Satu Kostet ja Anne Pantsu aloittavat Velhon Kodan uusina yrittäjinä.
Satu Renko
Syyskuisena aamuna vihmoo vettä. Keltaiset lehdet varisevat tuulen pyörittelemistä koivuista. Satu Uuttu-Kenttälä seisoo latukahvila Velhon Kodan kynnyksellä ja kaivelee avaimia taskustaan, kenties viimeistä kertaa. Kolmen päivän päästä, 14. syyskuuta, avain vaihtaa omistajia.
– Silloin allekirjoitamme kaupat. Olemme jo vieneet täältä kaikki omat tavaramme pois, Satu kertoo.
– Kaikki, mitä täällä vielä on, menee kaupan mukana, Jari Kenttälä jatkaa.
Astumme sisään. Kodassa on kylmä, kylmempi kuin ulkona. Vappuna ripustetut kaksi ilmapalloa ja pätkä serpentiiniä heilahtavat ilmavirrassa. Seuraavana keväänä vappu täytyy siivota pois heti kauden päätteeksi. Uudet yrittäjät kun suunnittelevat pitävänsä kodan auki osan kesästä ja myös ruskalla.
– Onhan se niin, että kun kauan tekee, ei enää näe, mitä uudistaa. Sitä vain puskee eteenpäin samalla kaavalla. Uudet yrittäjät tuovat uutta näkemystä yritykseen. Ja hyvä niin, Satu toteaa.
Uudet yrittäjät, Anne Pantsu ja Satu Kostet, seuraavat Jarin ja Satun perässä keittiöön.
– Teemme kyllä muutoksia, mutta vähitellen ja ajan kanssa, Anne kommentoi.
– Ja ei huolta, munkkeja saa jatkossakin, Anne nauraa.
– Lettujakin joka päivä, Satu lisää.
Astumme kodan keittiöön, jossa Jari ja Satu ehtivät hääriä kulhojensa ääressä 26 vuotta. Alkuun keittiö oli paljon pienempi ja sijaitsi piisin luona. Sittemmin sille tehtiin oma laajennuksensa kodan toiseen päähän.
– Tein taikinoita toistakymmentä vuotta. Munkkeja on paistettu satoja päivässä, Jari ynnäilee.
Kunnes tuli aika luopua. Luopumiseen ei liity sen suurempaa dramatiikkaa. Hetki vain oli oikea, samoin ostajat.
– Se on niin, että kun toiset haluavat myydä ja toiset ostaa, ennen pitkään se tapahtuu, Anne summaa.
Anne perheineen asuu kävelymatkan päässä kodasta, Satukin Äkäslompolossa. Molemmat ovat muualta pohjoiseen muuttaneita.
– Olen lähtöisin Lahdesta ja ollut nyt 13 vuotta pohjoisessa. Mieheni Per on kotoisin Aareasta, Pajalan kunnasta.
Satu on palvellut jo hyvän tovin asiakkaita Äkäslompolon Alkossa. Sitä ennen hän työskenteli vanerialalla ja pankkimaailmassa. Annellakin on jo kolmisentoista Äkäslompolon vuotta takanaan.
– Olen lähtöisin Liperistä. Ennen muuttoani tein töitä lääketehtaassa, hän kertoo.
Naisten tiet kohtasivat viitisen vuotta sitten, kun Satu kyseli Annen kennelistä suomenlapinkoiran pentua. Nyt he aloittavat yhteisen taipaleensa yrittäjinä. Satu on parin prosentin osake-enemmistöllä toimitusjohtaja, keittiössä hääräävät molemmat.
Annen mies, Arto, pysyttelee taka-alalla, mutta Satun mies on jo nakitettu kevääksi kodalle.
– Per on saanut luvan irrottautua omista töistään kevääksi. Hän on meillä kassalla ja talonmiehenä. Per vain on niin sosiaalinen, että malttaakohan hän vieraiden jututtamiseltaan pysyä kassalla, Satu pohtii.
Jarin mielestä se on positiivinen ongelma: juuri sellaista ihmistä kotaan tarvitaan.
– Asiakkaat viihtyvät, kun heitä porisuttaa.
Uudet yrittäjät avaavat Velhon Kodan tuttuun tapaan itsenäisyyspäivän viikolla eli heti, kun kodalle ajetaan latu.
– Sitä ennen täytyy laittaa kaikki valmiiksi. Katsella, mitä kaapeista löytyy, siivoilla ja tehdä koeleipomisia, Anne luettelee.
Annella on Velhon Kodan lisäksi täysin oma yrityksensä, KipakkaKettu, joka tuottaa myyntiin käsitöitä ja luonnontuotteista valmistettuja elintarvikkeita.
– Olen pitkään etsinyt sopivia elintarviketiloja, joissa voin valmistaa tuotteitani. Nyt sain lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, Anne iloitsee tuplayrittäjyyttään.
Sekä ostajilla että myyjillä on rauhallinen olo: ei suuremmin jännitä, eikä tuleva pelota.
– Kaivosta me emme kyllä tuohon viereen halua. Se toki huolestuttaa, Anne nostaa esiin Hannukainen Mining Oy:n avolouhoshankkeen.
– Mutta olemme sataprosenttisen varmoja, ettei kaivosta koskaan tulekaan, Satu jatkaa.
Heillä molemmilla on vankkumaton luottamus matkailun elinvoimaisuuteen ja Velhon Kodan suosioon.
– Vanhat asiakkaat varmasti kaipaavat Satua ja Jaria, mutta tuskin kukaan kääntyy ovelta meidät nähtyään, naiset vitsailevat.
Jari ja Satu odottavat joulua ja hiihtämistä keväthangilla, valoisaan aikaan.
– Joulu. Sitä haluan viettää kaikessa rauhassa, Satu henkäisee.
– Ja ehkä me sitten keväällä hiihtelemme tänne päivittelemään, kuinka tämäkin nyt on näin menty tekemään, vanhat yrittäjät vitsailevat.
– Mutta ehkä se siinä vaiheessa, kun lumet tulevat, iskee se haikeuskin, Satu vakavoituu.
Jari ja Satu kiittävät vanhoja asiakkaitaan ja kaikkia heitä, joiden kanssa he ovat yrittäjävuosinaan tehneet yhteistyötä.
– Meillä on täysi luotto siihen, että Velhon Kota on hyvissä käsissä.
On aika lähteä. Ulkoilma tuntuu lämpimältä kodan seinistä hohkaavan viileyden jälkeen.
– Täytyy nostaa maljat sitten, kun tupakin on taas lämmin, vanhat ja uudet omistajat toteavat.
Mutta hei, jotain meinasi unohtua! Satu juoksee autolle ja astelee takaisin käsissään luuta, jonka Jari on tehnyt edellispäivänä. Luudan varressa koreilee pinkki rusetti.
– Pitäähän se olla uusille yrittäjille uusi luuta, jolla lakaista vanhat tomut pois!
Satu
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.