Aluetaloudellisesta selvityksestä alustavia tuloksia

Pasi Rinne Gaiasta esitteli tuloksia tilaisuudessa, jonka YouTube-taltiointi ei tällä kertaa mennyt aivan nappiin - lähetys katkesi harmillisesti jo alkumetreillä.

(Tekstit ja kuvat: Satu Renko. Artikkelit on julkaistu Kuukkelissa 13/2017, joka ilmestyi 20.6.2017)

ARVIO: Kaivoksen tulo katkaisisi Kolarin kunnan matkailuelinkeinon nousun, ja vaikka molemmissa skenaarioissa on nähtävissä merkittävää aluetaloudellista kasvua, kaivoksen tuomasta hyvästä valtaosa päätyisi Kolarin ulkopuolelle. Pahin uhkakuva on, ettei mikään kasva.

Jos Hannukaisen rautamalmikaivos toteutuisi, matkailun liikevaihto pienenisi noin 18 prosenttia, jos kaivosta ei tulisi, se kasvaisi yli sata prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto olisi kaivoshankkeen myötä merkittävästi suurempi, mutta huomattavaa on myös se, että kaivoksen tuottamasta kassavirrasta valtaosa päätyisi Kolarin ulkopuolelle. Matkailu jättäisi viisi prosenttia enemmän rahaa kunnan aluetalouteen kuin kaivos.

Edellä esitetyt arviot perustuvat yrittäjien ja kaivosyhtiön kalkulointeihin ja olettamuksiin liiketoimintansa kehittymisestä vuoteen 2025 mennessä kahden annetun vaihtoehdon luomissa raameissa – kaivos tai ei kaivosta.

– Molemmissa skenaarioissa on havaittavissa merkittävää aluetaloudellista kasvua, selvityksen laatinut Pasi Rinne Gaista summaa.

– Raha vain jakautuu niissä eri tavoin kunnalle ja yksityishenkilöille.

Kumpikaan ei ratkaise työttömyyttä

Jatketaan jossittelua: Jos kaivos tulisi, työpaikkojen määrä näkyisi piikkinä kaivoksen rakentamisvaiheen aikana, ja jos kaivosta ei tulisi, matkailusektorille tulisi huomattavasti uusia työpaikkoja.

Oli jos-vaihtoehto kumpi tahansa, Kolarin työttömiä se ei näyttäisi auttavan.

Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Jarmo Kylmämaa kysyikin, miksei matkailussa nyt elettävä nousukausi näy kunnan työllisyydessä.

– Kolarissa ei ole sellaista työvoimaa, jolla olisi halua tai valmiuksia työskennellä alalla, Ylläksen Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Ylipiessa vastasi.

– Molemmissa vaihtoehdoissa työllisyys vaatii muuttoa eikä täytä nykyistä työttömyyttä, Pasi Rinne lisää.

Matkailukeskusten noususuhdanne näkyy erityisesti henkilöstövuokrauksena.

Tulosten luotettavuutta kyseenalaistettiin

Suurin osa selvitykseen vastanneista yrittäjistä toimii tunturialueella.

– Kunnassa on koko joukko yrittäjiä, mikseivät muualla asuvat ole vastanneet? Vaikuttaako tämä selvityksen painoarvoon?, Jarmo Kylmämaa tiedusteli.

– Matkailu keskittyy tunturialueelle, ja selvitys on täyttä faktaa siitä, miten yrittäjät näkevät kehittymisen. Olisi iso virhe jättää käyttämättä näitä tuloksia. Myös tunturialueelta on jäänyt merkittäviä toimijoita pois vastaajista, Pari Rinne vastasi.

Yhteensä laskennassa on aineistoa 48 toimijalta Kolarissa. Tämä edustaa 52 prosentin markkinaosuutta koko Kolarin liiketoiminnasta vuonna 2016.

– Se antaa kohtuullisen hyvän kuvan ja kattavasti tietoa. En lähtisi mitätöimään tulosta, kunnanjohtaja Antti Määttä summasi.

Vastavalittu kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Nordberg oli sen sijaan täysin toista mieltä.

– Tämä on arvio, ei täyttä faktaa. Jos asetan itseni matkailuyrittäjän paikalle, toki laitan arvioon, että toimintani kasvaa, jos kaivosta ei tule, että investoin miljoonia, mutta tapahtuuko se oikeasti?

Rönölän yrittäjät Anne Lehtovuori ja Jukka Mäkelä hämmästelivät keskustelun saamaa suuntaa.

– Selvitykseen on vastannut lähes 50 yrittäjää ja yksi kaivosyhtiö. Silti vain matkailun arviot kyseenalaistetaan. Voisihan tässä olla mukana useamman kaivosyhtiön skenaario.

Tilaisuudessa todettiin, että riskialttein tilanne on se, ettei tule kaivosta, mutta ei myöskään matkailun kehitystä.

– Investointi-ilmapiirin eteen on tehtävä töitä molemmissa vaihtoehdoissa, Pasi Rinne kuittasi.

Entä tarkastelujakson jälkeen?

Kunnanvaltuutettu  Mikko Lipponen kysyi, minkälaisia johtopäätöksiä näistä vastauksista voidaan tehdä sen suhteen, mitä mahdollisesti tapahtuisi sen jälkeen, kun kaivos aikanaan suljettaisiin.

Kalervo Aska, Tornio-Muonionjokiseuran puheenjohtaja, mietti samaa.

– Jäin kaipaamaan aikadimensiota pidemmälle kuin vuoteen 2025. Mitä sen jälkeen? Onko haavoitetulla Ylläksellä samat edellytykset jatkaa kaivoksen jälkeen? Mitä meidän lapset saavat 500–1000 vuoden päästä? Malmi pysyy ja odottaa sen tuhatkin vuotta, jos Ylläksellä ei sitten enää ole lunta. Otan kantaa myös kalojen puolesta, ne eivät osaa puolustaa itseään. Jos kriittistä rajaa vielä lasketaan, kaloilta saattaa loppua uimavesi, Aska totesi.

– Tämän aineiston perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä kaivoksen jälkeisestä ajasta, siitä pitäisi laatia uusi skenaario, Pasi Rinne pahoitteli.

Ylläksen Matkailuyhdistyksestä muistutettiin, että iso ratas matkailussa on vasta pyörähtänyt nyt kun suorien lentojen pää on saatu auki.

– Potentiaalia on paljon, Hanna Ylipiessa korosti.

Satu Renko


Gaian tilaisuudessa esittelemä kalvopaketti ei ole tullut yleiseen jakoon.
Gaian tilaisuudessa esittelemä kalvopaketti ei ole tullut yleiseen jakoon.

Mikä selvitys?

Gaia Consulting  toteutti viime vuoden puolella selvityksen, jossa pohdittiin elinkeinojen yhteensovittamisen mahdollisuuksia. Tässä aiemmassa työssään Gaia ohjeisti kuntaa kolmella suosituksella, joista yksi oli kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioiminen ennen päätöksentekoa.

Vaikutuksia havainnollistetaan kahden skenaarion kautta: vaihtoehto A selvittää vaikutuksia, jos kaivoshanke toteutuu, vaihtoehto B vaikutuksia, jos hanke ei toteudu.

Selvitystyön tavoitteena oli tuottaa vertailtavia arvioita matkailun, kaivostoiminnan sekä muiden elinkeinojen vaikutuksista Kolarissa. Molemmissa vaihtoehdoissa tarkastellaan rahavirtoja ja niiden vaikutuksia yksityisille, yrittäjille ja kunnalle. Kaikilla kolarilaisilla yrityksillä oli mahdollisuus osallistua arvion tekemiseen.

Alustavia tuloksia käsiteltiin elinkeinojen yhteensovittamistilaisuudessa Kolarin kunnan virastotalossa tiistaina 6. kesäkuuta. Lopullisen raportin valmistuminen viivästyy alkuperäisestä suunnitelmasta, koska kyselyn vastausaikaa pidennettiin.

 


Miksi kaivos ei vaikuttaisi poronhoidon talouteen?

Jottei keskityttäisi aivan tyystin kaivokseen ja matkailuun, selvityksessä on mukana kahden skenaarion vaikutukset myös porotalouteen ja kaupan alaan. Kumpikin elinkeino näyttää piirtyvän kutakuinkin samanlaisena käppyränä, tuli kaivosta tai ei.

Etenkin porotalouden kohdalla tämä yllättää, sillä Paliskuntain yhdistys on ottanut näkyvästi kielteisen kannan kaivoshanketta vastaan, koska kaivos heikentäisi poroelinkeinon toimintamahdollisuuksia.

Mallinnuksen tekemiseen ja tiedon tuottamiseen osallistui Kolarin ja Muonion paliskuntien isäntiä. Myös Paliskuntain yhdistystä haastateltiin. Soitto Gaiaan selventää asiaa hieman:

– Olen kuullut mainittavan keskusteluissa, ettei kaivos kosketa samalla tavalla molempia paliskuntia. Porotaloutta on tarkasteltu kokonaisuutena. Minuakin hieman yllätti erot kahden paliskunnan välillä, Pasi Rinne toteaa.

Sama koskee kaupan alaa. Toisessa vaihtoehdossa toisella menee huonommin ja toisella paremmin, ja päinvastoin. Lopputulos on sama.

Soitto Paliskuntain yhdistykseen:

– Olen lukenut selvityksestä, mutta tätä en tiennyt. Tottakai kaivoksella on isoja taloudellisia vaikutuksia porotalouteen. En tiedä, ketä siihen olisi meiltä haastateltu, ei ainakaan minua, toiminnanjohtaja Anne Ollila hämmästelee.

 


Vasemmalla puheenvuoro Tuomo Tuohinolla, oikealla Juha Koskisella. Molemmat edustivat tilaisuudessa Tapojärvi Oy:tä.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa Tuomo Tuohino, oikealla Juha Koskinen. Molemmat edustivat tilaisuudessa Tapojärvi Oy:tä.

Puheenvuoro Ramm-Schmidtille ja Tapojärvi Oy:n edustajille

Kolarin kunnan virastotalossa 6. kesäkuuta järjestetyssä tilaisuudessa puitiin muutakin kuin vain aluetaloudellista arviota.  Ääneen pääsi Leif Ramm-Schmidt, joka on pyytänyt jo useammassa tilaisuudessa puheenvuoroa. Diaesityksessään hän toi esiin useita ympäristölupahakemukseen ja siinä esitettyihin kemiallisiin prosesseihin  liittyviä ristiriitaisuuksia.

Näistä eniten lienee puhuttanut rikastuksessa käytettävä ksantaatti-niminen kemikaali, jonka merkityksellisyyden Hannukainen Mining näkee toisin kuin moni muu.

Ramm-Schmidt kysyi, miksi yhtiö esittää tilaisuuksissa vanhentunutta tietoa ksantaateista, kun uudempaakin, ksantattien vaarallisuuden puolesta puhuvaa tietoa on saatavissa.

– En sano nyt ksantaateista mitään, kun riskinä on, että siitä tulee juupas-eipäs-keskustelu, joka ei johda mihinkään, geologi Ida Källberg totesi.

Tilaisuuden jälkeen Källberg pyysi Pöyryltä vastauksia joihinkin Ramm-Schmidtin esiin nostamiin kysymyksiin. Ksantaatteihin liittyen Pöyry vastasi näin:

Ksantaatin ja muidenkin kemikaalien käyttömäärät tarkentuvat syksyn kokeissa. Mikäli rikastuskemikaaleja olisi rikastushiekka-altaalla paljon, kertoisi se epäonnistuneesta annostelusta. Soveltuvia suoria tai välillisiä menetelmiä ksantaatin tarkkailuun luonnollisestikin etsitään ja vertaillaan. On kuitenkin todennäköistä, että parhaat hallintakeinot löytyvät prosessinvalvonnasta. Eri aineiden analyysien kehittelystä julkaistaan jatkuvasti tietoa – usein hyvin alustavassakin vaiheessa. Kun vaihdetaan tietoa analyysimenetelmistä, on oltava tarkkana, mitkä menetelmät soveltuvat jo käytännön mittakaavaan ja kuhunkin käyttökohteeseen. Lisäksi, erityisesti välillisten menetelmien osalta, on tapauskohtaisesti arvioitava, onko analysoitavassa materiaalissa määritystä tai tulosten tulkintaa haittaavia häiriötekijöitä.

Ramm-Schmidtin esitykset ovat Youtubessa ja Facebookissa Pro Ylläs -sivulla.Keskustelu jatkunee seuraavassa vuorovaikutustilaisuudessa eli viimeistään syksyllä.

Tapojärvi Oy:stä edustus

Aiemmissa tilaisuuksissa on kyselty Tapojärvi Oy:n edustajien perään. Tilaisuuksissa kun on nähty vain Hannukainen Miningin geologit.

Nyt paikalla olivat Tuomo Tuohino, Tapojärvi Oy:n hallituksen jäsen, ja Juha Koskinen, Tapojärvi Oy:n kehityspäällikkö.

Koskinen vastasi Ramm-Schmidtille, että kemikaalikäytöstä saadaan myöhemmin tarkemmat tulokset. Lisäksi hän totesi, ettei ksantaatti ole ainoa kemikaali, jota käytettäisiin rikastusprosessissa.

Tuohinoja puolestaan kertoi omista kokemuksistaan Kittilästä.

– Ei ollut minkäänlaisia ristiriitoja. Vähän lähempänä kaivos on tietenkin täällä, mutta asenneilmasto oli täysin eri. Keskustelkaa Kittilän kanssa, hän kehotti.

Yleisöstä todettiin, ettei kultakaivosta ja rikkipitoista rautakaivosta voi verrata keskenään. Etenkään, kun kaivokselle on Leviltä linnuntietä matkaa 30 kilometriä ja tietä pitkin vielä enemmän.

Anitta Jauhojärvi
pyysi vastauksia siihen, miksi kaivosyhtiö tekee jo töitä, vaikka lupia ei ole vielä hellinnyt.

– Kaivosyhtiö tekee valmisteluja omalla riskillään. Jos lupaa ei saada, työ menee omaan piikkiin. Kaivosyhtiö investoi koko ajan hankkeeseen. Pari vuotta on mennyt ilman mitään tuloja, rakennusvaihekin menee ilman tuloja. Kuluu 300 miljoonaa euroa ennen tuloja. Rahoitus hoidetaan suomalaisilla rahoitusmuodoilla, on instituutioita sun muita. 300 miljoonaa ei ole tänä päivänä enää mikään iso raha, Koskinen totesi.

Ensimmäistä kertaa kaivostilaisuuksissa saatiin jonkinsuuntainen rahoitukseen liittyvä vastaus.

 


Pohjavesiluokitusten poistaminen jäi pöydälle

Lapin Ely lähetti 13. helmikuuta Kolarin kunnalle lausuntopyynnön, joka koski pohjavesialueiden luokitusten muuttamista.

Kolarissa lausuntopyyntö koski Erihnäistenmaan, Juvakaisenmaan, Kuervaaran ja Kivivuopionvaaraan pohjavesialueita.

Alueet ovat kuuluneet käytöstä poistuvaan luokkaan III. Luokan III alueet joko luokitellaan uudelleen luokkiin 1 (yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeät), 2 (muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat) tai E (jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen), tai poistetaan kokonaan pohjavesirekisteristä.

Elyn lausuntopyynnössä todettiin Erihnäistenmaan, Juvakaisenmaan, Kuervaaran ja Kivivuopionvaara 1:n pohjavesialueiden olevan vedenhankintaan soveltumattomia, ja niitä esitettiin luokituksesta poistettaviksi.

Mitä vastattiin?

Kolarin kunta ja Lapin liitto vastasivat Elyn lausuntopyyntöön, ettei niillä ole asiaan huomautettavaa.

Sen sijaan kuntalaiset löysivät paljonkin huomautettavaa. Elylle jätetyissä mielipiteissä muun muassa todettiin, että Ylläksen Hannukaisen alueelle aiemmin sijoittunut kaivostoiminta on peruuttamattomasti heikentänyt alueen pohjaveden laatua ja ettei voi olla lainmukaista saastuttaa pohjavesiä ja vahingon tapahduttua muuttaa luokitusta siten, että saadaan vapaasti aloittaa saastuttaminen uudella kaivoksella uudestaan.

Mielipiteiden jättäjät pelkäävät kaivostoiminnan pohjavesivaikutusten ulottuvan paljon laajemmalle alueelle kuin ajatellaan, sillä maanalaisten pohjavesivarastojen geometriahydrauliset yhteydet ovat puutteellisesti tunnettuja. Samalla kysyttiin, poistuuko lain määräämä pohjaveden pilaamiskielto, jos pohjavesialue määritellään muuksi kuin pohjavesialueeksi.

Kolarin kunta järjesti 14. maaliskuuta kaivoshankkeeseen liittyvän vuorovaikutustilaisuuden, jossa oli aiheena juurikin alueen pohjavedet. Vaikka tuolloin Ely-keskukselle annettavan lausunnon viimeiseen jättöpäivään oli enää viikko aikaa, kunnanjohtaja kommentoi, ettei ole tietoinen asiasta. Lausuntopyyntöä pohjavesiasiasta ei käsitelty tilaisuudessa.

Lopputulema

”Kiitos antamastanne palautteesta koskien kevään 2017 Lapin pohjavesialueiden luokitusmuutoksia. Lapin ELY-keskus on käynyt läpi saadun palautteen ja vastaa palautteessa esiin nousseisiin kysymyksiin liitteenä olevassa vastineessa. Saadun palautteen perusteella Kolarin ja Savukosken kuntien luokitusmuutoksia ei ole viety eteenpäin, vaan palautetta tarkastellaan edelleen ja kyseisten alueiden osalta mielipiteitä on mahdollista esittää vuoden 2017 loppuun saakka. Muiden kuntien osalta pohjavesialueiden luokitusmuutokset on viety eteenpäin ja tallennettu ympäristöhallinnon Pohjavesitietojärjestelmään.

Pohjavesialueita koskeva ajantasainen tieto on kaikkien saatavilla ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelun kautta

Pohjavesialueiden luokitustyö jatkuu Lapin alueella edelleen. Aineistot ovat nähtävillä ympäristöhallinnon yhteisillä verkkosivuilla.

Touko-kesäkuussa hannukaisen kaivosalueella, Laurinojan tuntumassa, tehtiin koekairauksia. Kairauksissa tutkittiin, mitä tunnetun malmiesiintymän alapuolelta löytyy. Kairauksista on aukeaman juttu 20. kesäkuuta ilmestyneessä Kuukkelissa.
Touko-kesäkuussa hannukaisen kaivosalueella, Laurinojan tuntumassa, tehtiin koekairauksia. Kairauksissa tutkittiin, mitä tunnetun malmiesiintymän alapuolelta löytyy. Kairauksista on aukeaman juttu 20. kesäkuuta ilmestyneessä Kuukkelissa.