 |
|
Kino Ylläs |
|
Kino Ylläs 1.–5.9.2010 |
|
Ulkoilmanäytännöt Ihmisen Ringissä Kino Ylläksen kaikkien aikojen odotetuin näytäntö on heti tapahtuman alkajaisiksi keskiviikko- iltana. Suurimmaksi osaksi Kolarissa ja Ylläksellä kuvattu, Dome Karukosken ohjaama elokuva, Napapiirin sankarit, saa Suomen ensi-iltansa nyt Ylläksellä. Jos et itse ole elokuvassa mukana, näet varmasti tuttuja kasvoja, sillä paikallisten avustajien määrä on melkoinen. Dome ja sankarit ovat esityksessä paikalla ja haastateltavina ennen esitystä. Elokuvan teatteriensi-ilta on 15.10. Se nähdään Ylläkselläkin uudelleen Simo Alatalon kiertävän elokuvateatterin esittämänä 15.10. ja 16.10. Torstaina jatketaan Kari Väänäsen Havukka-ahon ajattelijalla. Komeissa maisemissa kuvattu Kai Lehtisen tähdittämä elokuva sopii erinomaisesti esitettäväksi ulkona, tunturien kupeessa. Konsta Pylkkäsen siniset ajatukset olisivat voineet syntyä myös näissä maisemissa. Perjantaina on Ihmisen Ringissä toinen merkkitapaus. Saamme ennakkonäytännön Timo Koivusalon Väinö Linna -filmatisoinnista Täällä Pohjantähden alla II pari viikkoa ennen sen teatteriesityksiä. Ensimmäinen osa on katsottavissa edellisenä iltana Luontokeskus Kellokkaan auditoriossa. Timo Koivusalo saapuu paikalle itsekin ja on mukana ainakin Ihmisen Ringissä. Neljäs taivasalla nähtävistä filmeistä on uusi kotimainen, Marja Pyykön Sisko tahtoisin jäädä. Ennätysmäiset katsojaluvut ja hyvät arvostelut elokuussa kerännyt nuorisoelokuva kiinnostaa myös aikuisia, varsinkin nuorten vanhempia. Ohjaaja Marja Pyykkö onnistuu valloittavassa ja vauhdikkaassa elokuvassaan tavoittamaan nuorten tyttöjen näkökulman elämään. Kino Ylläs päättyy sunnuntaina Saara Cantellin hienoon Kohtaamisia -elokuvaan. Elokuva kertoo odottamattomista ja joskus koomisistakin kohtaamisista. Kuinka helppoa - tai vaikeaa - toisen ihmisen kohtaaminen on? Elokuvan päähenkilöt saavat kukin mahdollisuuden muuttaa elämänsä suuntaa. Anneli Sauli on saanut paljon kiitosta roolistaan tässä elokuvassa, jonka moni on epäröimättä rankannut vuoden parhaaksi elokuvaksi. |
|
Dokumentteja Miesten vuoro matkaa läpi Suomen ja pysähtyy useiden saunojen lauteille kuuntelemaan koskettavia elämäntarinoita rakkaudesta, kuolemasta, syntymästä, ystävyydestä – elämästä. Kamera kuvaa kaikessa yksinkertaisuudessaan maisemat, saunat ja miehet lähes maagisina kuvina. Suomalainen mies avautuu saunojen miesten vuoroilla kuvatuissa kohtauksissa erityisen koskettavalla tavalla. Rovaniemeläissyntyisen Virpi Suutarin elokuva Auf Wiedersehen Finnland kertoo pitkään vaietusta aiheesta. Kun saksalaiset vuonna 1944 vetäytyivät Lapista, heidän mukanaan maasta lähti eri syistä noin tuhat suomalaista naista, joista valtaosa palasi takaisin vuoteen 1948 mennessä. Kotimaassa heitä odottivat Hangon karanteenileiri, kuulustelut ja halveksunta. Vaikka aihe liittyy sotaan, elokuvan ytimessä on tarinoiden inhimillinen puoli, tunteet. Taidokas kerronta nivoo naisten omakohtaisista kertomuksista yhtenäisen, elokuvallisen kokonaisuuden. Kino Ylläksen isäntä, Ari Matikainen on toiminut tuottajana Jaakko Kilpiäisen ohjaamassa elokuvassa Riemuruhtinaat. Tivolien ja iltamakiertueiden mukana esiintyneet kansantaiteilijat olivat kotikutoisia tähtiä, joiden ujonoloinen glamour vetosi yleisöön. Surmanaja Onni Suuronen, voimamies Viljami Hautaviita, kahlekuningas Timo Tuomivaara sekä akrobaatit, taikurit ja rillumareitaiteilijat toivat kyliin hetkeksi pakoa raskaasta arjesta 50-70 luvuilla. Ari Matikaisen tallista tulee myös Mikko Mäkelän ohjaama Last Day In The Office, joka kertoo Laika & The Cosmonauts -yhtyeen viimeisestä kiertueesta. |
|
Ohjaajavieraana Timo Koivusalo Ulkoilmaesityksenä nähtävän Täällä Pohjantähden alla 2 -elokuvan lisäksi Kino Ylläksen ohjelmistossa nähdään neljä muuta Koivusalon ohjaustyötä. Ensimmäinen Täällä Pohjantähden alla nähdään jo torstaina, joten ne on nyt mahdollista katsoa peräkkäisinä päivinä. Tämän yli kolmetuntisen teoksen puolessa välissä on 15 minuutin tauko, jonka aikana voi pistäytyä kahvilan puolella virvokkeilla. Rentun ruusu on hieno elokuva Irwin Goodmanin kohtalosta, kertomus ajasta, jolloin pellot pantiin pakettiin ja kirkonkylistä lähdettiin lähiöihin. Rentun ruusu oli vuoden 2001 katsotuin elokuva, sen näki yli 350 000 katsojaa. Kulkuri Ja Joutsen on sydämeen käyvä kertomus sodanjälkeisen, kiihkeän nousukauden nostamista taiteilijoista, Reino Helismaasta ja Tapio Rautavaarasta aikalaisineen. Tapsa ja Repe olivat ensimmäisten Ylläksen kävijöiden joukossa useaan otteeseen, joten tämä elokuva kuuluu itseoikeutetusti Kino Ylläksen ohjelmaan. Kalteva torni on elokuva miehestä ja hänen sivupersoonastaan, tragikoominen tarina siitä, millaista on selviytyä tilanteista ja paikoista käsittämättä kuinka on niihin joutunut, millaista on elää päivästä toiseen tietämättä mikä on totta, mikä ei. |
|
Äkäslompolo 70-luvulla |
|
Huomaa myös nämä! Cafe Millin kino-kahvila Ihmisen Ringissä on nimeltään Napsu. Sillä on oma pihabändi nimeltään Ensimmäinen tuoppi ilmainen. Musiikki alkaa aina lipunmyynnin kanssa samaan aikaan, eli tuntia ennen näytösten alkua, keskiviikkona kaksi tuntia ennen. Torstai on täynnä oheisohjelmaa. Ylläksellä huhtikuussa 2010 kuvattu lasketteluelokuva Hello-freeski shortfilm esitetään Bar Kaapissa kello 21. Lisätietoja elokuvasta täällä. Jounin kauppakeskuksessa on torstaina yömarkkinat, kaikki liikkeet ovat avoinna puoleenyöhön. Kello 21 kauppakeskuksessa esitetään Perttu Lepän ohjaama elokuva Pitkä kuuma kesä. Elokuva kertoo joensuulaisen Kalle Päätalo -yhtyeen kesästä, joka huipentuu keikkaan Tavastialla. Elokuvan jälkeen on Kalle Päätalo -yhtyeen keikka Selvässä Pyyssä n. klo 23 alkaen. Bändin rumpali Timo Lavikainen on yksi Napapiirin sankareista. |
|
Napapiirin sankarit Torontoon |
|
Ohjaaja Dome Karukoski kuvasi Napapiirin sankarit -elokuvaansa Kolarissa, Ylläksellä, Rovaniemellä ja Oloksella. Viimeiset otokset otettiin Oloksella helmikuussa, juuri ennen Bar Kaapin avajaisia.
Kuten Kuukkelin lukijat muistavat, sanoi Dome avajaisissa, että hänellä on edessään elokuvanteon ikävin vaihe, ensimmäisen raakavedoksen katsominen. – Se on aina sama juttu. On hirveätä nähdä omat virheensä eikä ensimmäisessä versiossa ole koskaan rytmiä, Dome sanoo. Kun kuva-aineisto täydentyy, siihen liitetään musiikki ja muut äänet, tilanne muuttuu. – Elokuvaan löytyy konkreettinen rytmi ja selviää, mitä haluaa painottaa joka kuvassa. Domen äänestäkin kuulee, ettei valmis elokuva enää harmita. – On tosi hyvä fiilis. Minkään aikaisemman elokuvan kohdalla ei ole tuntunut näin hyvältä, Dome kehuu ja myöntää kysyttäessä, että se saattaa olla myös merkki kehittymisestä ohjaajana. – Opin koko ajan. Nytkin tuntuu, että henkilöhahmot ja visuaalinen ilme ovat ehyempiä. |
| Helpottunut olo Työn valmistuminen on tietysti suuri tapahtuma, mutta yleensä tekijöillä on edessään vielä suurempi jännitys elokuvan vastaanotosta ammattilaisten ja yleisön joukossa. Tällä kertaa se on pudonnut jo puoleen. – Elokuva on kutsuttu Toronton elokuvajuhlille, joka kuulu elokuvajuhlien TOP neloseen, jo leikkausversion perusteella. Tämä on minun ensimmäinen elokuvani joka on kutsuttu juhlille ennen valmistumista. – Löimme Tiina Walin-Jatkolan kanssa vetoa Venetsian elokuvajuhlista. Silloin olisi tullut tatuointi persuksiin, mutta ei tällä kertaa, Dome naurahtaa. Domen mukaan Lapin eksotiikka ja hullut suomalaiset kiinnostavat. Tuskin hänen kolme aikaisempaa ja monesti palkittua elokuvaansakaan on ollut kiinnostuksen esteenä, vaikka Dome Karukosken mukaan ohjaaja lähtee joka elokuvaan nollasta. |
| Massiivinen panostus Ulkomainen kiinnostus ja myynti ovat tärkeitä tunnustuksia, mutta monesti ne eivät ole kohonneiden tekijänoikeus-, käännös- ynnä muiden sellaisten kustannusten takia mitään kultakaivoksia. – Sitä pidetään enemmän kulttuuriasiana. ön suosio on siis vähintään yhtä tärkeää ja varsinkin paikallisen yleisön vastaanotolla on Domelle suuri merkitys. Kino Ylläs jännittää siis enemmän kuin Toronto? –Kaikkia ei voi tietysti miellyttää. Kielletyssä hedelmissäkin moni koki, ettei heidän uskonsa ole tuollainen. Koeyleisön palaute lupaa kuitenkin tälläkin rintamalla hyvää. –Kaikki ruksasivat kyllä-vaihtoehdon, kun kysyttiin, suosittelisivatko he elokuvaa ystävilleen. Kotimaan tärkeys näkyy elokuvan markkinoinnissa. Kopioitakin Dome arvioi olevan 80 kappaletta. –Panostuksiltaan suurin suomalainen elokuva ikinä. Markkinointibudjettikin on suurin Pahojen poikien jälkeen. Elokuva pitää miehen kiireisenä vielä pitkälle lokakuuhun, jonka jälkeen on loman vuoro. Lomasta huolimatta Dome Karukosken seuraava projektikin on jo työn alla. –Useampi käsikirjoitus on työn alla. Saa nähdä, mikä niistä valmistuu ensimmäisenä. Napapiirin sankaritkin piti olla minun toinen työni. Onneksi noita muita käsikirjoituksia tehtiin samaan aikaan. Hyvää kannattaa aina odottaa? |
Koivusalo kuvaamaan Lappiin? |
| Toinen Kino Ylläksen ohjaajavieraista on Timo Koivusalo, jolta nähdään Rentun ruusu, Kulkuri ja joutsen, Kalteva torni sekä viimeisimmät eli Täällä Pohjantähden alla I ja II. Uusin Täällä Pohjantähden alla on ensiesitys. Kun katsoo pelkistettyä listaa elokuvista, tulee kuva ohjaajan uran kaaresta. Pekko-komedioiden jälkeen aiheiksi nousivat suurmiehet Tapio Rautavaara ja Reino Helismaa, Irwin Goodman ja Sibelius. Sen jälkeen historialliset elokuvat Kaksipäisen kotkan varjossa ja Täällä Pohjantähden alla I ja II. Pienenä syrjähyppynä on syntynyt Kalteva torni. Onko kaari sattumaa ja näköharhaa? – Ei se ole sattumaa, kyllä siinä on pitkä jatkumo ja tietoinen suunnittelu takana. Hienoa on taas se, että se on näin toteutunut ja paljon on myös onnea matkassa, että asiat ovat loksahtaneet kohdalleen ja elokuvahankkeet toteutuneet, Timo Koivusalo myöntää. |
Sankarihahmot kiinnostavat |
| Omalta alalta Kalteva torni tekee pienen poikkeuksen sarjaan. Löytyykö tämän elokuvan takaa kokemuksesi mielisairaanhoitajana? – Kyllä ehdottomasti. Kalteva Torni on itselleni hyvin tärkeä elokuva ja olin sen tekemistä suunnitellut pitkään. Aihe ja sen koko maailma oli itselleni tuttu. Pidän mahdollisena, että siihen aihepiiriin vielä joskus palaan. Toimittajan historiallisten aiheiden sarjaan luokittelema Kaksipäisen kotkan varjossa paljastuukin muusikko-Koivusalon tekemäksi. – Voi sen historialliseksikin nähdä. Tärkein elementti siinä on kuitenkin musiikki, sillä halusimme tehdä musiikkielokuvan. Tuo historiallinen vastakkain asettelu ja sortokausi antoi siihen draamallisen kehyksen. Toki se myös asettuu hienosti, eikä sattumalta vielä itsenäisyyttäkin edeltäneeseen aikaan ja tavallaan aloittaa tuon ajallisen ketjun. |
Onnellinen mies Eero |