Tuoreimman luokituksen mukaan tuttuakin tutumpi hömötiainen on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Kuva Jorma Halonen.
Jukka Rajala
Pitkän linjan lintuharrastaja Jorma Halonen kertoo torstaina 27. helmikuuta luontokeskus Kellokkaan luontoillassa Lapin linnuista. Luontoilta alkaa kello 18.
Pellolainen Halonen käy esitelmässään läpi lintujen tilannetta talvilaskentojen pohjalta. Niitä on Suomessa tehty jo vuodesta 1956 lähtien. Helsingin yliopiston johtamat laskennat ovat maamme suurin vuotuinen lintutieteellinen tutkimus. Lapissa tutkimusta on tehty kaikissa kunnissa, mutta eritoten niihin on satsattu Pellossa, Rovaniemellä ja Inarissa. Kaikkiaan laskentareittejä on Lapissa noin 30 kappaletta.
Laskennat tehdään syys-, keski-, ja kevättalvesta kulkemalla samaa reittiä vuodesta toiseen.
– Keskityn luontoillassa vuodenvaihteen laskentaan. Minulla on mukana muutama taulukko ja valokuvia. Aina kun otan esiin jonkun linnun, kerron myös siitä. Talvilaskennassa on selvinnyt, että pohjoiset erämaalajit ovat vähentyneet ja eteläisten lajien määrä kasvanut. Esimerkiksi pikkuvarpusta on nykyisin vähän joka paikassa. Harmaavarpuskanta on puolestaan laskenut niin paljon, että esimerkiksi viime talvena en nähnyt niitä yhtään. Yksi syy katoamiseen voi olla myös ympäristömyrkyissä, Jorma Halonen arvioi.
– Ilmaston lämpenemisestä johtuen osa pulmusista talvehtii nykyisin Norjan rannikolla. Ennen linnut menivät kauas Venäjälle.
Lintujen talviruokinnan ansiosta paikallaan pysyvät lajit ovat pesinnässä vahvoilla muuttolintuihin nähden. Vaikka lintujen ruokinta on mukavaa puuhaa, kesällä sitä ei tulisi tehdä. Jos lintuja ruokitaan kesällä, on vaarana, että ne eivät saa riittävästi aminohappoja, ja että ne oppivat väärälle ruokavaliolle ja saavat erilaisia tauteja.
– Ruokintaa voi tehdä syyspakkasten alusta vappuun asti. Linnut kyllä maksavat ruokinnan takaisin syömällä hyttysiä ja tuholaishyönteisiä. Ruokinnan lisäksi lintujen hyväksi voi tehdä ympäristönsuojelullisia tekoja. Kun ympäristö pirstoutuu hakkuiden takia, petojen on aiempaa helpompaa saada linnut kiinni. Esimerkiksi kanalinnut pesivät metsien reunamilla, missä kanahaukat ja ketut pääsevät niitä hakkuiden jäljiltä entistä helpommin saalistamaan, Jorma Halonen muistuttaa.
Lapin lintutieteellisen yhdistyksen linturetkikummina toimiva Halonen pitää lintuja esillä myös järjestämällä koululaisten linturetkiä kotikunnassaan Pellossa. Lisäksi hän kirjoittaa linnuista maakunnassa ilmestyviin lehtiin. Tunnettua lintujenystävää lähestytään usein myös puhelimitse.
– Ihmiset ovat huolissaan, jos linnuille sattuu jotakin. Jostain Kittilän sivukylistä voi joku soittaa ja kysyä, että ”Mitä teen, kun käpytikka lensi ikkunaan?”.
– Lintuharrastus on kasvussa. Ei ole kauaakaan, kun minua pyydettiin pitämään linnuista kurssia aikuisille. Ajankohtaiset lintuhavainnot löytyvät tiira.fi-sivustolta.
Luontoillan sisäänpääsy on aikuisilta 5 euroa, alle 16-vuotiaat pääsevät tilaisuuteen ilmaiseksi.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.