Kittilän Pöntsössä asuvan kuvataiteilija Reijo Raekallion käsissä soi myös mandoliini. Oman, päivittäisen harjoittelunsa lisäksi Reijo musisoi myös kuusihenkisessä Kittilän Mandoliinimiehet -kokoonpanossa.
Jukka Rajala
Muoniontien varressa, Pöntsön kylässä, asuva Reijo Raekallio on tunnettu karrikoiduista akvarellitöistään. Hänen maalauksissaan esiintyviä Helsingin keskustan vallanneita poroja, iloisesti tanssahtelevia ihmisiä tai voimakasvärisiä, mutta realistisia luontokuvia katsellessa ei voi kuin ihailla taiteilijan siveltimen jälkeä – niin todentuntuisia, vaikuttavia ja jopa humoristisia hänen taulunsa ovat.
Vajaan 20 kilometrin päässä Leviltä sijaitsevan Raekallion gallerian seinillä on esillä noin 150 erikokoista ja -hintaista maalausta vuosikymmenten varrelta. Galleriaa hän pitää yhdessä puolisonsa Maria Grandellin kanssa, ja se on avoinna päivittäin kello 10–18.
Reijo syntyi vuonna 1950 Kittilässä 11-lapsisen Petsamon siirtolaisperheen toiseksi nuorimpana. Hän oli kiinnostunut piirtämisestä jo nuorena poikana, mutta aloitti tietoisen taiteen tekemisen vasta vuonna 1969. Kittilän Osuuspankin kerhotilassa pidetyn ensimmäisen näyttelyn innoittajana toimi toinen saman kunnan kuvataiteilija Reino Sipola.
– Reinolla oli ollut aiemmin näyttely, ja ajattelin, että kyllä minäkin pystyn tuohon. Kun nuorena maalasin hevosia, pistin ne seisomaan aina ruohikkoon, koska en osannut tehdä kavioita, Reijo muistelee.
– Vanhempani saivat tilan kymmenen kilometrin päässä olevasta Veitservasasta, ja isäni veli sai tämän paikan. Myöhemmin isäni haki Pöntsön tonttia lisätilaksi, ja vuokrasin häneltä maan ja rakensin itselleni maalausmajan 1970-luvun alussa. Halusin paikan, jossa sain maalata rauhassa, kun kotona oli liikaa kriitikoita.
Maalaamisen ohessa Reijo työskenteli myös kotona olleella sahalla ja isän urakoidessa mökkejä Leville hankki nuorimies kokemusta rakentamisesta. Suoraan matkailun parissa hän oli toimiessaan 16–17-vuotiaana Levin hissipoikana.
Vaikka Reijo sai kotonaan kannustusta maalausharrastukselle, uskoo hän hankkineensa muiden silmissä myös myöhästyjän maineen.
– Minun piti aina ennen töihin lähtemistä maalata vielä muutama siveltimen veto, Reijo nauraa.
Mökin rauhassa maalatessaan Reijolle syntyi ajatus Lahden taidekouluun hakemisesta, mutta ennen sitä hän ehti pitää muun muassa maalauskurssin Äkäslompolossa ja näyttelyitä eri puolella Suomea.
Vuonna 1977 päättyneen taideopiskelun jälkeen Raekallio toimi ensin vuoden Pälkäneellä kuvaamataidon opettajana ja sen jälkeen samassa pestissä kolme lukuvuotta Tornion taidekoulussa.
Takaisin Kittilään ja Pöntsön pieneen mökkiin hän saapui vuonna 1982.
Tieto Reijon taiteesta ja taiteilijan paikallaolosta lisäsi ulkopuolisten kävijöiden määrää, minkä seurauksena työhuoneen yhteyteen valmistui ensin keittiön sisältänyt ”elintasosiipi” ja sen jälkeen näyttelytilat.
– Nykyinen galleria valmistui 1987, ja sen tekoon osallistui muun muassa monia talkoojoukoissa olleita taiteilijoita, kuten Merja Aletta Ranttila, Eero Kumpula ja kivijalan tehnyt Palsan Kalle, Reijo muistelee.
– Uusi galleria avattiin 1988 ja tänä vuonna sen osalta tulee täyteen 30 vuotta. Aloitin silloin näyttelyn, joka jatkuu yhä. Maailmalle on lähtenyt 3000 taulua ja vain pari olen tavannut huutokaupan listoilla, mikä kertoo siitä, että ilmeisesti ihmiset haluavat pitää ostamansa taiteen esillä.
Reijo Raekallio on tuottelias. Parhaimpina vuosina hän on tehnyt jopa 100–120 työtä vuodessa, mutta nykyisin taulujen määrä pyörii vuositasolla 50 kappaleen tienoilla.
Koko hänen taiteilijauransa ajan pääosissa olleen akvarellin rinnalle on viime vuosina tullut myös öljymaalaus sekä öljyvärin ja akryylin yhdistelmä. Akvarellissa Reijoa kiehtoo värien kuultavuus, mikä luo työhön kolmiulotteisuutta.
Omassa tyylissään Raekallio kertoo olevan piirteitä ekspressionimistä, impressionismista ja naivismista.
– Kun olen hiihtelemässä, teen joskus jotain luonnoksia paperille, mutta pääosin taulut syntyvät muisti- ja mielikuvien pohjalta. Luovinta aikaa on kevät, kun valo alkaa tulla esiin. Muistan sellaisiakin aikoja, että minulla on olleet kantapäät ilmassa, Reijo kuvailee luovuuden intoa.
– Galleriassa vierailee vuosittain 3 000 ihmistä. Käynnit painottuvat kevääseen ja ruskaan, mutta viime joulun aikaankin väkeä oli liikkeellä ihan mukavasti. Ylläkseltäkin käy porukkaa säännöllisesti, ja olemme vastaavasti opastaneet täältä väkeä Äkäslompoloon.
– Kaupankäynnin osalta Pöntsön sijainti on haitta, mutta jos olisin Levin keskustassa, en saisi päivän enkä yön rauhaa. Kun minua kutsutaan kaikkiin kissanristiäisiin, silloin mietin, miksi olenkaan tullut Pöntsöön.
Jukka
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.