Hotellin paikka – Ylläsjärvelle suunnitteilla Arctic Ice Hotel

Uusi jäähotelli tulisi Aurinkoravintolan ja ala-aseman puoliväliin, samalle korkeuskäyrälle Lapland Hotel Saagan kanssa.

– Arctic Ice Hotel lisäisi koko alueen vetovoimaisuutta, Hiihtokeskus Iso-Ylläksen toimitusjohtaja Osmo Virranniemi toteaa.
Hän avaa tietokoneensa ruudulle havainnekuvat. Uusi hotelli sijoittuisi Sport Resort Ylläkselle (SRY) Aurinkoravintolan ja ala-aseman puoliväliin, jotakuinkin samalle korkeuskäyrälle kuin Lapland Hotel Saaga.
Noin 7 000 kerrosneliömetriin mahdutettaisiin 58 hotellihuonetta. Maan alla olevaan kerrokseen tulisi varsinainen jäähotelli eli 19 jäähotellihuonetta.
– Sinne tulee betonirakenteet, joiden päällä on jääverhous, Virranniemi kuvailee.
Varsinaisen hotellirakennuksen alapuolelle kaavaillaan 66 luksushuoneen asuntoja, joissa katot ja seinät ovat lasia. Lasi on pääelementtinä myös hotellin kaksikerroksisessa jääkuutioravintolassa.
– Olemme lähteneet liikkeelle luksuksesta, koska luksusmajoitus voi pyöriä ympärivuotisesti noin 50 prosentin käyttöasteella. Isompi hotelli vaatisi vähintään 70–80 prosentin käyttöasteen. Kun luksus on lähtökohtana, saadaan investointi kannattavaksi. Toisena hankkeena alueelle on wellness-hotelli, joka rakennettaisiin Taigan alapuolelle, nykyisen caravan-alueen paikalle, Virranniemi esittelee.
Wellness-hotelliin tulisi noin 150 hotellihuonetta ja rentoutumiseen liittyviä hyvinvointitiloja.
Hotellin jatkoksi piirretty 80 huoneiston huoneistohotelli voidaan toteuttaa erillisenä projektina.
Kaavoitusta ja hankkeita viedään eteenpäin yhdessä maat omistavan Metsähallituksen  kanssa sekä Kolarin kunnan ja hiihtokeskuksen kesken.

Tältä Arctic Ice Hotel näyttäisi rinteestä katsottuna. Toimitusjohtaja Osmo Virranniemi esitteli suunnitelmia.
Tältä Arctic Ice Hotel näyttäisi rinteestä katsottuna. Toimitusjohtaja Osmo Virranniemi esitteli suunnitelmia.

Triplaantumisia

Sport Resort Ylläksen alueelle pitkään ja hartaasti suunnitellun kehittämishankeen käynnistävä jäähotelli olisi toteutuessaan 25–30 miljoonan euron investointi. Siivu on kuitenkin vielä pieni, sillä kokonaisuutena kaavahanke mahdollistaa noin 200 miljoonan investoinnit.
– Tällä hetkellä täällä on parisen tuhatta vuodepaikkaa. Määrän pitäisi kolminkertaistua kymmenen vuoden sisällä, Virranniemi summaa.
SRY:n alueella sijaitsevat parikymmentä yritystä työllistävät kaksisataa työntekijää. Hankkeen tavoitteena on kolminkertaistaa myös työntekijämäärä.
– Nousukausi on alkanut. Parin vuoden sisällä kysyntä kasvaa merkittävästi ja meillä pitää olla valmiuksia tarjota hotellipaikkoja. Tämä vaatii myös kunnalta varautumista. Henkilökunta tarvitsee asuntoja.

Ketju vai yksityinen, kotimainen vai ulkolainen?

Hankkeen ensimmäisen vaiheen projektille, jäähotellille, etsitään parhaillaan sijoittajia ja operaattoria.
– Itse emme lähde rakentamaan hotellia, mutta tarjoamme konkreettisen hankkeen toteutettavaksi, emme pelkkää tyhjää tonttia.
Kaavoitus on loppusuoralla, havainnekuvat valmiina ja neuvottelut käynnissä.
– Olemme neuvotelleet eri operaattoreiden kanssa, myös suomalaisten. Hotelliketjukin on mahdollinen, Virranniemi paljastaa.
Hän uskoo, että kun jäähotellia ryhdytään rakentamaan, muut suunnitelmat käynnistyvät sen vanavedessä – kuten esimerkiksi hotellin viereisen alueen lomarakentaminen, jossa on tarjolla 50 lomarakennuspaikkaa.
– Kapasiteettikysymys tulee lähivuosina auttamatta vastaan Lapissa. Kun saamme lisää vuodepaikkoja, se kasvattaa taas kävijämääriä. Lisäksi tarjonnan pitää olla riittävän laadukasta. Lappiin on kova noste.
Hiihtokeskuksissa noste on näkynyt tällä talvisesongilla hissilippumyynnin seitsemän prosentin kasvuna. Jäähotellilla tavoitellaan erityisesti aasialaisia  asiakkaita.
– Heissä on iso potentiaali, mutta heitä varten tarvitaan myös tällainen selvä vetovoimatekijä.
Kun kehityksen pyörät lähtevät rullaamaan ja kuokka uppoaa maahan, hiihtokeskus ryhtyy uudistamaan hissejään ja nostamaan niiden tasoa entisestään.
– Minulle on aina ollut tärkeää koko alueen kehittäminen. Kun saamme lisää volyymia, se parantaa kaikkien bisnesmahdollisuuksia.

Satu Renko