Satu Renko
– Hieman yksinkertaistettuna matkailun tilanteen voi tiivistää yhteen lauseeseen: Matkailu kasvaa, hankejohtaja Rauno Posio Visit Arctic Europesta avaa puheenvuoronsa Kolarin kunnan virastotalossa.
Viime keväänä vuorovaikutustilaisuuksissa käsiteltiin kaivostoiminnan prosesseja. Syyskuussa lähdettiin liikkeelle kuulemalla matkailua – mitä se on nyt ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa.
House of Laplandin toimitusjohtaja Anna Häkkinen oli samoilla linjoilla Posion kanssa.
– On yksiselitteistä, että matkailu kasvaa. Se kasvaa vauhdilla, ja Lappi on Suomen matkailun veturi. Ilman Lapin kasvua Suomen matkailun kasvu olisi ollut olematonta. Lapissa saadaan olla ylpeitä kasvusta.
Mistä kasvu tulee?
– Kaikki ovat lukeneet mediasta, kuinka Aasia kasvaa kaikista rajuiten, mutta meillä lähtöluvut ovat niin matalat, että siellä on varaakin kasvaa ennen kuin päästään Euroopan asiakasmääriin, Posio linjaa.
Suomi on matkailijamäärissä Norjaan ja Ruotsiin verrattuna jäljessä.
– Kasvuun on potentiaalia. Matkailutulo ei ole myöskään pelkästään sitä, että hotelli saa rahaa. Matkailu on tukipalveluja tarvitseva kokonaisuus, ja sitä kautta aluetaloudellinen vaikutus on paljon suurempi, Posio muistuttaa.
Kuten moni muukin, myös Posio korostaa ympärivuotisuuden merkitystä.
– Yhteydet kondikseen Pohjois-Norjan ja Suomen Lapin välille ja takuulla valuu matkailijoita tänne.
Posio muistaa mainita myös Lapin ykkösmiehen vaikutuksen.
– Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, joulupukkia tullaan katsomaan Lappiin.
Lokakuun vuorovaikutustilaisuudessa loikattiin takaisin kaivoshankkeen keskiöön, aiheena loppukesän ja alkusyksyn koetoiminta.
Koetoiminnan aikana Hannukaisen kaivosalueella tehtiin neljä räjäytystä, joista ensimmäinen pohjoisemmalla koelouhoksella ja kolme jälkimmäistä eteläisemmällä. Irrotetusta maa-aineksesta 200 tonnia ajettiin Ouluun koerikastukseen. Kuopat on jo täytetty maanpinnan tasalle. Viimeistely tehdään kesän korvilla.
Koetoiminnan aikana mitattiin ääni- ja tärinävaikutuksia.
Äänimittauspisteitä oli kymmenkunta: kaivosalueen sisällä ja läheisyydessä, Äkäsjokivarren mökkipihassa, Ylläkselle johtavan tien varressa, Luosuntien varressa ja Kuertunturin tuntumassa.
– Mittauspiste 2 oli ainoa piste, jossa näkyi pientä mukailua, että sinne on saattanut jonkunlaista ääntä kantautua, mutta mitä tehtiin analyysia ja verrattiin Valtioneuvoston rajoihin, keskiäänitasot eivät ylittyneet, mittaukset toteuttaneen APL Systemsin Timo Mämmelä esitteli.
Tärinää puolestaan mitattiin viidestä pisteestä.
– Mittausten perusteella emme pystyneet identifioimaan räjäytyksen aiheuttamaa tärinää lainkaan asutuksen lähelle. Silläkin on iso vaikutus, minkälainen maaperä on, Mämmelä toteaa.
– Täällä se on hiekkamoreenia, joka vaimentaa tärinän tehokkaasti, Hannukainen Miningin päägeologi Jouko Pakarinen täydensi.
Räjäytyksen aikaan läheisellä joella kalastamassa ollutta Elias Teriötä kiinnosti, mitattiinko tärinää vesistöistä. Teriön mukaan syönti loppui välittömästi räjäytykseen.
– Tärinää mitattiin vain rakennuksista, se oli vaadittu koetoimintaluvassa, hänelle vastattiin.
Tilaisuudessa kuunneltiin nauhoitteita – luonnon ääniä, tuulta, ukkosta, ohi kulkevaa moottoriliikennettä, lentokoneen ylilentoa – ja verrattiin desibelejä koetoiminnassa tehtyjen räjäytysnauhoitteiden desibeleihin.
Se, että voiko tuloksista vetää johtopäätöksiä todellisen toiminnan vaikutuksista ja kuinka yksioikoisesti, ei ole selvää.
– Jos irrotettava kivimäärä on 100–200-kertainen, se ei tarkoita, että ääni olisi 100–200-kertainen. Tärinöitä tulisi enemmän, mutta nekin jäävät lyhyelle matkalle, eivätkä ole suoraan verrattavissa. Mutta totta kai tämä on pienoismalli. Koetoimintalupa ei antanut irrottaa kerralla 200 tonnin paukkuja, Jouko Pakarinen totesi.
– On myös huomattava, että kun mennään louhoksessa syvemmälle, ääni vaimenee. Korkeat äänet vaimenevat kokonaan, Timo Mämmelä sanoo.
Mallinnuksia esitteli Rambollin Sakari Ruokolainen.
– Mallinnus on tehty melun leviämisen kannalta suotuisissa sääolosuhteissa. Lähtötietoina olivat muun muassa maastomallit, melulähteiden tiedot, kaivossuunnitelma ja rakennustiedot, Ruokolainen pohjusti.
Mallinnuksien mukaan desibelit evät ylittäisi ohjearvoja.
Ruokolainen läväytti valkokankaalle kartan, jossa desibelejä kuvaava värikaavio levisi viuhkamaisesti poispäin Ylläksestä.
Kartta saa aikaan kysymyksiä.
– Onko olemassa tietoa siitä, kuinka pitkälle ääni kantautuu, kun se on alle 40 desibeliä? Ilkka Poutanen kysyy.
– Hyvin pitkälle, mutta kuten Timon esityksessä nähtiin, normaali taustamelukin on sen 40 desibeliä, Ruokolainen toteaa.
Johanna Koivumaa kysyy, kuuluuko ääni Kuertunturille saakka.
– En voi varmasti sanoa, ettei sinne kuulu mikään. Mutta sen voin sanoa, ettei kuulu mikään mekkala jatkuvasti. Isompi räjäytys, kolahdus, kiihdytys, voi tietyissä olosuhteissa myötätuulella kuulua sinne, mutta onko se häiritsevää? Toisia häiritsee ihan jo se, että sen kuulee. Me ollaan kaikki erilaisia sen suhteen, Ruo-kolainen vastaa.
Ruokolaisen mallinnuskartan mukaan ääni leviää kaikkialle muualle, paitsi Ylläksen suuntaan.
– Räjäytysmelun leviäminen riippuu siitä, millä puolella räjäytetään ja millä puolella on vastapenkka. Kuervaara blokkaa melun leviämistä Äkäslompolon suuntaan ja myöskin Ylläksen suuntaan.
Kuervitikon mallinnuksessa jää melun vaikutus pienemmäksi, koska etäisyyttä rupeaa olemaan jo kilometrien verran asutukseen.
Ääni kantautuu sääolosuhteiden mukaan, mutta Pakarista vapaasti lainaten, räjäytyksiä ei voi aikatauluttaa sääennusteiden mukaan. Häiriön mittaluokan yhtiö ja asiantuntijat näkevät hyvin pienenä.
– Kun ne on sovittuja ne ajat, jolloin räjäytetään, ja kun niistä varoitetaan, ja kun suunnittelu tehdään asianmukaisesti, meluvaikutukset pysyvät hyväksyttävissä rajoissa. On otettava huomioon, että se ei ole sellainen piikki korvaan, vaan varsinkin kun mennään aloitustasosta alaspäin, se on matalataajuinen tussahdus.
Matkailualan yrittäjänä Ilkka Poutanen hämmästelee näkökulmaa. Hän toteaa, ettei äänivaikutuksista puhuttaessa ole kyse siitä, mitä paikalliset kuulevat, vaan mitä matkailijat kuulevat.
Ruokolainen toteaa, että sekin pitää tiedostaa matkailutoiminnassa, että tiettyihin aikoihin tällaista tapahtuu.
Palataan vielä hetkeksi syksyn ensimmäiseen sidosryhmätilaisuuteen. House of Laplandin Anna Häkkinen muistutti Ylläksen merkityksestä koko Lapille.
– Petipaikoista 23–25 prosenttia on Ylläksellä. Kasvussa Ylläs on huippuluokkaa Lapin keskuksista.
Häkkinen korostaa matkailun työllistävää vaikutusta.
– Matkailu on äärimmäisen työllistävä ja etenkin nuoria työllistävä työvoimaintensiivinen ala.
Satu
Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, joulupukkia tullaan katsomaan Lappiin.
Rauno Posio, Visit Arctic Europe
Skaalaus ei ole lineaarinen. Jos irrotettava määrä kasvaa, ääni ei kasva samassa suhteessa.
Timo Mämmelä/APL Systems Oy (kuvassa)
vastasi kysymykseen siitä, kuinka koetoiminta on verrattavissa todelliseen toimintaan.
Hannukainen Miningin riveihin kaksi insinööriä
Hannukainen Mining Oy on kasvattanut organisaatiotaan. Päägeologi Jouko Pakarisen ja geologi Ida Källbergin rinnalla työskentelevät nyt myös kaivosinsinööri Jyrki Törmänen ja ympäristöinsinööri Maria Mäntylä. 13. marraskuuta remmiin astuu myös tiedottaja ja näillä näkymin loppuvuodesta myös rikastusinsinööri. Hannukainen Mining tiedottaa ajankohtaisista asioistaan uutiskirjeellä, jonka voi tilata osoitteesta hannukainenmining.fi.
Mitä kuuluu Ylläksen matkailulle?
Syyskuisessa vuorovaikutustilaisuudessa Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma kertoi, kuinka matkailun huima kasvutrendi heijastuu Ylläkselle.
– Globaalin matkailun trendien kärjessä on luontomatkailu – puhdas ilma, vesi, ruoka ja koskematon luonto. Kaikki matkailu, mitä meillä Ylläksellä on, on luontomatkailua: yötön yö, revontulet, lumi ja Lapin luonto, joka on koko ajan muutoksessa.
– Meillä on vahva usko on siihen, että matkailijamäärät kasvavat hyvin voimakkaasti tulevaisuudessa. On väkirikkaita maita, joissa keskiluokkaistuminen on voimakasta. Ihmisten varat matkustaa lisääntyvät.
Trendit eivät auta, ellei myös alueella toimita.
– Paikallisella työllä on merkitystä: Sveitsissä on tehty pitkäjänteistä työtä ja tästä johtuen Ylläs on Lapin suurin sveitsiläisten majoittaja. Työ on hidasta, uusien markkinoiden avaaminen kestää vuosikymmeniä.
Kansainvälisten matkailijoiden osuus on tänä vuonna 45 prosenttia. Matkailun kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2017 on 61 prosenttia eli arviolta 53 708 yötä.
– Kehittämisen varaa on silti vielä paljon. Kesä on noin 1/3 talvesta tällä hetkellä. Vuoden 2016 kasvu on olut valtava ja tämä vuosi seuraa samaa trendiä, samoin vuosi 2018.
Yhtenä positiivisena asiana kasvussa Haarma nostaa sen, että se tulee usealta eri markkinalta.
Kaivospiiripäätös, ympäristölupa ja kaavoitus
Syyskuista vuorovaikutustilaisuutta sähköisti uunituore tieto siitä, että Tukes antoi Hannukainen Mining Oy:lle myönteisen kaivospiiripäätöksen. Käytännössä kaivospiiripäätös tarkoittaa sitä, että Tukes toteaa hankkeen olevan taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoinen. Kaikki eivät yhdy Tukesin linjaukseen: päätöksestä tehtiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kuusi valitusta. Asiaa käsitellään.
Avin ympäristölupapäätöstä odotetaan vuoden 2018 alkupuolella. Lupaa haetaan kaivoshankkeen toteuttamiselle Kolarin Hannukaisen (kaksi avolouhosta ja sivukivien läjitys) ja Rautuvaaran (rikastamo ja rikastushiekka-altaat) alueilla.
Sekä Metsähallitus että Lapin ELY-keskuksen kalatalous- ja ympäristönsuojeluyksiköt löysivät hakemuksesta puutteita, epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia. Kukin viranomainen esitti huolensa vesistöjen puolesta.
Vahvimman kannan otti ELYn kalatalousyksikkö, joka lausunnossaan tyrmää hankkeen ja esittää lupahakemuksen hylkäämistä.
Metsähallitus summaa, että Hannukaisen kaivostoiminnan vaikutukset ympäristölle ja alueen luonnonarvoille ovat epävarmoja ja toteutuessaan peruuttamattomia. Metsähallitus korostaa myös yhteisvaikutuksia: Ruotsin Kaunisvaaran kaivoshanke on mahdollisesti uudelleen käynnistymässä tulevaisuudessa, ja kahden toimivan kaivoksen jätevesien johdatuksella Muonionjokeen voi olla merkittäviä vaikutuksia Tornionjoen-Muonionjoen Natura-alueelle, Perämeren Natura-suojelluille merialueille, Perämeren kansallispuiston luonnolle sekä yleisille vesialueille.
Hannukaisen osayleiskaava tulee valtuuston käsiteltäväksi tämänhetkisen tiedon mukaan ensi vuoden alkupuolella.
Seuraavat vuorovaikutustilaisuudet:
Torstaina 16.11. kello 17.15 Rikastus ja koetoiminnan vesitutkimusten tulokset
Torstaina 14.12. (alkamisajankohta varmistetaan myöhemmin) Yhteenveto syksyn tilaisuuksista
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.