Miten poro elää jäkälällä
ja muita talvestaselviytymiskeinoja
Talvesta selviytyminen ei ole eläimille helppoa. Varsinkin pohjoisessa lämpötilat vaihtelevat rajusti vuoden aikana, joten eläimet ovat kehittäneet mitä erilaisimpia tapoja selviytyä kylmästä ajasta. Riistabiologi Keijo Taskinen kertoi Kellokkaan luonto-illassa joulun aikaan eläinten talviselviytymisestä mukaansatempaavasti.

Talvi vaatii
sopeutumista
Aina ei tule ajatelleeksi, että talvi on myös muualla maailmassa kuin meillä Suomessa. Afrikassa talvi on kuiva kausi, eläimet näkevät nälkää ja heikoimmat kuolevat, jolloin esimerkiksi leijonilla on hyvät oltavat. Käärmeet ja muut vaihtolämpöiset saattavat talvehtia kuivan kauden aikana horroksessa.
Suomen ihmeellisyys on se, että meillä on lämpimämpi kuin muualla samoilla leveysasteilla kuten Grönlannissa ja Alaskan puolivälissä. Golfvirta lämmittää meitä juuri sen verran, että olosuhteet ovat suotuisammat elämälle myös täällä pohjoisessa.
Lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukana rajustikin ja elämän on ollut sopeuduttava siihen. Ihminen tarvitsee suojaa säiltä ja ruokaa, luonnoneläimet pärjäävät vähemmällä.
– Tasainen lämpötila on ainoastaan lähteissä, joissa on ympäri vuoden +2 astetta. Siellä asuukin aivan omanlainen eliöstönsä.

Talviturkki
Pohjoisessa eläimillä on enemmän ongelmia, mikäli kunnon talvea ei tule. Jänikset ja riekot olivat tänä vuonna valkoisia jo ennen lumen tuloa ja näkyivät hyvin maastosta.
Pysyvä lumi tuli tänä vuonna tavallista myöhemmin, ja se aiheutti vaikeuksia jäniksille. Värin ja talvikarvan vaihtamiseen niillä vaikuttaa valon rytmi, ei lumen tulon ajankohta.
– Jos suomalaisia jäniksiä vietäisiin etelämmäs, ne vaihtaisivat väriä talveksi samaan rytmiin vielä sukupolvien ajan, sillä ominaisuus on perinnöllinen.
Parhaiten lämpöä eristävä turkki on naalilla. Sen tarvitsee säätää termostaattiaan isommalle vasta, kun pakkanen laskee lähelle -40 astetta.

Lintujen
eri strategiat
Linnuista suurin osa ei selviäisi pohjoisen talvesta, joten niiden on muutettava etelämmäksi. Osa muuttaa lähelle, osa hyvinkin kauas.
– Muuttolinnut suunnistavat maan magneettikentän mukaan. Esimerkiksi punarinnalta on löytynyt rautaa aivoista, jonka magneettisuutta se käyttää eräänlaisena kompassina.
Hiiripöllö muuttaa vain paikallisesti ravintotilanteen mukaan, hyvänä myyrävuonna sen ei tarvitse juuri muuttaa.
– Täällä kun ei ole lainkaan hiiriä vaan myyriä, Taskinen muistuttaa kuulijoita.
Paikkalinnut, kuten riekko ja taviokuurna, ovat sopeutuneet syömään sitä mitä tarjolla on, urpuja ja silmuja.
– Esimerkiksi varpunen selviää talvesta vain ihmisen avustuksella talviruokintapaikoilla.
Myös linnut voivat horrostaa.Lapintiaisen tiedetään laskevan talvella nukkuessaan ruumiinlämpöään jopa +10 asteeseen.

Muurahaiset
kevätauringossa
Keväällä muurahaiset nousevat maanalaisista pesänosistaan pesän pinnalle lämmittelemään heti kun keon huippu paljastuu lumen alta. Ne eivät lämmittele vain itseään, vaan vievät kehollaan lämpöä pesän sisempiin osiin lämmittääkseen toukkiaan jo ennen kuin auringon lämpö yltää niihin asti.
Hyvin järjestäytynyttä toimintaa vaihtolämpöisiltä horrostajilta siis.

Miksi hirvi syö suolaa ja poro jäkälää
Monet pienet eläimet varastoivat ruokaa talven varalle. Esimerkiksi myyrä ja orava tekevät talvivarastoja itselleen.
Isommat eläimet, kuten hirvi ja poro taas vaihtavat paikkaa ravinnon perässä. Ne pärjäävät yllättävän vähällä kalorimäärällä talvella, mutta ne pyrkivätkin syömään itsensä lihaviksi ennen talven tuloa.
– Metsämiehet tarjoavat hirville suolaa talvella, mutta miksi?
Hirven ruokavalioon talvella kuuluvat kasvit puolustautuvat kehittämällä kemikaaleja. Nämä kemikaalit kuluttavat kovasti hirven mineraalivarastoja. Suolan saanti helpottaa.
Kesällä hirven suolan tarve ei ole akuutti, sillä monipuolista syötävää riittää.
Poro pystyy käyttämään jäkälää ravinnokseen muista eläimistä poiketen, koska sen mahassa asuu alkueläimiä, jotka hoitavat homman. Muilla märehtijöillä mahan bakteerikanta on toisenlainen.
Keijo Taskisen luentoa näistä ja monista muista mielenkiintoisista seikoista talviluonnossa pääsee kuulemaan Luontokeskus Kellokkaassa Luontoillassa 23.2.
 
Petra