Kansallispuisto avattiin pyöräilylle: ”Maailmanluokan mahdollisuus”

Kuva: Visit Ylläs

Pyöräily Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on nyt sallittua kaikilla maastoon merkityillä virallisilla kesäreiteillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ylläksellä pyöräily nähdään avaimena kesämatkailun kasvuun ja tunturikeskusten synergiaetuna.

– Nyt ehkä suurin haaste on saada toimijat ymmärtämään, kuinka isosta asiasta on kysymys. Kun puhutaan globaalista markkinasta, pyöräily on aivan omaa luokkaansa, huomattavasti suurempi kuin laskettelu- ja maastohiihtomarkkinat. Esimerkiksi Skotlannissa, joka on väkiluvultaan suunnilleen Suomen kokoinen maa ja pinta-alaltaan hieman pienempi, kävi 1,3 miljoonaa mtb-vierailijaa vuonna 2009, Visit Ylläksen markkinointipäällikkö Janne-Juhani Haarma kuvailee.
– Tämä on todella maailmanluokan mahdollisuus, hän jatkaa.
Pyöräilyn sallimista kansallispuiston reiteillä on puntaroitu jo useita vuosia erilaisin kokoonpanoin. Sysäyksen muutokselle antoi ympäristöministeriön ohjeistus, jossa pyöräily rinnastettiin reiteillä kävelemiseen.
– Asiaa ryhdyttiin katsomaan enemmänkin siltä kantilta, että pitää olla syy, miksei pyöräily olisi sallittua, jos kävelykin on, puistonjohtaja Pekka Sulkava kertoo.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa luki jo entuudestaan, että pyöräily on sallittu sille osoitetuilla reiteillä. Nyt reitistösuunnitelma päivitettiin ja siinä otettiin huomioon ministeriön ohjeistus.
– Tunturi-Lapissa on noin 900 kilometriä toisiinsa yhteydessä olevaa maastopyöräilyreittiä, jossa on sallittua ajaa pyörällä. Luku pitää sisällään Kolarin, Kittilän, Muonion, Raattaman ja Enontekiön jo olemassa olleet reitit sekä nyt auenneet 330 kilometriä kansallispuiston reittejä, jotka yhdistivät alueelle kokonaisen Tunturi-Lapin maastopyöräilytuotteen, Sulkava summaa.
Mutta:
– Sallittu on eri asia kuin virallisesti suositeltu, puistonjohtaja muistuttaa.
– Vaikka reitti olisi sallittu, se ei tarkoita sitä, että sinne voisi ohjata pyöräilijöitä. Reittien, joille ohjaamme, on oltava turvallisesti kuljettavia.
Samaa korostaa Ylläksen Matkailuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ylipiessa.
– Kuluttajansuojalain mukaan asiakkaan pitää saada tietää reitin vaativuus. Ennen kuin voimme virallisesti ohjata reiteille, ne täytyy vaativuusluokitella ja niistä olisi hyvä olla myös sanalliset kuvaukset, jotta asiakas tietää kenelle reitti soveltuu. Teemme sitä työtä parhaillaan ensi kesää varten.
Nykyisten virallisten reittien lisäksi pyöräilijöitä voi ohjata turvallisesti Kesänkijärven kierrokselle ja Kesänkijärven tieltä Hangaskurun laavulle. Reittejä kartoitetaan koko ajan lisää.

Visit Ylläksen markkinointipällikkö Janne-Juhani Haarma on tyytyväinen päätökseen avata kansallispuisto pyöräilijöille.
Visit Ylläksen markkinointipällikkö Janne-Juhani Haarma on tyytyväinen päätökseen avata kansallispuisto pyöräilijöille. Kansallispuistossa polkiessa on kuitenkin muistettava kansallispuiston säännöt.

Pysyttävä poluilla

Sekä matkailuväki että Metsähallitus seuraavat mielenkiinnolla, miten pyöräilyn salliminen kansallispuistossa vaikuttaa alueeseen.
– Odotamme palautetta siitä, mitkä olisivat mielenkiintoisia reittejä, ja minkälaista työmäärää uudet reittiavaukset vaatisivat, Pekka Sulkava toteaa.
Ja kuten Sulkava lisää, kaikki, mikä liittyy kansallispuistoon, aiheuttaa keskustelua.
– Pallo on heitetty pyöräilijöille. Kansallispuiston järjestyssääntöjä on noudatettava, polulta ei poistuta. Jos etiketti mättää, täytyy ruveta toimenpiteisiin. On joko tehtävä uutta reittiä tai pistettävä pyöräilyä kielletyksi sellaisilta kohdilta, joissa se on erityisen hankalaa.
Pyöräilyseura Ylläksen Kampi 719 ry:n puheenjohtaja Timo Veijalainen vakuuttaa, ettei huolta ole.
– Jos joku pysyy sataprosenttisen varmasti reitillä, se on pyöräilijä. Ei olisi mitään järkeä polkea muualla kuin reitillä. Jos joku poikkeaa polulta, se on kävelijä, Veijalainen vakuuttaa.

Ympärivuotinen tuote

Ylläksen katukuvassa pyöräilytrendi näkyy vahvasti – näkyi jo viime talvena. Polkijoiden virallisen lukumäärän ynnäileminen sen sijaan on vaikeampaa.
– Puiston kävijälaskurit eivät tietenkään erottele pyöräilijää ja kävelijää, mutta voimme tehdä johtopäätöksen, että jos tietyillä reiteillä on nyt selvää kasvua, se tulee pyöräilyn puolelta. Helpoimmin laskettavissa on alamäkipyöräily, jossa pyöräilijä ostaa hissilipun, Janne-Juhani Haarma toteaa.
Haarma on vakuuttunut pyöräilyn tuomasta hyvästä.
– Tämä on aivan mieletön mahdollisuus. Pyöräily on yksi yhtenäinen ympärivuotinen tuote. Talvipyöräverkostokin laajenee 90 kilometriin viime kevään 55 kilometristä. Samalla yhdistyy tunturien puolet ja sehän on taas valtava synergiaetu.

Satu Renko

Huom! Pyöräilyä ei sallita luonnonsuojelullisista tai turvallisuussyistä Varkaankurussa, Palkaskerolla, Tuomikurussa, Pirunkurussa ja Kellostapulinkurussa.


Tauon paikka. Kai Konki (vasemmalta), Henna Tyni, Riikka Miettinen, Timo Veijalainen ja Perttu Immonen olivat mukana keskiviikona 12. heinäkuuta poljetulla 21 kilometrin yhteislenkillä. Kuvasta puuttuu Markus Miettunen, joka lähti kesken matkan vaihtamaan pyöräänsä poljinta, ja Kuukkelin Satu, joka seisoo kameran takana. Allekirjoittaneella oli vähiten kokemusta, mutta tässä porukassa hitainkin otettiin hyvin huomioon, ja kun kaaduin pitkoksilta koko varren mitaltani suohon, porukka totesi, että niin käy kaikille aina joskus.
Tauon paikka. Kai Konki (vasemmalta), Henna Tyni, Riikka Miettinen, Timo Veijalainen ja Perttu Immonen olivat mukana keskiviikona 12. heinäkuuta poljetulla 21 kilometrin yhteislenkillä. Kuvasta puuttuu Markus Miettunen, joka lähti kesken matkan vaihtamaan pyöräänsä poljinta, ja Kuukkelin Satu, joka seisoo kameran takana. Allekirjoittaneella oli vähiten kokemusta, mutta tässä porukassa hitainkin otettiin hyvin huomioon, ja kun kaaduin pitkoksilta koko varren mitaltani suohon, porukka totesi, että niin käy kaikille aina joskus.

Veijalaisen pyörät eivät lepää laakereillaan

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston johtaja Pekka Sulkava totesi, että Suomessa on arviolta viisi pyöräilijää, jotka pystyvät polkemaan koko matkan Ylläkseltä Hettaan ilman, että kantavat fillaria välillä. Yksi heistä on Timo Veijalainen.
Uutinen Pallas-Yllästunturin kansallispuiston reittien avaamisesta pyöräilylle ilahdutti monia, mutta harvaa ehkä aivan yhtä paljon kuin Veijalaista.
– En usko, että alueella vielä edes tajutaan, kuinka suuri juttu tämä on. Sama koskee talvipyöräilyä. Viime talvi oli hurjaa kasvua, ensi talvena takuulla räjähtää.
Kittiläläinen mies, joka työskentelee tätä nykyä Ylläksellä, on herkeämättä tekemisissä pyöräilyn kanssa – joko hallilla kädet ketjuöljyssä, maastossa vaatteet ravassa tai tietokoneensa ääressä karttojen parissa.
– Olen löytänyt oikeita helmiä, mies hehkuttaa maastoreissujaan.
– Brutaalin rehellinen on kyllä oltava: monet reitit ovat todella haastavia. Pallaksen alueella sääolosuhteetkin voivat jo yksinään olla sellaiset, että se tekee ajamisesta vaikeaa.

Markkinointia, markkinointia, markkinointia.

Pyöräilyn ilosanomaa ja kansallispuistosta kaivelemiaan helmiä Veijalainen jakaa Facebookissa Pallas-Ylläs MTB Trails -sivulla – palkatta ja intohimostaan pyöräilyyn.
– Haluan tuoda esille, mitä kaikkea kansallispuistosta löytyy. Normaalikuluttajille suositellut reitit ovat vain pintaraapaisu siitä, mitä täällä on.
– Reittejä on myös kuvattava, jotta voidaan lähestyä kansainvälisiä tahoja. Maailmalle on turha lähteä markkinoimaan kännykuvilla. Pitää olla näyttää upeaa ja ammattimaista jälkeä, jotta siihen tartutaan.
Markkinointi on asia, jota Veijalainen korostaa joka käänteessä.
– Tänne pitäisi tuoda instatähtiä, bloggaajia ja kansainvälisten pyöräilylehtien toimittajia. Siihen ei minun oma budjettini ja vapaaehtoisvoimat riitä.

Paketit valmiiksi nyt!

Viime talven Veijalainen ohjasi palkkatyössään läskipyöräreissuja. Kansainvälisyys korostui niissäkin.
– Talven ryhmistä vain yksi oli suomalainen, kaikki muut ulkomaalaisia. Pyöräily on ihan älyttömän kova juttu maailmalla.
– Ja onhan se hienoa, kun ulkomailta tulee henkilö, ja sen voi viedä tuonne jonnekin ihan hevonjeeraan erämaahan, josta löytyy autiotupa levähdyspaikaksi. Se on heille uskomaton kokemus.
Vielä tänä kesänä kovin moni ulkomaalainen ei huomaa valita kokemuskohteekseen Yllästä.
– Reittiavaus tuli liian myöhään, Veijalainen harmittelee.
– Mutta se tarkoittaa sitä, että ensi kesälle on oltava paketit valmiina. Alalla syntyy varmasti myös kilpailua, joka puolestaan kasvattaa painetta laadukkaiden pakettien rakentamiseen. Näin laaja reittiverkosto mahdollistaa viikonkin kestävät pyöräsafarit. Toivottavasti myös majoituspuoli on hereillä.

Virallisten reittien kartoitusta

Aivan kaikkea Veijalaisen ei kuitenkaan tarvitse tehdä ilmaiseksi. Ylläksen Matkailuyhdistys ry on tilannut häneltä Ylläksen virallisten maastopyöräreittien kartoituksen ja kehittämissuunnitelman.
– Lähinnä se tarkoittaa sitä, että ajan Ylläksen alueella kulkevia virallisia maastopyöräreittejä gps:n kanssa ja tarkistan reittien kunnon. Sen jälkeen kirjaan ylös tiedot paikoista, joissa tarvitaan kunnostusta.
– Hyvä, että matkailuyhdistys on herännyt asiaan jo nyt, että tieto reiteistä on olemassa ennen kuin ollaan myöhässä ja 200 pyöräilijää vetää suolle, missä ei ole pitkospuita, Veijalainen naurahtaa.
Pääosin reitistö on hyvässä kunnossa.
– Lähinnä siellä tarvitaan vesien ohjaamista, reittimerkkien lisäämistä ja pitkospuiden korjaamista.
Kartoitus on valmis lokakuuhun mennessä, mutta irtoaako tarvittaviin kunnostustoimenpiteisiin määrärahoja, on Veijalaisen määräysvallan ulottumattomissa.

Pyöräilyseura Ylläksen Kampi 719 järjestää keskiviikkoisin harrastajien yhteisen pyörälenkin. Lenkille startataan aina kello 18. Lähtöpaikka ilmoitetaan ennakkoon Facebookissa sivulla Pallas-Ylläs MTB Trails. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Lenkki on maksuton. Lenkeillä suunnataan pääasiassa läski- ja maastopyörillä ajettaville reiteille. Jos maastot eivät ole siis tutut, mutta intoa ja mielenkiintoa piisaa, lähde mukaan! Tässä porukassa ei ole vaaraa eksyä.

Satu Renko