Heikko lohivuosi huolena jokivarressa

Kalastusmatkailuyrittäjät surevat katastrofaalisen huonoa lohikesää. Syyttävä sormi osoittaa kalastuslakia ja merikalastusta. Harmaan kalastuksen kitkemiseksi kaivataan tehokkaampaa valvontaa.

Lappean Loman Mauri Kylmämaa (vasemmalla) keskustelemassa kansanedustaja Markus Lohen kanssa. Lapin kansanedustajia piipahtivat seminaarissa maakuntakierroksellaan.

– Merikalastus vaikutti Lappean kesään. Kalaa nousi tänä kesänä 20 000–30 000 kappaletta vähemmän kuin viime kesänä. 10–13 kilon kalat puuttuivat kokonaan. En koskaan uskonut, että tulee hallitus, joka heikentää tämän alueen kalastusmatkailua, Lappean Loman yrittäjä Mauri Kylmämaa toteaa vakavana.

– Kalastusmatkailua ei pidetä minään ministeriössä, hän jatkaa.

– Jokilaaksoissa on noin 100 000 ihmistä, 150 matkailupalveluyritystä, törmillä on tuhannen lomarakennusta, on välineteollisuutta, koulutusta ja kansainväliset mahdollisuudet, mutta emme ole saaneet sitä painoarvoa, jota tämä kaikki vaatisi.

Yleisössä nyökytellään.

– Parhaiden mätikalojen määrä putosi viidenneksen. Kymppiluokan vuosikerta jäi vähäiseksi, vaikka kalaa ei saisi valkata, penkkirivistöstä kommentoidaan.

– Valvonta merelle pitää saada niin aukottomaksi, että homma saadaan kuntoon. Tällaista katastrofia, mikä nyt on tapahtunut, ei voida toistaa, muoniolainen Juha Niemelä toteaa tiukasti.

– Ainoa plussa uudistuksessa on terminaalikalastuksen väheneminen – jos sekään toteutuu, Kylmämaa lisää.

Syksyn mittaan viralliset tiedot

Pitääkö näppituntuma sitten paikkansa, leijuuko lohestuksen yllä musta pilvi?

Suomen kaupallisessa lohenkalastuksessa merialueella siirryttiin vuoden 2017 alusta kalastajakohtaisiin lohikiintiöihin. Samalla muutettiin kansallista asetusta, jolla säädellään kalastusta Tornion edustalla.

Muutos toi isoja uudistuksia lohen kalastukseen. Kemin terminaalissa kalastus alkoi aiempia vuosia aiemmin, mutta tiukennetuin rysä- ja saalismäärärajoittein.

Luonnonvarakeskuskus (Luke) ei ole saanut tästä lohikesästä vielä kaikkia tietoja.

– Saamme ne lähiviikkoina. Sen jälkeen voimme miettiä, miksi vuosi 2017 oli huonompi, onko vilunkipeli lisääntynyt tai onko asetuksen muutos synnyttänyt vilunkipeliä. Uusi asetus oli huomattava kiristys terminaalialueen kalastajalle, Tapani Pakarinen Lukesta summaa.

Joelta nostettuja lohia on tänä kesänä ilmoitettu 21 690, eikä kiintiö ole vielä täynnä. Ruotsin puolella kiintiö on täyttynyt.

– Tornionjoen poikastiheydet ovat hyvällä tasolla, mutta nämäkin laskelmat tarkentuvat syksyn kuluessa. Viime vuonna oli paljon sairaita kutulohia, nyt ei ole ollut merkkejä sellaisesta, Pakarinen jatkaa.

Yleisöstä hämmästellään myös tämän kesän poikkeuksellista kokojakaumaa.

– Ei tullut enää vanhat edellä ja nuoret perässä, vaan kaikki sekaisin.

Pakarinen pitää havaintoa mielenkiintoisena. Siitäkin saadaan myöhemmin faktatietoa.

Sekä puhujat että yleisö peräänkuuluttavat tiukkaa seurantaa ja nopeaa reagointia – jo kesken kauden pitää voida puuttua ja tehdä muutoksia määräyksiin.

Laittomia kaloja kauppojen tiskeillä

Suomessa vallitsevaa ”pimeän kalan” päätymistä kauppojen tiskeihin pidetään häpeällisenä. Kalaan kiinnitettävän merkin pitäisi jatkaa matkaansa kalatiskiin saakka, jotta kuluttaja tietää, mistä kala tulee. Käytännössä tämä ei toimi.

– Ei ne merkit pysy paikoillaan, yleisöstä kommentoidaan.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam myöntää, että merkin tekninen toteutus ei mennyt aivan nappiin, ja että sitä täytyy kehittää.

Yleisöstä ehdotetaan, että kaikki lohet pitäisi merkitä, myös vapaa-ajankalastajien nostamat.

– Merkitön kala olisi laiton kala. Ilman saalisilmoituksia ei ole kalatilastoja ja ilman tilastoja ei ole kalavesien hoitoa.

Samoilla linjoilla kulkee Kalatalouden keskusliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Eeva-Maria Maijala.

– Merikalastuksen piikkiin on laitettu paljon, mutta on muitakin asioita, kuten vapaa-ajankalastus merellä. Arvio on, että sitä on reilusti enemmän kuin virallista kaupallista kalastusta. Pitäisi olla oma kalasysteemi, jossa jokainen lohi – myös vapaa-ajan kalastuksessa – pitäisi ilmoittaa rekisteriin. Samoin kuin riista, Maijala sanoo.

Kansanedustajat eivät ehtineet maakuntakierroksellaan jäädä kuuntelemaan koko seminaaria. Heidän puheenvuorojensa linja oli kuitenkin yhteneväinen: on katsottava markkinana koko vesistöaluetta ja muitakin kaloja kuin vain lohta, eikä lohen nousua saa riskeerata, sillä myös merikalastus hyötyy siitä, että lohi nousee.

Rajat ylittävää yhteistyötä

Kuten Kolarin kunnanjohtaja Antti Määttä seminaaria avatessaan totesi, lohensoutu on täällä ihmisten dna:ssa. Epäkohtiin toivotaankin tehokasta tarttumista, jotta tulevaisuuden visiot on mahdollista toteuttaa.

– Tavoitteeksi pitäisi ottaa Tornion–Muonionjoen nostaminen kansainvälisen kiinnostuksen piiriin. Eikä se saisi jäädä vain jokeen, vaan se pitäisi laajentaa väylän sivujoille ja järviin. Kalat eivät kuuntele valtioneuvoston päätöksiä, mutta jäävät pyydyksiin, joita valtioneuvoston antamilla päätöksillä voidaan laittaa, seminaarissa summattiin.

Jokaisessa puheenvuorossa korostettiin, että on huomioitava osapuolet molemmin puolin rajaa ja koko jokivarren mitalta.

– Tämä on yhteinen asia ja vaikuttaa molemmin puolin jokea. Tyhjänpäiväistä Suomi–Ruotsi-ottelua on turha käydä siitä, kuka saa kalastaa enemmän. Koko seminaarin pontimena on asetus, jonka myötä isojen emokalojen pyynti on siirtynyt joelta etelään, samoin tulot, Tornion-Muonionjokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska linjasi.

Satu Renko