Esteetömyyttä Ylläksellä

Kymmenen vuotta liikuntarajoitteisena elänyt Kirsi Äkäslompolo tietää ja tuntee Ylläksen alueen esteettömän liikkumisen tilanteen. Kuvassa Kirsi lähdössä Empun taksin Tuomas Huttusen kyyditsemänä Lapland Hotel Saagaan.

Esteetön liikkuminen on asia, joka ei välttämättä tule mieleen päivittäin, ellei siihen liity omakohtaista tai lähipiirin kokemusta.

Kuukkeli päätti selvittää kaksiosaisessa sarjassaan, mikä esteettömän liikkumisen tilanne on Ylläksellä, miten estetttömyyttä voisi kehittää ja minkälaisia arvosanoja liikuntarajoitteiset antavat alueen toimijoille esteettömyydestä.

Toimittajan tie vie ensimmäiseksi Ylläksen nettisivuille, joilta löytyy tietoa esteettömän luonnossa liikkumisen mahdollistavista vierailukohteista. Tunturialueelta ja sen lähituntumasta sivuille on listattuna seitsemän paikkaa, Kolarin Pasmajärveltä kaksi.

Ylläksen huipulla sijaitsevan Historiapolun, Pakasaivon, Äkäsmyllyn, Lomakeskus Seitasta lähtevän ja samaan paikkaan päätyvän Äkäslompolon pohjoispuolen reitin sekä Kesänkijärven reunaa kulkevan Kesängin Keitaan polun lisäksi listasta löytyy Ihmisen Ringin parkkipaikalta Varkaankurun kodalle kulkeva kivituhkapolku. Kohteista kolmessa on myös inva-vessat.

Reiteistä ja niiden kehittämisestä vastaa Metsähallitus. Paikallisesti asiaan on perehtynyt Metsähallituksen suunnittelija Jari Ylläsjärvi, joka kertoo, että esteettömyys on aina uudistuksia tehtäessä mielessä.

– Meillä on viralliset ohjeet, mutta paras tapa reittejä uudistettaessa olisi käydä eri paikoissa liikuntarajoitteisen henkilön kanssa. Rahallisesti muutokset eivät ole useinkaan isoja satsauksia, Jari toteaa.

– Helposti käveltäviä talvipolkuja ovat Kesängin parkkipaikalta Keitaalle johtava ura ja Karilan Navettagalleriasta Jounin Kaupalle vievä talvipyöräilyreitti. Molempien pituus on vajaat kaksi kilometriä suuntaansa.

– Iso-Ylläksen ja Kahvikeitaan välinen reitti olisi myös helppo tehdä esteettömäksi. Asiasta on puhuttu talon sisällä jo pitkään. Laitoin sen mahdolliseksi työkohteeksi, kun listasin Reila-hankkeeseen kohteita.

Kellokkaassa kaikki hyvin, vai onko?

Ylläksen suosituimpiin vierailukohteisiin lukeutuvassa Luontokeskus Kellokkaassa esteettömään liikkumiseen liittyvät asiat on huomioitu hyvin.

Luontokeskuksen asiakasneuvoja Anneli Ovaskainen kertoo, etä Kellokkaassa pääsee pyörätuolilla lähes talon joka kolkkaan. Muutoinkin erityisryhmien tarpeisiin on vastattu jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

Uskottavuutta Annelin mielipiteeseen tuovat muun muassa se, että Kellokkaan 134-paikkainen auditorio on varustettu neljällä invapaikalla, alakerran näyttelytiloihin on hissi ja Meän elämää -perusnäyttelyn infotaulut on sijoitettu siten, että kaikki kävijät pystyvät lukemaan ne.

Vaikka asiat ovat Kellokkaassa hyvällä mallilla, aina löytyy parantamisenkin varaa.

– Auditoriossa ei ole näkövammaisille tarkoitettua simultaanitulkkausta. Sitä on joskus kysyttykin, mutta ehkä tarve on ollut sen verran pientä, ettei sitä ole hankittu, Ovaskainen arvioi.

– Hissiä käytetään päivittäin. Asiakkaiden lisäksi sitä hyödyntävät siivoojat. Muutaman kerran on sattunut, että hissi on mennyt asiakkaiden sitä käyttäessä epäkuntoon. Sisältä löytyy päivystyspalvelunumero ja apu tulee 10 minuutin sisällä.

Kuopiolainen Sirpa Kokko ja turkulainen Antti Rinne hyödynsivät hissiä, kun he piipahtivat Kellokkaan näyttelyissä. Molemmat kiittelevät Ylläksen satsausta esteettömään liikkumiseen.

– Kaikista hotelleista löytyy hissit ja Kesängille pääsee kalaan. Eilen olimme Huminassa laulamassa karaokea, eikä sielläkään ollut liikkumisen kanssa mitään ongelmaa, 30 vuotta Ylläksellä loma-asunnon omistanut Sirpa ja ensimmäistä kertaa paikkakunnalla oleva Antti kertovat.

Antti Rinne ja Sirpa Kokkonen hyödynsivät Luontokeskus Kellokkaan invahissiä.
Antti Rinne ja Sirpa Kokkonen hyödynsivät Luontokeskus Kellokkaan invahissiä.

Vinkki tuotti tulosta

Paikallista näkökulmaa aiheeseen tuo Kirsi Äkäslompolo, joka on elänyt kymmenen vuotta liikuntarajoitteisena.

Kesäisin sähkömopoa kauppamatkoilla hyödyntävä Kirsi on kutakuinkin tyytyväinen Ylläksen esteettömyystilanteeseen, mutta kaipaisi joitain pieniä, mutta kokonaisuuden kannalta merkittäviä parannuksia.

Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuessa ovien aukaisu on joissain tapauksissa hankalaa ja vaikka liuskoja on melkein joka paikassa, ne voisivat olla liukkauden estämiseksi ritiläliuskoja.

Myös pihojen hiekoitus ja lumityöt olisi hyvä tehdä riittävän usein ja kattavasti.

– Jounin Kaupalle olen antanut sellaisen vinkin, että parkkipaikan invapaikkoja osoittavat kyltit olisivat autokohtaisia. Asiaan on luvassa muutos. Jos yksi kyltti osoittaa useampaa paikkaa, on mahdollista, että iso invataksi peittää autoilijoilta sen näkyvyyden.

– Apua olen saanut aina tarvittaessa. Konserteissa ja elokuvissa ihmiset huomioivat kyynärsauvalla kulkevan vaihtelevasti.

Jukka Rajala