”Valkoinen kurittaja sai suomalaiset etsimään lumilinkoja – jopa 20 000 hakua päivässä” uutisoi tori.fi toissapäivänä.
Olin otsikon uhri ja avasin uutisen: lumilinkoa on haettu kyseisestä nettikauppapaikasta alkuvuoden aikana melkein 300 000 kertaa. Perinteisesti suosituimmat myyntiartikkelit, sohva, Marimekko ja matto, jäivät poikkeuksellisesti kauas taakse.
Eikä eteläisen Suomen runsaslumisuus näy vain lumilinkokaupassa. Se heijastuu myös suksibuumina. Sukset on ollut alkuvuoden aikana toiseksi käytetyin hakusana. Maastohiihtosukset kirivät vielä hitusen laskettelusuksien edelle.
Talvi, luminen sellainen, on toki kauhistus pääkaupunkiseudun liikenteelle ja erityisesti VR:lle, mutta mannaa maastohiihdolle. Kansallislajimme kun on povattu tuhoutuvan leutojen talvien takia.
Yle kirjoitti viimeksi 30. tammikuuta, että hiihdon suosio laskee yhä.
Juttua taustoitettiin muun muassa Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämällä kyselytutkimuksella, jonka mukaan 34 prosenttia suomalaisista kävi suksien päällä vuoden 2018 talvella. Lukua verrattiin kahdeksan vuoden taakse, jolloin Suomen Luonnonvarakeskus julkaisi tilaston, jossa 42 prosenttia suomalaisista kertoi käyneensä hiihtämässä.
Pystyykö ”valkoinen kurittaja” kääntämään, tai edes pysäyttämään, kahdeksan prosenttiyksikön laskun?
Ylen jutussa hiihdon hiipuvaan suosioon haettiin syitä useista tekijöistä, muun muassa ikäluokkien tottumuksista ja säistä.
Kun suuremmat ikäluokat lopettavat hiihtämisen, harrastajamäärät laskevat. Lisäksi nykyiset 30–40-vuotiaat ovat eläneet 1990- ja 2000-lukujen huonoja talvia. Heille hiihto ei ole tullut tutuksi.
Myös vanhempien motivaatio välinehankintoihin hiipuu, kun hiihtokeleistä ei ole varmuutta.
Mutta nyt on kelejä. Lunta on jopa niin paljon, että eteläisimmässä Suomessa pohditaan lumensulattamoita ja lämmitettyjä katuja.
Meillä pohjoisessa mikään lumi ei onneksi ole liikaa – ei edes kesällä.
Metsähallitus uutisoi helmikuun alkajaisiksi, että Lapin kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat koko viime vuoden. Erityisesti kesällä.
Lapin seitsemään kansallispuistoon tehtiin yhteensä 1,33 miljoonaa käyntiä. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto pysyi kärjessä yli puolella miljoonalla käynnillään.
Kun kävijämäärät kasvavat, kasvaa tarve rakenteiden ylläpidolle ja rahalle. Ja kun rahat eivät riitä, on vähennettävä rakenteita. Myös jätehuolto ja polttopuiden hankinta ovat iso menoerä.
Viime Kuukkelissa kirjoitimme Ylläsjärven puolella sijaitsevan Kahvikeitaan uudesta järjestelystä. Metsähallitus on myynyt Kahvikeitaan yrittäjälle, joka rakentaa nykyisen laavupaikan yläpuolelle latukahvilan. Uusi lisä upeaan latukahvilaverkostoomme aukeaa seuraavalle talvikaudelle.
Vanha laavupaikka on yhä olemassa, mutta sen ylläpito ei ole enää Metsähallituksen kontolla. Laavun kunnosta ja puuhuollosta vastaa yrittäjä. Laavun käytöstä voi maksaa tekstiviestitse.
Palautetta tuli heti: mikä on syynä heikennykseen, miksi pitää maksaa?
Heitän kysymyksen takaisin: miksi ei pitäisi maksaa?
Mieluummin maksan reittimaksuja, ostan talviurheilukartan – jonka tuotto muuten menee suoraan reittien ylläpitoon – ja näpyttelen tekstarin laavulla, kuin lähden ulkoilemaan repullinen polttopuita selässäni.
Lisätehoja se kyllä toisi – sekä liikkumiseeni että huoltobudjetteihin.
Satu Renko
Ylläksellä 7.2.2019
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.