Satu Renko
– Kuuntelepa tätä! mustaan toppatakkiin ja farkkuihin pukeutunut mies hihkuu.
Hän kävelee Kesänkijärven rannassa, jään ja maan rajalla, astuu askelen kerrallaan ja antaa jalan vajota hitaasti lumikerrosten läpi. Rapsakka lumipinta murenee laattoina hänen jalkansa alta, ja jalka humahtaa sen jälkeen pehmeiden kerrosten läpi aina polven syvyyteen saakka hankeen.
– Tätä voisi tulla nauhoittamaan! Olisi hauska kuulla nekin äänet, joita ihmiskorva ei pysty erottelemaan.
Säveltäjä ja ääniteknikko Tapio Lappalainen ja säveltäjä Sanna Ahvenjärvi ovat viettäneet joululomaansa Ylläksen äänimaisemissa. Pariskunnalla on työn alla Tampere Filharmonian tilaama sävellysteos, joka saa kantaesityksensä Tampere Biennale -nykymusiikkitapahtumassa huhtikuussa.
– Sävellyksen teemana on ilmastonmuutos ja vesi, säveltäjät kertovat.
Teoksen nimeksi tulee Water.
Satu Renko
Lapissa on lauhaa, Australiaa piinaavat metsäpalot ja Venetsian kuuluisat kanaalit ovat mutavelliä. Ilmastonmuutos näkyy kaikkialla.
– Kun ehdotimme aihetta Tampere Filharmonialle ja Tampere Biennalelle, emme olleet lainkaan varmoja, saako idea kannatusta. Teimme ehdotuksen ennen IPCC:n ilmastoraporttia ja aiheen nousemista isoksi valtamedioissa.Todella hienoa, että orkesteri ja festivaali halusivat lähteä toteuttamaan teoksen. Ilmastonmuutos on asia, joka kuitenkin viime kädessä koskettaa meistä jokaista.
Tapio oli miettinyt jo ennakkoon neljän orkesterikappaleen sarjaa, jossa olisi teemoina vesi, ilma, tuli ja maa. Filharmonia valitsi veden.
– Se oli heille selkeä valinta, vesistöillä on niin suuri merkitys Tampereen ympärillä, Tapio toteaa.
Kun aihe oli valikoitunut, oli aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin. Jotta sävellyksen kuulija pääsisi tunnelmaan, on pohjatyö pitänyt tehdä perusteellisesti. Tapio ja Sanna ovat tutkineet kirjallisuutta, testanneet ääniä ja pallotelleet ideoitaan.
– Ääniteknikolta eivät onneksi ideat ihan heti lopu, Sanna nauraa.
Sävellystä on tehty sekä yksin että yhdessä ja myös asiantuntijoita kuunnellen.
– Olemme olleet osan lomasta Ylläksellä biologiystäviemme kanssa, heillekin olemme esittäneet visaisia kysymyksiä.
Kuinka sitten kertoa ilmastonmuutoksesta ja vedestä sävellyksen keinoin? Kukin soitin luo tietenkin oman tunnelmansa ja mielikuvansa, ja lisämaustetta haetaan äänisynteeseistä.
Hydrofoni jääkalikassa tuo esille äänimaailman, jota ei muuten kuulisi. Tapio kiinnostui myös Kesänkijärven lumipeitteen rapinasta ja Iso-Kaupinjärveltä Pikku-Kaupinjärveen virtaavan jäisen jokiuoman solinasta.
Satu Renko
– Olemme aloittaneet prosessin miettimällä veteen liittyviä ääri-ilmiöitä, kuivuutta ja tsunamia. Joko ei ole vettä ollenkaan tai sitten on vettä joka paikka täynnä. Mitä niiden väliin mahtuu? Kuivuudesta lähdetään vesitipan kautta sateeseen, sateesta puroon, vesiputouksen kautta järveen, Tapio luettelee.
– Mukana on myös meri ja jäätiköiden sulaminen, korallit ja niiden kuoleminen. Mikromuovit hakevat vielä paikkaansa, Sanna lisää.
Perinteiset orkesterisoittimet saavat rinnalleen erikoisempia välineitä.
– Kuivuuden jälkeen tulee vesitippa. Sen ääni synnytetään desimitalla ja lääkeruiskulla. Yhteen tippaääneen tulee kymmenen sekunnin kaiku ja orkesteri on taustalla. Puhaltimet lähtevät luomaan sadejaksoa, ja tipasta siirrytään sateen ropinaan jousiston liittyessä mukaan. Vettä käytetään myös soittimien äänten muokkaimena. Esimerkiksi triangelilla ja kellopelin laatoilla soittaan glissandoja vesiastiassa, Sanna kertoo.
Myös jääkuutio, jonka sisällä on hydrofoni, toimii soittimena lavalla.
– Otin hydrofonin mukaani Ylläkselle. Kuvittelimme tietenkin, että täällä olisi kunnon pakkaset äänitystä varten, mutta on ollut vähän turhan lauhaa. Päivä-äänitykset eivät onnistuneet, koska autotie on sen verran lähellä, että äänet kantautuvat sieltä. Kokeilin sitten yöäänittämistä, mutta silloin selvisi, ettei hydrofonin laatu riitä. Kuljen siis epäonnistumisesta seuraavaan epäonnistumiseen, Tapio hymähtää.
– Mutta sain kuitenkin tärkeää tietoa siitä, että voin jäädyttää hydrofonin, ja silloin jää toimii lyömäsoittimena. Sitä voidaan hangata, raapia ja kovertaa. Nyt täytyisi vain tietää, pitääkö jäätä sulattaa puoli tuntia vai tunnin, että siitä irtoaa paras soundi.
– Minua kiinnostaisi myös kokeilla laittaa hydrofoni kattilaan veden kanssa. Kysyin valmistajalta, voinko keittää hydrofonin ja sen jälkeen jäädyttää. Vastaus oli, että omalla vastuulla, Tapio nauraa.
Olen samaa mieltä Tapion puolison kanssa – ääniteknikoissa on oltava ripaus Pelle Pelotonta.
Lopullista teosta ei ole kuullut vielä kukaan, eivät edes säveltäjät itse.
Tammikuun lopussa on aika luovuttaa teos orkesterille.
– Silmistä näkyy, että on valvottu öitä. Säädettävää on aina ihan järjetön määrä. Tarkoitus on säätää kaikki niin valmiiksi, että on kanssa valmis. Mutta aina harjoitusviikoilla tulee uusia kokemuksia. Muusikoiltakin voi tulla, kun he ovat omien soittimiensa spesialisteja. Ainakin balanssiasioita tulee hiottavaksi, Sanna pohtii.
– Mutta täällä Ylläksellä on ollut hyvä tehdä töitä. Lapset ovat päässeet leikkimään lumeen ja laskettelemaan, me olemme pitäneet hiihtopalavereja ladulla.
Pariskunta asuu Haapajärvellä. Sanna on kotoisin Rovaniemeltä ja Tapio Oulusta.
– Onhan nykysää ankea, kun on tottunut, että talvi on talvi. Siksi olemme päättäneet lähteä joka talvi Lappiin.
Vaikka – ja koska –pariskunta työskentelee äänien parissa, myös hiljaisuudella on suuri merkitys.
– Hiljaisuus on välttämättömyys työrauhalle. Pää tarvitsee rauhaa. Monesti sitä miettii jotain sävellyksen kohtaa, ja kun sitten täällä esimerkiksi lähtee hiihtoladun hiljaisuuteen, asiat napsahtavat kohdilleen. Ylläksen laduilla syntyi muun muassa idea tsunamijakson ja sävellyksen lopun liitoskohdasta, Sanna toteaa.
Työhuone on myös ehdoton keskittymiselle.
– Kotonakin on aina aika äänekästä. Meillä on 11- ja 13-vuotiaat lapset, tyttö ja poika. Poika harrastaa lyömäsoittimia.
Hyppäämme autoon, jätämme Kesänkijärven taaksemme ja lähdemme takaisin kohti Äkäslompolon keskustaa.
Kirkas ja kuulas pakkasaamu vaihtuu vähitellen puolenpäivän lumisateeseen. Katselemme taivaalta leijailevia hiutaleita ja kysyn, miltä lumihiutaleen lento kuulostaa. Onko sillä ääni?
– Mielenkiintoinen kysymys, pakko sillä jonkinlainen ääni on olla, Tapio jää miettimään.
– Sitähän pitäisi äänittää! hän toteaa hetken kuluttua.
Tampere Biennale 1.–5. huhtikuuta
Suomalaisen musiikin festivaali Tampere Biennale esittelee kotimaisen nykymusiikin tärkeimmät ilmiöt, uusimmat sävellykset ja kiinnostavimmat muusikot. Tampere Filharmonian festivaaliin tuottamassa konsertissa kantaesitetään säveltäjäpariskunta Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen tilausteos ”Water”, joka on ensimmäinen osa neljän ilmastonmuutosta käsittelevän orkesteriteoksen kokonaisuudesta. Teoksessa kuvastuu veden tärkeys, herkkyys, kauneus ja kauheus.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.