Kuva: Satu Renko
Asia on mietityttänyt Kuukkelin toimituksessa Äkäslompolossa jo tovin. Jos seuraa netin sääsivuja, vaikuttaa Äkäslompolon talvi selvästi lauhemmalta kuin mitä oma nenä tai pihalla seisovan auton lämpömittari kertovat. Eroa pakkaslukemissa voi helposti olla kymmenenkin astetta, jopa enemmän.
Tuttua on myös se, että kun auton keulan suuntaa kylältä kohti tunturia, lämpötila monesti kohoaa. Tunturin rinnettä noustessa tulee aste asteelta lämpimämpää. Ylläsjärven puolelle laskeutuessa lämpötila jälleen vähitellen tippuu. Alhaalla Ylläsjärven kylällä lämpötila voi kuitenkin vielä olla selvästi erilainen kuin hetki sitten Äkäslompolosta lähtiessä.
Tietysti, siinähän on tunturi välissä, kuuluu vastaus usein pähkäiltyyn ilmiöön. Mutta kuinka tunturi ilmamassoja oikein ohjaa? Entä miksi Äkäslompolossa on usein kylmempi kuin on ennustettu? Miksi vaikkapa Kolarin kirkonkylän ennuste tuntuu useammin osuvan kohdalleen?
Kuva: Satu Renko
Soitetaan Ilmatieteen laitokselle ja kysytään.
– Tuttu pulma, naurahtaa Elina Poijärvi, sähköisen median sekä lehdistön sääpalveluiden avainasiakaspäällikkö.
Käy ilmi, että Poijärvi itse viettää paljon aikaansa juuri Äkäslompolossa. Koska Poijärvi ei kuitenkaan ole meteorologi, kehottaa hän ottamaan yhteyttä Ilmatieteen laitoksen päivystävään meteorologiin.
Puhelimeen vastaa meteorologi Ari Mustala.
– Talvella kylmien pakkasjaksojen aikaan ennustaminen on vaikeinta. Silloin tulee eniten virheitä, hän aloittaa.
– Heikkotuulisella selkeällä säällä syntyy helposti inversio, mikä tarkoittaa, että kylmä ilma on muuta ilmaa raskaampaa ja valuu alas laaksoon. Sadan korkeusmetrin matkalla lämpötilaero voi olla kaksikymmentä astetta, hän kertoo erosta tunturin rinteen ja laaksossa sijaitsevan kylän välillä.
– Lisäksi maanpinta säteilee lämpöä ulos avaruuteen. Maanpinnalla lämpötila laskee voimakkaasti juuri laaksopaikoissa. Jos sää selkenee, laaksossa pakkanen kiristyy nopeasti.
Selkeällä pakkassäällä Äkäslompolon ja Ylläsjärven laaksossa sijaitsevissa kylissä on siis kylmempää kuin ylhäällä tunturissa. Tuulisella säällä tilanne muuttuu.
– Tuuli sekoittaa lämpimämpää ilmaa alempana oleviin kylmiin kerroksiin. Jos tuulee ja menee pilveen, lämpötila voi nousta nopeasti.
Mustalan mukaan pilvisellä säällä lämpötilan ennustaminen on helpompaa.
– Silloin vaihtelua on paljon vähemmän ja lämpötila voi olla laajallakin alueella suht tasainen, hän kertoo.
Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta voi seurata täsmäsäätä vaikkapa Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä. Miten näiden paikkojen sääennuste laaditaan, löytyykö kylistä säähavaintoasemaa?
– Sääennuste ei riipu lähimmästä säähavaintoasemasta, vaan se laaditaan säämallien pohjalta, meteorologi Mustala kertoo.
Säähavaintoasemaa ei Äkäslompolosta tai Ylläsjärveltä löydykään, vaan tunturikylien lähimmät havaintoasemat sijaitsevat Kittilän kirkonkylällä ja lentoasemalla sekä Muonion Sammaltunturissa, missä mitattu ilma on maailman puhtaimpien joukossa. Säähavaintoasemien tietoja, muun muassa lämpötilaa ja tuulen suuntaa, voi seurata reaaliaikaisesti Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla. 1980-luvulta 2000-luvulle säätietoja kerättiin myös Yllästunturin huipulla radio- ja tv-maston yhteydessä sijainneelta sääasemalta. Digita kuitenkin lopetti sääasemansa toiminnan 2000-luvun puolivälissä.
Säämalleista Mustala kehottaa kysymään Carl Forteliukselta. Hän on tutkimuspäällikkö Ilmatieteen laitoksella.
– Säämalli kuvaa ilmakehän tilaa ja ilmakehässä tapahtuvia asioita, esimerkiksi miten matalapaineita syntyy tai miten tuulet puhaltavat. Ilmakehän lisäksi mallin täytyy kuvata myös maanpintaa, sillä ilmakehä ja maanpinta vaikuttavat koko ajan toisiinsa, Fortelius kertoo.
Kun ennustetta aletaan laatia, luodaan säämallin alkutila. Siinä otetaan huomioon voimassaoleva edellinen ennuste ja verrataan sitä suureen joukkoon havaintoja sääasemilta, laivoista, lentokoneista, sääluotauksista, satelliiteista ja säätutkista.
Sään ennustaminen puolestaan on simulointia tietokoneella matemaattisen laskukaavan mukaan.
– Se perustuu siihen, että tunnetaan fysiikan ilmiöt, jotka säätelevät esimerkiksi ilman liikettä ja lämpötilaa. Me luomme kuvauksen ilmakehän tilasta tietyllä hetkellä tietyissä laskenta- eli hilapisteissä. Ilmakehän ilmiöiden perusteella sitten lasketaan, minkälainen tilanne on esimerkiksi viiden tunnin päästä tuosta hetkestä, Fortelius kertoo.
Säämallista riippuen hilapisteiden etäisyys toisistaan vaihtelee: lyhimmillään ne sijaitsevat 2,5 kilometrin päässä toisistaan. Sekin tosin on melkoisen pitkä matka, jos miettii, miten erilaista maastoa Ylläksen alueella 2,5 kilometrin säteelle mahtuu.
– Maaston korkeus on sellainen asia, että se täytyy jollakin tavalla keskiarvoistaa. Tuntureita ja laaksoja ei voi ottaa huomioon yksittäin, Fortelius kertoo ongelmista tunturialueen sään ennustamisessa.
Käytännössä tunturialueen sääennuste on aina jonkinlainen keskiarvo siitä, millainen sää on alueen korkeimmilla ja matalammilla kohdilla.
– Jos laakso ei ole mukana hilapisteissä, tarkka ennustaminen on vaikeaa.
Ennen kuin sääennuste päätyy yleisön nähtäville, meteorologi tekee siihen tarvittaessa korjauksia.
– Lopputulosta voidaan korjata tilastollisilla menetelmillä, etsitään siis ominaisvirheitä. Tilastollisessa korjauksessa on kyse ”oppivasta” järjestelmästä: virheen kehitystä seurataan koko ajan ja korjaus muuttuu virheen muuttuessa, tutkimuspäällikkö Fortelius kertoo.
Myös sääasemilta saatavaa tietoa hyödynnetään.
– Paikalliset olosuhteet voivat kuitenkin vielä vaihdella paljon pienenkin alueen sisällä. Paikallisia korjauksia meteorologin on vaikea tehdä, hän selventää.
Ilmatieteen laitoksen ennusteet poikkeavat aika ajoin norjalaisen meteorologian laitoksen YR:n ennusteista. Mistä ero johtuu?
– Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa käytetään samoja säämalleja. Erot ennusteissa johtuvat siitä, että YR:ssä meteorologi muokkaa ennustetta automaattisesti tilastojen pohjalta. Tässä hyödynnetään sääasemalta saatavien tietojen ohella myös kansalaishavaintoja. Ilmatieteen laitoksella tehty meteorologin korjaus ennusteeseen ei ole yhtä paikallinen.
Mustalan tavoin Fortelius kertoo, että kylminä pakkaspäivinä on syytä varautua suuriin lämpötilavaihteluihin – niin maastossa kuin ennusteen ja todellisuuden välillä.
– Kylmät pakkaspäivät ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka maastonmuodot vaikuttavat. Silloin on syytä odottaa, että laaksossa on kylmempää kuin ennusteessa, hän vinkkaa.
Seuraa paikallissäätä myös täältä:
Ilmatieteen laitoksen (ilmatieteenlaitos.fi) lisäksi paikallissäätä voi seurata myös Forecan (foreca.fi) ja norjalaisen YR:n sivuilta (yr.no). YR:n oletuskieli on norja, mutta kieleksi voi valita myös englannin tai kveenin, Pohjois-Norjassa puhutun suomen.
Ylläksen alueen kelikamerat on listattu Kuukkelin verkkosivuilla.
Ajantasaista tietoa paikallislämpötiloista löytää myös Ylläksen sivuilta (yllas.fi). Etusivulta näkee reaaliaikaisen lämpötilan Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylillä, hissien ala-asemilla molemmin puolin tunturia sekä Yllästunturin huipulla.
Kelikamerat-verkkopalvelussa (kelikamerat.info) taas voi seurata Väyläviraston, entisen Liikenneviraston, tiekameroiden välittämää kuvaa. Kun syöttää hakukenttään kolari, pääsee tarkastelemaan Kolarin kunnan alueella sijaitsevien kameroiden kuvaa. Kelikameroiden kuvat päivittyvät automaattisesti noin 30–60 minuutin välein. Kuvan yhteydessä näkyy myös lähimmän tiesääaseman tietoja, muun muassa ilman lämpötila ja tuulen nopeus. Lähimmät Ylläksen kelikameroiden hyödyntämät tiesääasemat sijaitsevat Ylläksen maisematiellä ja Muonion Tapojärvellä.
Paikallissäätä voi seurata reaaliaikaisesti myös Netatmo Weathermap -sivuston (weathermap.netatmo.com) kautta. Englanninkieliseen palveluun voi kuka tahansa liittää oman langattoman sääasemansa. Ylläksen alueelta mukana on useita sääasemia. Palvelu löytyy myös mobiilisovelluksena.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.