvennetään.
Vapaa-ajan asunnossa vakituisesti asuvat on vuodesta 2014 alkaen kirjattu väestötietojärjestelmään vailla vakinaista asuntoa oleviksi. Tuolloin maistraatit ottivat käyttöön yhtenäistämisohjeen, jonka mukaan rakennusvalvonnan vapaa-ajanasunnoksi määrittämää asuntoa ei voida kirjata väestötietojärjestelmään henkilön vakituiseksi asunnoksi. Taustalla oli korkeimman hallinto-oikeuden päätös tapauksessa, jossa Kangasalan kunta uhkasi sakoilla pariskuntaa, joka asui vakituisesti mökillään kunnan kiellosta huolimatta. Päätöksen mukaan asumista loma-asunnolla ei kielletty, vaan kielletyksi tuli asumisen rekisteröinti pysyväksi.
Rakennuksen käyttötarkoitus määritellään ja hyväksytään rakennusluvassa. Kaava-alueella käyttötarkoituksen tulee olla kaavan mukainen, joten loma-asuntoalueelle saa rakentaa vain loma-asuntoja. Käyttötarkoituksen muutos onnistuu ainoastaan kunnan rakennusvalvonnan poikkeamispäätöksellä.
Kolarissa loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen harvoin onnistuu, kertoo kunnan rakennustarkastaja Pentti Möykkynen.
– Viiden viime vuoden aikana kerran on käyttötarkoitus muutettu. Siinä kyse oli virheellisesti luvitetusta rakennuksesta.
Lupaa loma-asuntotontille rakennettavalle asuinrakennukselle haetaan muutaman kerran vuodessa. Silloin Möykkysen mukaan asiaa tarkastellaan tapauskohtaisesti.
– Riippuu täysin paikasta. Jokaiseen poikkeuslupaan pitää olla perusteltu syy. Äkäslompolossa laajoja alueita on kaavoitettu loma-asumiseen, ja esimerkiksi Nilivaaran ja Kaulavaaran perälle loma-asuntoalueille ei kunnan ole järkevää myöntää poikkeuslupaa.
Möykkysen mukaan kohtelun tulee olla tasapuolista: jos yhdelle myönnetään poikkeuslupa, se tulee samalla kaava-alueella myöntää myös muille.
Poikkeusluvan myöntämisessä on kuntakohtaisia eroja. Kittilässä linja on sama Kolarin kanssa, Muonio puolestaan yleensä sallii käyttötarkoituksen muutoksen.
– Tiedän kuntia, jotka puoltavat kaikkia lupahakemuksia. Silloin kunta sahaa omaan nilkkaansa, Möykkynen sanoo.
Kunnalle rakennuksen käyttötarkoituksella on merkitystä. Koska vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on pienempi kuin vapaa-ajan asunnossa, kunta saa loma-asunnoista vakituisia asuntoja enemmän verotuloja. Kiinteistövero tosin määräytyy rakennuksen todellisen käytön mukaan: vapaa-ajan asuntoa siis verotetaan vakituisen asunnon lailla, jos siinä asutaan vuoden ympäri eikä asujalla ole muuta asuntoa käytössään, Möykkynen huomauttaa.
Lisäksi vakituinen asuminen velvoittaa kuntaa järjestämään erilaisia palveluita. Lasten koulukyydit täytyy järjestää, vanhusten kotihoito hoitaa ja lumet aurata tieltä.
Toisaalta kunnalta jäävät ansiotuloista kerättävät verot saamatta, jos Kolarissa asuva onkin kirjoilla jossakin toisessa kunnassa sen vuoksi, ettei saa rekisteröityä kotiaan vakinaiseksi asunnokseen. Tilastot taas vääristyvät myös silloin, kun Äkäslompolossa tai Ylläsjärvellä vapaa-ajan asunnossa asuva on merkitty vailla vakinaista asuntoa olevaksi kolarilaiseksi eikä oman kylänsä asukkaaksi.
Vaikka vapaa-ajan asuntoa ei hyväksytä vakituiseksi asunnoksi, sen sijaintikunnan voi saada kotikunnakseen.
Vaikka vapaa-ajan asuntoa ei hyväksytä vakituiseksi asunnoksi, sen sijaintikunnan voi siis saada kotikunnakseen. Tuolloin voi esimerkiksi äänestää kunnallisvaaleissa – joskin äänestyspäivänä Kolarissa vain kirkonkylällä.
– Jos jättää äänestämisen äänestyspäivään, täytyy mennä kirkonkylälle. Näin autottomana se on vaikeaa, äkäslompololainen Repo kertoo.
Ennakkoon äänestäminen on Revon mukaan onnistunut Äkäslompolon koululla. Kirjeet ja lehdet puolestaan löytävät perille myös epäviralliseen kotiin.
– Postin toimitus onnistuu, kunhan siitä sopii Postin kanssa.
Terveyspalveluiden saamiseen ei puolestaan ole merkitystä, asuuko loma-asumiseen vai vapaa-ajan asumiseen tarkoitetussa asunnossa.
– Vain sillä on merkitystä, missä kunnassa on kirjoilla. Kaikki kolarilaiset saavat samat palvelut, kertoo Kolarin johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi.
Kolarissa moni vapaa-ajan asunnon omistava haluaisi muuttaa asunnon käyttötarkoitusta.
– Alkutalvesta kyselyitä tulee paljon, jos ei päivittäin, niin ainakin viikoittain. Keväällä ja kesällä kyselyitä on jonkin verran vähemmän, rakennustarkastaja Möykkynen kertoo.
Yhtenä syynä on eittämättä kova pula asunnoista tunturin juurella Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä. Loma-asunnoissa asutaan vakituisesti, koska vakituisia asuntoja ei ole tarjolla. Tilanne turhauttaa, ja nykykäytännön muuttamista haetaan myös kansalaisaloitteen kautta. Kuntalaisaloite.fi-sivulla avattiin viime keväänä aloite loma-asunnon muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi Kolarissa. Huhtikuun puoliväliin mennessä allekirjoituksia oli kertynyt 138.
Asia oli esillä Kolarin rakennuslautakunnassa helmikuun lopulla. Valtuustoaloitteessa pyydettiin kunnalta ohjeistusta vapaa-ajan asunnon muuttamisesta vakituiseen asuinkäyttöön. Ohje laadittiinkin, mutta käytännössä Äkäslompolossa tai Ylläsjärvellä kaavoitetulla alueella sijaitsevaa loma-asuntoa ei saa vakituiseksi asunnoksi yhtään aiempaa helpommin. Käyttötarkoituksen muutos vaatii yhä poikkeamisluvan, jonka myöntämiseen ei ole tulossa höllennyksiä, rakennustarkastaja Möykkynen kertoo.
Asia puhuttaa myös valtakunnallisesti. Ongelma tunnistetaan Digi- ja väestötietovirastossa, vuoden alussa aloittaneessa uudessa virastossa, joka syntyi Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistyessä.
– Muuttoilmoitusta ei hyväksytä vapaa-ajan asuntoon. Kun henkilön muuttoilmoitusta ei hyväksytä, se johtaa joka kerta selvittelyyn, kertoo ylijohtaja Timo Salovaara Digi- ja väestötietovirastosta.
Salovaaran mukaan nykykäytännön epäkohdat ovat tiedossa.
– Monen asian hoitaminen on helpompaa, jos on vakituinen osoite rekisterissä. Tämä pitäisi avata uudelleen, analysoida ongelmat ja etsiä ratkaisuja.
Salovaaran mukaan Digi- ja väestötietovirastossa olisi kiinnostusta selvittää asiaa kuntien kanssa.
– Alan seminaareissa tästä on puhuttu, ja sitä pitäisi selvittää perusteellisesti yhteistyönä eri viranomaisten kanssa. Alustavia keskusteluja on käyty, mutta mitään työryhmää ei ole asetettu. Mahdolliset muutokset tulisi valmistella yhdessä kuntien kanssa.
– Kunnilla on hyvin erilaisia näkemyksiä. Jotkin kunnat toivottaisivat vapaa-ajanasukkaat hyvinkin tervetulleeksi, Salovaara sanoo.
Pelkkä tekninen seikka rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen ei ole. Ympärivuotinen asuminen asettaa rakennukselle vaatimuksia, jotka määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Perinteisen mökin muutostyöt vakituiseksi asunnoksi tulevat yleensä liian työläiksi ja kalliiksi, uudet loma-asunnot sen sijaan usein täyttävät rakennusmääräykset yhtä hyvin kuin muut asuinrakennukset.
Kolarissa asumisen status määräytyy pääasiassa sen mukaan, mitä kaavaan on merkitty.
Toistaiseksi Kolarissa asumisen status kuitenkin määräytyy pääasiassa sen mukaan, mitä kaavaan on merkitty.
– Jos alue on kaavassa määritelty loma-asuntoalueeksi, rakennukset ovat loma-asuntoja. Kaava on kaava. Rakennusvalvonnan tärkein tehtävä on valvoa kaavojen toteutumista, rakennustarkastaja Möykkynen selventää omaa toimenkuvaansa.
Nykyiset Äkäslompolon ja Ylläsjärven yleiskaavat hyväksyttiin vuonna 2008. Tuolloin loma-asuntotonteista oli pulaa ja maanomistaja sai loma-asuntorakentamiseen myymästään tontista kaksinkertaisen hinnan verrattuna omakotitalotonttiin, Möykkynen kertoo.
– Äkäslompolon keskusta on yleiskaavassa määritelty pääosin keskustatoimintojen sekä loma-asumisen alueeksi. Ylläsjärven kylän keskusta taas on pääosin asumista varten, ja matkailualueet on osoitettu tunturiin.
Rovaniemeläisen Rakennusliike Jouko Pesosen omistama Koti Pohjoinen Oy rakentaa parhaillaan Äkäslompolon Helukkaan neljää rivitaloa. Talot valmistuvat juhannuksen mennessä.
Helukan uudet asunnot tulevat vuokrakäyttöön. Rivitalot ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran korkotukilainoittamia. Ensisijaisesti asunnot on tarkoitettu henkilöille, joiden tuloraja ei ylitä 3500 euroa.
2000-luvun alkupuolella kunta osti Äkäslompolosta maata kylän tuntumasta ja kaavoitti sen matkailua varten. Tuolloin asuntotonteille ei Möykkysen mukaan ollut kysyntää. Sittemmin tilanne on muuttunut, ja molempien kylien keskustoihin kaivataan vakituisia asuntoja. Nyt tehtäisiin varmaankin toisenlaisia kaavapäätöksiä kuin 2000-luvun alussa, Möykkynen arvioi.
– Molemmissa kylissä yksityiset henkilöt omistavat kyläalueen maat. Loppupeleissä he päättävät, miten maansa kaavoittavat. Kunta on saanut ostettua Äkäslompolosta Helukan alueen ja Ylläsjärveltä koulun alueen, jonne se on kaavoittanut tontteja asunnoille.
Kaava-alueiden ulkopuolella sijaitsevien loma-asuntojen muutosta vakituisiksi asunnoiksi helpotettiin maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella vuonna 2017. Kolarin tilanteeseen tämä ei kuitenkaan tuonut suurta muutosta, sillä vakituisessa asuinkäytössä olevat loma-asunnot sijaitsevat pääasiassa kaavoitetuilla alueilla Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä.
Mikä siis ratkaisuksi loma-asunnoissa asuvien kolarilaisten tilanteeseen? Jos väestötietojärjestelmän kirjaamiskäytäntöä ei muuteta eikä Kolari myönnä rakennuksen käyttötarkoitukseen poikkeuslupaa aiempaa helpommin, löytyisikö apu Ylläksen yleiskaavan päivityksestä, jota parhaillaan suunnitellaan?
Ei suoraan, Möykkynen vastaa.
– Vaikka yleiskaava päivitettäisiin ja kaikki alueet lyötäisiin omakotitaloalueiksi, tilanne ei muutu ennen yleiskaavan pohjalta laadittua asemakaavaa, joka ohjaa rakentamista.
Käytännössä yleiskaavan päivityksellä on merkitystä vain rakentamattomille alueille; jo rakennettujen vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitusta ei yleiskaavan päivitys muuta mihinkään. Asemakaavan muutos taas edellyttää maankäyttösopimusta kaikkien alueen maanomistajien kanssa. Sekään ei ole varma tie.
– Jos loma-asuntoalueen keskellä yksi haluaa muuttaa asunnon vakinaiseksi asunnoksi, se on hyvin vaikeaa. Jos taas kokonaisen kadun mökkiläiset haluaisivat muuttaa kaavaa, se ehkä voisi mennä läpi. Silloinkin kunnan tulee ottaa huomioon sekä vakituisen asumisen kunnalle tuomat velvoitteet että maanomistajien tasapuolinen kohtelu, Möykkynen pohtii.
Varmalta näyttää vain se, ettei nopeaa ratkaisua tilanteeseen ole.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.