Åsa Sjöblom ja Sture Holmgren (keltaisissa kypärissä) esittelivät kattavasti Aitikin kaivosaluetta. Kuvassa karttaa tutkailee Äkäslompolon Riemuliiterin omistaja Kåre Lagerbohm. Taustalla Kolarin kunnanjohtaja Antti Määttä.
Satu Renko
Viisi Hannukainen Miningin työntekijää, kourallinen kunnan edustajia, yksi Ylläksen vapaa-ajan asukas ja iso ryhmä Kolarin kuntalaisia istuu vaatimattoman kokoisessa neuvotteluhuoneessa Aitikin kaivoksella. Siihen vaatimattomuus jääkin.
– Aitik on Euroopan suurin ja maailman tuottavin malmikaivos, Aitikin ympäristöosaston päällikkö Åsa Sjöblom ja koulutuskoordinaattori Sture Holmgren esittelevät suomalaisille vierailleen.
Aitikin toiminta käynnistyi jo vuonna 1968. Tulevia toimintavuosia on luvattu ainakin 27. Seitsemän tuhannen hehtaarin alueellaan Aitik on Ruotsin suurin teollisuusalue, kakkosena seuraa Arlandan lentokenttä, joka ei yllä läheskään Aitikin mittasuhteisiin. Kaivoksella louhitaan ja käsitellään vuosittain 36 miljoonaa tonnia malmia.
Aitikissa työstetään parhaillaan ympäristöraporttia. Sjöblom vakuuttaa, että ympäristöstä pidetään huolta ja että omavalvonta on jatkuvaa.
– Tämä on Kolariin verrattuna vastaavaa ympäristöaluetta. Meillä on lähellä erityisen arvokas Lapponian luontomaisema-alue, Aitikin edustajat kertovat.
Yleisössä kiinnostutaan. Onhan Kolarin Hannukaisen alueelle suunnitteilla oleva kaivoskin tulossa aivan kansallispuiston lähituntumaan, parhaimmillaan vain muutamien kilometrien etäisyydelle.
– Meiltä Aitikin kaivosalueen rajalta on Lapponian alueelle matkaa vain pari sataa kilometriä, Sjöblom jatkaa.
Kukin kaivos on erilainen ja vertailu on vaikeaa. Siltä ei kuitenkaan tällä vierailulla voi välttyä. Esille nousee Jällivaaran kylien läheisyys ja alueen matkailu. Kalastusmatkailuun isosti satsaavia kolarilaisia kiinnostaa erityisesti Aitikin vesien käsittely.
– Kaikki kaivoksen vesi pysyy suljetussa kierrossa ja käytetään hyväksi omissa prosesseissamme. Talvella emme laske vesistöön mitään. Selkeytysallas on kooltaan 20 miljoonaa kuutiota.
Silloin, kun kaivosyhtiö laskee vettä, yhtiöllä on lupa laskea kolmasosa vastaanottavan vesistön, Leipojoen, virtaamasta.
– Leipojoessa veden laatu on pysynyt hyvänä. Omavalvontaohjelmamme on hyvin laaja ja yksityiskohtainen. Vesianalyysien ja kalaston lisäksi tutkimme melua, tärinää, pölyä, pienhiukkasia, ilmanpaineaaltoja, sammaleita ja myös marjoja ja hirvenlihaa. Lähistön asukkaat haluavat näistä tietoa.
Jällivaaran kunnalle kaivos on suurin yksityinen työnantaja. Kaivos työllistää noin 700 henkilöä ja kaivosyhtiön mukaan 85 prosenttia jällivaaralaisista on jollain tavalla riippuvaisia kaivoksesta.
Kolikolla on myös kääntöpuolensa. Kaivos on kasvamassa uudella avolouhoksella ja se tarkoittaa, että viereinen Liikavaaran kylä, joka on tähän saakka ollut 1 200 metrin turvarajan toisella puolen, jää liian lähelle.
– Aitikin lähialueella on noin 70 kotitaloutta. Tulevaisuus toki huolettaa asukkaita. Uusi louhos on tulossa niin lähelle Liikavaaran kylää, että käymme nyt neuvotteluja talojen lunastamisesta.
Asunnot lunastetaan markkinahintaan. Ongelmaksi on muodostunut puute korvaavista asunnoista – minne muuttaa, kun uutta kotia ei lähiseuduilla ole tarjolla.
Muuttorumba koskee myös metsää.
– Tältä alueella siirretään vanhoja kuolleita puita, Sjöblom esittelee kartasta.
– Ne ovat tärkeitä muun muassa hyönteisille ja sienille. Vastaavaa projektia ei ole tietääksemme koskaan aiemmin tehty.
Linja-autollinen kolarilaisia lähtee lipumaan läpi kaivosalueen. Bussi jää reilusti kakkoseksi dumpperien rinnalla.
Astumme näköalapaikalle, josta avautuu näkymä 450 metriä syvään avolouhokseen. Leif Ramm-Schmidt kävelee dumpperiarmeijan kylkeen.
– Kyllä sitä tuntee itsensä pieneksi, mies toteaa.
Matka jatkuu alas avolouhokseen, aina pohjalle saakka, sieltä takaisin ylös ja kohti rikastamoa. Tien varressa polveilee hihnakuljetin – vastaavanlainen, joka on suunnitteilla Hannukaiseen.
Bussissa kysellään, voidaanko pysähtyä kuuntelemaan hihnakuljettimesta syntyvää ääntä, mutta kuljetin ei ole juuri nyt käynnissä.
Siellä täällä tien varressa on hirvivaroitusmerkkejä.
– Alue on kokonaan aidattu, mutta poroja ja hirviä saattaa päästä alueelle. Hirvien annamme olla, ne käyvät maisemoidulla vaaralla syömässä. Porot paliskunta hakee pois. Yhteistyö paliskunnan kanssa on sujuvaaa.
Kun kierros on takana, on aika istua lounaalle ja miettiä koettua.
Antti Koberg, Per Niva ja Jani Palonen ovat vaikuttuneita näkemästään.
– Saostusaltaan rinnalla Pasmajärvikin on vain pieni läntti, Niva tiivistää.
– Montun syvyys oli yllättävä, Koberg toteaa.
Kolmikko toivoo kaivosta Kolariinkin.
– Eiköhän ne sovi molemmat (toim. huom. matkailu ja kaivos) meillekin, Koberg sanoo.
– Nuoria se kaivos työllistäisi, Niva jatkaa.
– Tunturialuehan se sitä vain vastustaa, hän lisää.
– Kun vain hoitaa asiat kunnolla, ei ole mitään riskejä, Tuomo Lapinniemi huikkaa pöydän toiselta puolen.
Viereisessä seurueessa ollaan samoilla linjoilla.
– Aivan hyvä reissu tämä oli. Olen vanha kaivosmies Rautuvaaran ajoilta. Aivan käsittämättömältähän tämä näyttää, vanhaan päähän aivan mahdoton homma. Aikoinaan mentiin käsikäyttöisellä kallioporakoneella kuopalle, ei silloin ollut työturvallisuudestakaan mitään tietoa, Osmo Kangas muistelee.
– Ehkä kaivosvastaisten mielikin muuttuu, kun näki minkälaista tämä oikeasti on, hän jatkaa.
Muuttuiko se? Lea Kaulanen ja Markus Kiili, Meän Kolari -valtuustoryhmän edustajat, puolestaan pohtivat juuri päinvastaista – josko reissu olisi saanut kaivoksen kannattajat avaamaan silmänsä ja ymmärtämään riskit.
Satu
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.