Kaivostilaisuudet: Äänellä valtava merkitys hiljaisuutta myyvälle matkailulle

Desibelien suunta. Kaivostilaisuudessa epäiltiin, ettei Kuertunturi ja Kuervaara todellisuudessa estäisi räjähdysäänien kantautumista Ylläksen suuntaan.

Syksyn vuorovaikutustilaisuuksissa on käsitelty matkailun kehitystä ja  mahdollisen kaivostoiminnan ääni- ja tärinävaikutuksia. Kun syy Ylläkselle saapumiseen on luonto, rauha ja hiljaisuus, kaivostoiminnan äänet arveluttavat matkailualaa.

– Hieman yksinkertaistettuna matkailun tilanteen voi tiivistää yhteen lauseeseen: Matkailu kasvaa, hankejohtaja Rauno Posio Visit Arctic Europesta avaa puheenvuoronsa Kolarin kunnan virastotalossa.

Viime keväänä vuorovaikutustilaisuuksissa käsiteltiin kaivostoiminnan prosesseja. Syyskuussa lähdettiin liikkeelle kuulemalla matkailua – mitä se on nyt ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa.

House of Laplandin toimitusjohtaja Anna Häkkinen oli samoilla linjoilla Posion kanssa.

– On yksiselitteistä, että matkailu kasvaa. Se kasvaa vauhdilla, ja Lappi on Suomen matkailun veturi. Ilman Lapin kasvua Suomen matkailun kasvu olisi ollut olematonta. Lapissa saadaan olla ylpeitä kasvusta.

Yhteydet Pohjois-Norjaan kuntoon

Mistä kasvu tulee?

– Kaikki ovat lukeneet mediasta, kuinka Aasia kasvaa kaikista rajuiten, mutta meillä lähtöluvut ovat niin matalat, että siellä on varaakin kasvaa ennen kuin päästään Euroopan asiakasmääriin, Posio linjaa.

Suomi on matkailijamäärissä Norjaan ja Ruotsiin verrattuna jäljessä.

– Kasvuun on potentiaalia. Matkailutulo ei ole myöskään pelkästään sitä, että hotelli saa rahaa. Matkailu on tukipalveluja tarvitseva kokonaisuus, ja sitä kautta aluetaloudellinen vaikutus on paljon suurempi, Posio muistuttaa.

Kuten moni muukin, myös Posio korostaa ympärivuotisuuden merkitystä.

– Yhteydet kondikseen Pohjois-Norjan ja Suomen Lapin välille ja takuulla valuu matkailijoita tänne.

Posio muistaa mainita myös Lapin ykkösmiehen vaikutuksen.

– Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, joulupukkia tullaan katsomaan Lappiin.

Mittauksissa ei ylityksiä

Lokakuun vuorovaikutustilaisuudessa loikattiin takaisin kaivoshankkeen keskiöön, aiheena loppukesän ja alkusyksyn koetoiminta.

Koetoiminnan aikana Hannukaisen kaivosalueella tehtiin neljä räjäytystä, joista ensimmäinen pohjoisemmalla koelouhoksella ja kolme jälkimmäistä eteläisemmällä. Irrotetusta maa-aineksesta 200 tonnia ajettiin Ouluun koerikastukseen. Kuopat on jo täytetty maanpinnan tasalle. Viimeistely tehdään kesän korvilla.

Koetoiminnan aikana mitattiin ääni- ja tärinävaikutuksia.

Äänimittauspisteitä oli kymmenkunta: kaivosalueen sisällä ja läheisyydessä, Äkäsjokivarren mökkipihassa, Ylläkselle johtavan tien varressa, Luosuntien varressa ja Kuertunturin tuntumassa.

– Mittauspiste 2 oli ainoa piste, jossa näkyi pientä mukailua, että sinne on saattanut jonkunlaista ääntä kantautua, mutta mitä tehtiin analyysia ja verrattiin Valtioneuvoston rajoihin, keskiäänitasot eivät ylittyneet, mittaukset toteuttaneen APL Systemsin Timo Mämmelä esitteli.

Tärinää puolestaan mitattiin viidestä pisteestä.

– Mittausten perusteella emme pystyneet identifioimaan räjäytyksen aiheuttamaa tärinää lainkaan asutuksen lähelle. Silläkin on iso vaikutus, minkälainen maaperä on, Mämmelä toteaa.

– Täällä se on hiekkamoreenia, joka vaimentaa tärinän tehokkaasti, Hannukainen Miningin päägeologi Jouko Pakarinen täydensi.

Räjäytyksen aikaan läheisellä joella kalastamassa ollutta Elias Teriötä kiinnosti, mitattiinko tärinää vesistöistä. Teriön mukaan syönti loppui välittömästi räjäytykseen.

– Tärinää mitattiin vain rakennuksista, se oli vaadittu koetoimintaluvassa, hänelle vastattiin.

Timo Mämmelä (APL Systems) kuvaili desibelitasoja ääninäyttein. Tilaisuudessa vertailtiin luonnon ja liikenteen ääniä kaivosääniin.
Timo Mämmelä (APL Systems) kuvaili desibelitasoja ääninäyttein. Tilaisuudessa vertailtiin luonnon ja liikenteen ääniä kaivosääniin.

Kukaan ei voi varmasti sanoa

Tilaisuudessa kuunneltiin nauhoitteita – luonnon ääniä, tuulta, ukkosta, ohi kulkevaa moottoriliikennettä, lentokoneen ylilentoa – ja verrattiin desibelejä koetoiminnassa tehtyjen räjäytysnauhoitteiden desibeleihin. Se, että voiko tuloksista vetää johtopäätöksiä todellisen toiminnan vaikutuksista ja kuinka yksioikoisesti, ei ole selvää.

– Jos irrotettava kivimäärä on 100–200-kertainen, se ei tarkoita, että ääni olisi 100–200-kertainen. Tärinöitä tulisi enemmän, mutta nekin jäävät lyhyelle matkalle, eivätkä ole suoraan verrattavissa. Mutta totta kai tämä on pienoismalli. Koetoimintalupa ei antanut irrottaa kerralla 200 tonnin paukkuja, Jouko Pakarinen totesi.

– On myös huomattava, että kun mennään louhoksessa syvemmälle, ääni vaimenee. Korkeat äänet vaimenevat kokonaan, Timo Mämmelä sanoo.

Mallinnuksia esitteli Rambollin Sakari Ruokolainen.

– Mallinnus on tehty melun leviämisen kannalta suotuisissa sääolosuhteissa. Lähtötietoina olivat muun muassa maastomallit, melulähteiden tiedot, kaivossuunnitelma ja rakennustiedot, Ruokolainen pohjusti.

Mallinnuksien mukaan desibelit evät ylittäisi ohjearvoja. Ruokolainen läväytti valkokankaalle kartan, jossa desibelejä kuvaava värikaavio levisi viuhkamaisesti poispäin Ylläksestä.

Kartta saa aikaan kysymyksiä.

– Onko olemassa tietoa siitä, kuinka pitkälle ääni kantautuu, kun se on alle 40 desibeliä? Ilkka Poutanen kysyy.

– Hyvin pitkälle, mutta kuten Timon esityksessä nähtiin, normaali taustamelukin on sen 40 desibeliä, Ruokolainen toteaa.

Johanna Koivumaa kysyy, kuuluuko ääni Kuertunturille saakka.

– En voi varmasti sanoa, ettei sinne kuulu mikään. Mutta sen voin sanoa, ettei kuulu mikään mekkala jatkuvasti. Isompi räjäytys, kolahdus, kiihdytys, voi tietyissä olosuhteissa myötätuulella kuulua sinne, mutta onko se häiritsevää? Toisia häiritsee ihan jo se, että sen kuulee. Me ollaan kaikki erilaisia sen suhteen, Ruokolainen vastaa.

Ruokolaisen mallinnuskartan mukaan ääni leviää kaikkialle muualle, paitsi Ylläksen suuntaan.

– Räjäytysmelun leviäminen riippuu siitä, millä puolella räjäytetään ja millä puolella on vastapenkka. Kuervaara blokkaa melun leviämistä Äkäslompolon suuntaan ja myöskin Ylläksen suuntaan.
Kuervitikon mallinnuksessa jää melun vaikutus pienemmäksi, koska etäisyyttä rupeaa olemaan jo kilometrien verran asutukseen.

Sakari Ruokolainen (Ramboll) esitteli koetoiminnan aikaisista ääni- ja tärinätutkimuksista tehtyjä mallinnuksia.
Sakari Ruokolainen (Ramboll) esitteli koetoiminnan aikaisista ääni- ja tärinätutkimuksista tehtyjä mallinnuksia.

Kenen korva kuulemassa

Ääni kantautuu sääolosuhteiden mukaan, mutta Pakarista vapaasti lainaten, räjäytyksiä ei voi aikatauluttaa sääennusteiden mukaan. Häiriön mittaluokan yhtiö ja asiantuntijat näkevät hyvin pienenä.

– Kun ne on sovittuja ne ajat, jolloin räjäytetään, ja kun niistä varoitetaan, ja kun suunnittelu tehdään asianmukaisesti, meluvaikutukset pysyvät hyväksyttävissä rajoissa. On otettava huomioon, että se ei ole sellainen piikki korvaan, vaan varsinkin kun mennään aloitustasosta alaspäin, se on matalataajuinen tussahdus.

Matkailualan yrittäjänä Ilkka Poutanen hämmästelee näkökulmaa. Hän toteaa, ettei äänivaikutuksista puhuttaessa ole kyse siitä, mitä paikalliset kuulevat, vaan mitä matkailijat kuulevat.

Ruokolainen toteaa, että sekin pitää tiedostaa matkailutoiminnassa, että tiettyihin aikoihin tällaista tapahtuu.

Ylläs merkityksellinen

Palataan vielä hetkeksi syksyn ensimmäiseen sidosryhmätilaisuuteen. House of Laplandin Anna Häkkinen muistutti Ylläksen merkityksestä koko Lapille.

– Petipaikoista 23–25 prosenttia on Ylläksellä. Kasvussa Ylläs on huippuluokkaa Lapin keskuksista.

Häkkinen korostaa matkailun työllistävää vaikutusta.

– Matkailu on äärimmäisen työllistävä ja etenkin nuoria työllistävä työvoimaintensiivinen ala.

Satu Renko