Ylläsjärveläisten mielestä kuntarajan siirtoa on viety eteenpäin omituisessa järjestyksessä. Alueen asukkaat kuulivat asiasta ensin Ylen uutisista, sitten Kittilä kysyi heidän kantaansa. 12.3. Kolari järjesti keskustelutilaisuuden. Kyösti Kurtakon (toinen vasemmalta) mukaan uusi raja ennemminkin erottaisi kuin yhdistäisi ylläsjärveläisiä.
Johanna Lipsanen
Ylläsjärven Kittilän-puoleisessa osassa ei ole suurta kannatusta mahdolliselle kuntarajan siirrolle. Tunteet kuumenivat aika ajoin, kun asiaa puitiin keskustelutilaisuudessa tiistaina 12. maaliskuuta.
– Miksi meitä ei ole kuultu, emme halua Kolariin! tilaisuuteen osallistuva ylläsjärveläinen latasi.
Moni tuntui jakavan mielipiteen. Kolarin kunnan järjestämään tilaisuuteen oli saapunut kolmisenkymmentä ihmistä. Mukana oli Kolarin virkamiehiä ja kuntapäättäjiä, muun muassa kunnanjohtaja, kehitysjohtaja, tekninen johtaja, sivistysjohtaja, perusturvajohtaja sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi paikalla oli joukko ylläsjärveläisiä, joita kuntarajan siirto koskisi. Ehdotuksen myötä neljän neliökilometrin ala ja 50 asukasta siirtyisivät Kittilästä Kolarin puolelle. Keskustelutilaisuuden tarkoitus oli kertoa, mitä konkreettista kuntarajan muuttamisesta seuraisi.
Kolarin uusi kunnanjohtaja Kristiina Tikkala perusteli liitosta sillä, että Ylläsjärven kehittäminen onnistuu parhaiten, jos koko kylä sijaitsee yhden kunnan alueella. Ylläsjärveläisten puheenvuoroissa muutama asia nousi ylitse muiden: Mihin kouluun lapset menevät? Mitä hyötyä kuntarajan muuttamisesta on? Miksi Kolari ei kysynyt asukkailta, mitä nämä haluavat, ennen kuin siirtoa ruvettiin puuhaamaan?
– Kyse ei ole pikkuasiasta, päättäjiä muistutettiin.
Kiivasta ajatustenvaihtoa herätti kysymys siitä, saavatko kittiläläislapset jatkossakin käydä lähikouluaan Ylläsjärvellä, jos kuntarajaa ei siirretä. Vaihtoehto olisi kuljetus 30 kilometrin päähän Kaukoseen. Nyt Kittilä maksaa Kolarille siitä, että lapset voivat käydä lähikouluaan. Sivistysjohtaja Juha Väisäsen mukaan korvaus ei kata kaikkia kuluja, mutta ulkokuntalaisista koululaisista koituvia kustannuksia suurempi ongelma on se, että alle kahden vuoden ikäinen koulurakennus on jo nyt täpötäynnä. Tällä hetkellä Ylläsjärven koulua käy seitsemän kittiläläislasta, mutta miten käy tulevina vuosina, jos alueelle muuttaa lisää lapsiperheitä?
Väisänen kuitenkin rauhoitteli kittiläläisiä.
– Ei lapsia laiteta koulusta pois, eivät he ole pelinappuloita. Jatkossa ei voi kuitenkaan olla automaatio, että kittiläläislapset saavat koulupaikan Kolarista.
Teknisen lautakunnan puheenjohtajan Janne Raittimon mukaan juuri koulukysymys oli yksi syy sille, että kuntarajan siirtoa alettiin ajaa.
– Etteivät saman perheen lapset joutuisi eri kyliin kouluun, kun tänne ei enää mahdu. Eräs kunnanvaltuutettu sanoi, ettei koulua lähdetä laajentamaan kittiläläislasten takia. Tämä säikäytti minut, hän sanoi.
Eikö Kittilän kanssa sitten voi neuvotella koulun laajennuksesta? kuului vastakysymys. Kunnanjohtaja Tikkalan mukaan tämä olisikin ensimmäinen asia, jos kuntarajan siirto ei toteudu ja koulun laajennusta aletaan suunnitella.
– Kuinka paljon Kittilä olisi valmis rahoittamaan? hän kysyi.
Koulupaikkoihin liittyi myös ainoa ylläsjärveläisen esittämä rajan siirtoa kannattava puheenvuoro. Minna Mäntyvaara kertoi kannattavansa liitosta, jos se takaisi sen, että alueen lapset pääsisivät jatkossakin siihen kouluun, jota heidän kaverinsakin käyvät. Kun kävi ilmi, että kouluasia voisi ratketa muutenkin, Mäntyvaara sanoi, ettei kuntarajan siirto siinä tapauksessa enää olisi hänelle tärkeä asia.
Koulupaikkojen ohella kuntarajan siirtoon liittyy vahvasti kysymys identiteetistä.
– Me olemme kittiläläisiä, olemme olleet iät ajat, Tanja Niska tiivisti.
Kolarin perusteluja rajan siirrolle epäiltiin. Tonttimaan takia siirtoon ei kuulemma kannata ryhtyä, sillä valtaosa liitoksen kohteena olevasta alasta on asukkaiden mukaan joko rakennettu tai soista jänkää. Kolarin kunnan maankäyttöinsinööri Kullervo Lauri myötäili näkemystä mutta huomautti, että asumistiiviyttä voisi nostaa.
– Eivät maanomistajat myy Kolarille maita, oli ylläsjärveläisten vastaus. He kehottivat kääntämään kaavoituskatseen Kotarovan ja Palovaaran suuntaan.
Ihmetystä herätti se, miksi uutta rajalinjaa ehdotetaan juuri siihen, mihin sitä on kaavailtu. Loogisempi paikka olisi monen mielestä Tuulijoella, johon monen maanomistajan maat rajautuvat. Silloin rajamuutoksen myötä maita ei jäisi sekä Kittilän että Kolarin puolelle.
Entä sitten muut arkeen vaikuttavat asiat, kuten kunnallistekniikka ja terveydenhoito? Teknisen johtajan Johanna Mehtälän mukaan kunnallistekniikan osalta rajan siirto ei juuri näkyisi arjessa. Kolari tuottaisi tarvittavat palvelut, ja vesihuolto säilyisi Tunturi-Lapin Veden hoidettavana kuten tähänkin asti. Suurin muutos olisi jätehuollossa, joka Kittilän puolella on järjestetty vähän eri tavoin kuin Kolarissa.
Myös perusturvajohtajan viransijainen Ulla Ylläsjärvi sanoi, ettei suurta muutosta tulisi.
– Lain mukaan jo nyt voi valita kunnan, josta haluaa terveyspalvelunsa. Kotikunta kuitenkin maksaa palvelut. Vaikutusta on lähinnä kouluterveydenhuoltoon ja ikäihmisten kotihoitoon. Soten kaatuminen ei tähän vaikuta.
Ajatuksen kuntarajan siirrosta esitti Kolarin kunnan silloinen kunnanjohtaja Antti Määttä noin vuosi sitten. Kittilä vastusti siirtosuunnitelmaa, ja Kolari lähetti esityksensä valtiovarainministeriön käsiteltäväksi. Valtiovarainministeriö olisi voinut halutessaan torpata suunnitelman, mutta ministeriö päätti viedä asian toiseen vaiheeseen ja kysyä kuntalaisten mielipidettä. Nyt sekä Kittilällä että Kolarilla on aikaa huhtikuulle kertoa kantansa, minkä jälkeen valtiovarainministeriö päättää, tyrmääkö se siirtosuunnitelman vai viekö se sen valtioneuvoston päätettäväksi. Jos asia etenee valtioneuvostoon, neuvosto myös tekee lopullisen päätöksen asiassa.
Kuntarajan siirtoa on mahdollista kommentoida maanantaihin 18.3. kello 15 asti.
Erikoisen tilanteesta tekee se, että Suomella on tällä hetkellä toimitusministeriö, joka mitä luultavimmin ei ota kantaa asiaan. Epävarmaa on myös se, kuinka nopeasti liitossuunnitelma olisi uuden hallituksen työlistalla.
– Kuntarakennelaista tulee aikaraja: Jos päätös tehdään ennen kesäkuun loppua, muutos tulee voimaan seuraavan vuoden alusta. Jos taas päätös menee heinäkuulle, sen voimaantulo lykkäytyy vuodella, Kolarin kunnanjohtaja Kristiina Tikkala selventää prosessin kulkua.
Kuntarajan siirtoa on mahdollista kommentoida maanantaihin 18.3. kello 15 asti. Palautetta voivat lähettää kuntalaiset sekä ne, joita siirto koskee. Lähetä viestisi osoitteeseen kirjaamo@kolari.fi.
Johanna Lipsanen
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.