Äkäslompolossa toimivalle Lapin Laatukorjaamolla työvoimapulaan saatiin apu töihin palkatun tuttavan kautta. Jatkossa yritys työllistää neljä henkeä ja on avoinna arkisin kello 7:stä 21:een. Kuvassa Laatukorjaamon toinen omistaja Petteri Vuopio.
Jukka Rajala
Työttömien työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaaminen on haaste, joka on tuttu asia eri puolilla maata, myös Lapin matkailukeskuksissa. Lisähaastetta matkailukeskuksiin tuovat niiden työpaikkojen sesonkiluonteisuus.
Syinä työn ja sen tekijän kohtaamisongelmaan voivat olla esimerkiksi työttömän vanhentunut koulutus, väestön väheneminen ja se, että avoimet työpaikat eivät tavoita työntekijöitä. Pois ei tule sulkea myöskään palkkausta ja monia paikkakuntia vaivaavaa asuntopulaa.
Kolarissa ongelma on tunnistettu ja ryhdytty toimiin asian parantamiseksi. Kunnassa käynnistyi maaliskuussa uusi Osaajia alueelle – monimuotoisia työmarkkinoita kehittämässä -hanke, jonka Kolarin kunta toteuttaa yhteistyössä Ranuan kunnan ja Lapin koulutuskeskus REDUn kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin Ely-keskus.
Hankkeessa pyritään luomaan tiivis yhteistyöverkosto alueen yritysten ja hankkeen toteuttajien välille. Hankkeen tarkoituksena on ratkaista yhteistyöverkon avulla työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ja pyrkiä pienentämään työttömyyttä. Lisäksi kehitetään keinoja löytää osaavaa työvoimaa, parannetaan työntekijöiden yhteiskäyttöä sekä luodaan mahdollisesti ohessa uusia työpaikkoja. Tärkeänä osana prosessia on selvittää yritysten tarpeita työntekijöiden osaamisen kannalta, jotta työelämälähtöisiä koulutus- ja työllistämispolkuja voidaan räätälöidä tukemaan näitä tavoitteita.
– Kolarissa paikallinen työvoima ja avoimet työpaikat kohtaavat huonosti. Monilla yrittäjillä on rekrytointikeinot hieman hakusessa. Usein luotetaan siihen, että työntekijä löytyy tuttavien tai puskaradion kautta. Jos ilmoitukset vapaista työpaikoista ovat suppeita, voi olla, että työntekijä ei tartu ilmoitukseen. On erittäin tärkeää tuoda esiin minkälaisesta työpaikasta on kyse, eikä ole haitaksi kehaistakaan työpaikkaa, Kolarin kunnan työllisyyskoordinaattori Robert Hawkins muistuttaa.
– Yhteiseen hiileen puhaltaminen on tärkeää. Yrittäjien ei tarvitse välttämättä kilpailla työntekijöistä, vaan he voisivat hyödyntää tilannetta esimerkiksi työvoiman yhteiskäytöllä. Näin työntekijät saisivat täydet työtunnit.
Käynnistyneen hankkeen myötä Kolarissa järjestetään kuluvana syksynä ravintola-alan lyhytkoulutus, jossa opetetaan alan perusasiat. Koulutuksen jokaiselle 15 oppilaalle räätälöidään oma opintopolku, ja he siirtyvät työpaikkoihin oppisopimuskoulutuksen piiriin. Jatkossa samaa konseptia tullaan jatkamaan myös muille aloille edellyttäen, että löydetään opiskeluun sitoutuvia henkilöitä.
Viimeisimmän virallisen tilaston mukaan Kolarissa oli elokuussa 211 työnhakijaa ja 182 avointa työpaikkaa.
– Tulemme marraskuussa ja kevätsesongin alussa Ylläkselle rekrybussilla. Itseni lisäksi mukana ovat REDU:n ja työvoimahallinnon edustajat. Bussi on siitä hyvä keino tavoittaa työttömiä, että siihen voi tulla matalalla kynnyksellä juttelemaan minkälaista työtä haluaisi tehdä, Hawkins kertoo.
Ylläksen alueella noin kymmenen yrityksen työvoiman rekrytoinnista huolehtivassa Staffpointissa tulevaa talvisesonkia pidetään työvoiman hankinnan osalta haasteellisena, mutta työntekijöitä haetaan edelleen luottavaisin mielin, koska rekrytoinnit alkavat olla hiljalleen voiton puolella.
Staffpointin kautta työntekijöitä Ylläkselle hakevat yritykset tarvitsevat lähinnä hotelli- ja ravintola-alan sekä kaupan alan osaajia. Kaikkiaan Staffpointin toimeksiantajien työntekijätarve on talvikaudelle toistasataa henkeä.
Aiemmin sesonkityövoimaa saatiin Ylläkselle pitkälti Oulun ja Kuopion seuduilta ja pääkaupunkialueelta, mutta nykyisin kotimaisia työntekijöitä tulee ympäri Suomen.
– Ylläksen sesonkityövoima koostuu monenikäisistä ihmisistä. Suurin osa heistä on 20–30 vuotiaita, mutta mukana on myös varsinaisen työuransa jo muualla tehneitäkin. He haluavat kokeilla työelämässä vielä jotain uutta. Valtaosa työsuhteista on koko talvikauden pituisia. Työntekijöistä noin 60–70 prosenttia palaa tänne takaisin, Staffpointin asiakkuuspäällikkö Kirsi Vestenius kertoo.
– Työntekijöissä on aivan muutamia tapauksia, joilla voi olla vääriä mielikuvia Lapin matkailukeskuksissa työskentelemisestä. Heille, kuten muillekin, pyrimme tuomaan asiasta esiin totuudenmukaisen kuvan. Matkailukeskuksissa työskentelemisen erityispiirteenä on valmius toimia kiireessä. Esimerkiksi joulu on brittituristien vuoksi erittäin kiireistä aikaa.
Ulkomaalaisten osuus koko Lapin sesonkityövoimasta on 15 prosenttia, ja heidän määränsä kasvamassa, mikä kertoo kotimaisen työvoiman hankalasta saatavuudesta.
Pitkien työlupakäsittelyjen vuoksi Staffpointissa ei ole uskallettu lähteä rekrytoimaan Ylläkselle väkeä EU:n ulkopuolelta.
Yrityksessä nähdään sesonkityövoiman saannin hankaloituneen muutaman vuoden sisällä. Syynä ongelmaan ovat osaltaan koko maata vaivaava työvoimapula ja kaupungeissa olevien työpaikkojen ympärivuotisuus. Palkat hiihtokeskuksissa ovat kilpailukykyisiä ja työehtosopimusten mukaisia.
– Palkkauksen läpinäkyvyys on tärkeää. Pyrimme myymään työpaikkoja henkilökuntaeduilla ja Lapin aktiviteeteillä. Jos CV:ssä lukee, että on ollut töissä täällä, se on iso plussa. Kaikille työntekijöille löytyy katto pään päälle, jos on valmis asumaan kimppakämpässä, mutta jos haluaa perheasunnon tai muuta vastaavaa, sellaiseen tarpeeseen emme valitettavasti pysty vastaamaan, Staffpointin rekrytointikonsultti Minna Mantovaara toteaa.
Ylläksen ja Levin seuduilla isännöinti- ja kiinteistöhuoltopalveluita tarjoavalle Ant-Tilat Ky:lle sesonkityövoiman käyttäminen on tuttua jo vuosien ajalta. Yritys työllistää ympäri vuoden neljä henkeä ja joulukuun alusta huhtikuun loppuun työntekijöiden määrä nousee kahteenkymmeneen. Tarvittava lisätyövoima tulee siivouspuolelle. Osan työntekijöistä Ant-Tilat hankkii itse ja osa tulee henkilöstövuokrafirman kautta.
Kotimaisen työvoiman lisäksi Ylläsjärvellä toimipistettään pitävälle Ant-Tilalle tulee väkeä töihin Virosta, Ukrainasta ja Bulgariasta.
– Ulkomaalaisten kohdalla ongelmana on asuntotilanne, sillä heille on vaikeaa löytää majoitusta. Toinen ongelma liittyy EU:n ulkopuolisen työvoiman työlupien pitkiin käsittelyaikoihin, mutta siihen on tiettävästi tulossa muutos. Toivottavaa olisi, että saisimme paikallisia työntekijöitä, Kari Anttila sanoo.
– Työvoiman saamisen ongelma siivouspuolella liittyy pitkälti siihen, että työtä on pääasiassa tarjolla vain vaihtopäivinä. Turvallisen ja luotettavan työpaikan lisäksi meillä ei ole muita houkuttimia. Ulkomaalaiset arvostavat niin paljon työtä ja siitä saatavaa palkkaa, että he eivät kaipaakaan muuta.
Myös vuoden verran autonasentajaa etsineessä Lapin Laatukorjaamossa työvoimapulaa pyrittiin helpottamaan ulkomaalaisella työvoimalla, mutta turhaan, sillä yrityksen toisen omistajan Petteri Vuopion Viron kontakteista ei ollut hyötyä. Apu tilanteeseen löytyi Äkäslompolossa asuvan puolitutun kautta, ja sen myötä paikallisten ja lomalaisten autoja korjaa yrityksessä tällä haavaa neljä asentajaa.
– Meillä oli työnhakuilmoitus Facebookissa ja soitimme työvoimatoimistosta listaa työttömistä autonasentajista, mutta heitä ei ollut yhtään tarjolla Muoniossa ja Kolarissa. Asiakkaille lisätyövoimasta on se hyöty, että jonot ovat lyhentyneet. Nyt pystymme pitämään huoltamoa auki kello 7:stä 21:een. En tiedä mistä se johtuu, että työntekijöitä on vaikea saada. Autonasentajien kohdalla tilanne on sama ympäri maan. Liekö muualla sitten on tarjolla parempaa työtä, Petteri Vuopio arvioi.
Sesonkityöntekijänä Ylläksellä on aloittanut myös entinen iisalmelainen ja nykyinen ylläsjärveläinen Elisa Rytkönen.
Ensimmäisen kerran vuoden 2014 kevätsesongille tulleen Elisan pohjoiseen saapumiseen vaikuttivat silloinen elämäntilanne ja hieman aiemmin Ylläkselle töihin saapuneen kaverin esimerkki. Paikkakunta ei ollut hänelle entuudestaan tuttu.
Tällä hetkellä Rytkönen opiskelee monimuoto-opiskelijana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon restonomiksi. Loppuharjoitteluaan hän suorittaa Staffpointilla rekrytoinnissa.
– Ensimmäinen sesonkityöpaikkani oli Ylläsjärvellä toimivassa ravintola Pöllössä. Sen jälkeen olin Taigassa ja Saagassa, ja viimeiset pari talvea olen ollut töissä Ylläskammissa. Olen tehnyt muun muassa baarimestarin ja vuoropäällikön tehtäviä sekä työskennellyt hieman myös keittiössä. Kannustan ehdottomasti kokeilemaan sesonkityötä, jos se kiinnostaa. Esimerkiksi joulusesonkina huomaa, onko työ itselleen sopivaa. Sesonkityöstä saa hyvää kokemusta ja ystäväpiiri laajenee, Elisa luettelee.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.