Yl­läk­sen la­duil­la on to­tut­tu nä­ke­mään kiuk­kui­sia met­so­ja, mut­ta kie­mur­te­le­via käär­mei­tä har­vem­min.

Leif Ramm-Schmidt hiih­te­li 19. huh­ti­kuu­ta Py­hä­jär­vel­tä Ko­ta­ma­jan suun­taan, kun hän huo­ma­si mus­tan ke­pin nä­köi­sen esi­neen les­kel­lä luis­te­lu-uraa.

– Juu­ri kun suk­si osui sii­hen, huo­ma­sin sen liik­ku­van. Pe­läs­tyin ai­ka lail­la ja hyp­pä­sin äk­kiä si­vuun, Leif ker­too.

– Py­säh­dyin ja tar­kis­tin, et­tä se ei ol­lut va­hin­goit­tu­nut. Kat­soin ym­pä­ril­le­ni ja ih­met­te­lin, mis­tä se oli tul­lut. Ei nä­ky­nyt pal­jas­ta maa­ta juu­ri mis­sään, pelk­kää yh­te­näis­tä lu­mi­han­kea.

Leif ot­ti pari ku­vaa ja jat­koi sit­ten mat­kaa. Kyy jäi pais­tat­te­le­maan päi­vää la­dul­le.