Hannukaisen kaivosalueen kaavoitusprosessi etenee

Kolarin kunnanjohtaja Antti Määttä
Kolarin kunnanjohtaja Antti Määttä

Kolarin kunnanhallitus päätti 21. marraskuuta käynnistää uudelleen Hannukaisen kaivosalueen kaavoitusprosessin.
Päätöksen myötä kaivosalueen osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuuleminen asetetaan uudelleen nähtäville.
Samalla kunnanhallitus päätti lopettaa Hannukaisen kylän alueen asemakaavan laatimisen, koska Hannukainen Mining Oy on suunnitelmissaan poistanut avolouhosalueen noin 1 000 metrin suojavyöhykkeen ja päättänyt sen sijaan rakentaa suojavallin avolouhosalueen ja Hannukaisen kylän väliin.
Kaivosalueen kaavoitus on ollut seisahduksissa siitä lähtien, kun edellinen kaivostoimija, Northland Mines Oy, ajautui konkurssiin. Hannukainen Mining jatkoi siitä, mihin edeltäjänsä jäi. Sekä ympäristölupa että kaivospiirilupa ovat vireillä.
Lokakuussa julkistettiin kunnan tilaama elinkeinojen yhteensovittamisselvitys, jolla haettiin keskusteluyhteyttä elinkeinojen välille.
Selvityksessä todettiin muun muassa seuraava kunnanhallituksen kokouksessakin käsitelty kohta: ”Tarvitaan vastuullista päättäväisyyttä. Kunnalla on ratkaiseva asema suotuisan investointi-ilmapiirin luomisessa. Siksi kunnan on varmistuttava siitä, että ennen kaavoitusratkaisua (a) kaivoshanke on ansainnut sosiaalisen toimiluvan ja suunniteltu yhdentämispyrkimykset huomioiden ja (b) olennaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset tunnetaan riittävässä määrin.”

Kunnanjohtaja Antti Määttä, miksi kunnanhallitus päätti asettaa Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisen uudelleen nähtäville juuri nyt?
– Tähän on kaksi pääasiallista syytä. Ensinnäkin kunta haluaa edistää sekä matkailu- että kaivoselinkeinojen toimintaa kunnan alueella, eikä rajata kaivoselinkeinoa pois. Toiseksi kaavaprosessi on luonteeltaan vuorovaikutteinen ja tarjoaa mahdollisuuden saada palautetta kaivosyhtiön nykyisten suunnitelmien mukaisesta osayleiskaavaluonnoksesta.
Miten yllä oleva selvitystyön suositus sosiaalisen toimiluvan saavuttamisesta on huomioitu kunnanhallituksessa?
– Kaavoituksessa ratkaisevin päätös on kaavan hyväksymiskäsittely. Ennakolta ei voida tietää sitä, että onko hankkeella sosiaalinen toimilupa ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä vai ei. Yksiselitteistä tapaa sosiaalisen toimiluvan mittaamiseen ei ole, mutta se voidaan ymmärtää esimerkiksi niin, että kuinka vahva tuki hankkeella on tai ei ole. Kaavoituksen osalta lisätietoa saataneen ajallisesti noin vuoden kestävän ja monenlaisia osallistamistapoja sisältävän kaavan valmisteluprosessin aikana.

Mihin kaivoshankkeeseen liittyviin aineistoihin tukeudut päätöksenteossasi ja tunnetaanko kaivoshankkeen vaikutukset riittävissä määrin kaavoituksen eteenpäin viemiseksi?
– Kaikkiin hankkeeseen ja erityisesti lupaprosesseihin liittyviin aineistoihin. Käytettävissä olevan tiedon riittävyyttä arvioidaan prosessin aikana ja tarvittaessa tietoa vaikutuksista hankitaan lisää.

Kunta korostaa avoimen tiedottamisen merkitystä. Miten tätä on käytännössä toteutettu?
– Esimerkiksi kertomalla tehdyn selvityksen sisällöstä ja johtopäätöksistä avoimesti tiedotusvälineissä ja sidosryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Parhaillaan suunnitellaan sitä, miten vuorovaikutusprosessia jatketaan.

Kunnanhallitus on päättänyt jatkaa konsulttiyhtiön kanssa teettämällä suunnittelutyön, joka koskee kaivosyhtiön sidosryhmäviestinnän tukemista ja aluetaloudellista arviota. Jatkotoimenpiteiden kokonaishinta on yhteensä 28 000 euroa. Kunta odottaa sidosryhmien, muun muassa Ylläksen Matkailuyhdistys ry:n ja Äkäslompolon kyläyhdistys ry:n osallistuvan kustannuksiin. Miksi kunnanhallituksessa nähdään, että matkailuelinkeino olisi kiinnostunut tukemaan kaivosyhtiön sidosryhmäviestintää?
– Kaivostoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten selvittäminen lienee kaikkien osapuolten etu. Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset tuntemalla niihin pystytään varautumaan ja niihin voidaan löytää ratkaisuja. Kunnan tiedossa on, että osa sidosryhmistä on harkinnut vastaavien selvitysten teettämistä itsenäisesti. Yhteisesti toteutettuna kustannukset jäänevät edullisemmiksi. Kustannuksiin osallistuminen on jokaisen sidosryhmän itsensä päätettävissä.
– Kaiken kaikkiaan on tärkeää tuntea kaivostoiminnan vaikutuksia ja käydä niistä keskustelua. Kunta haluaa olla luomassa edellytyksiä keskustelun käymiselle.

Kunta teetti maaliskuussa kyselyn maankäyttöstrategian laatimisen avuksi. Useat Kuukkelin lukijat ovat ottaneet yhteyttä toimitukseen ja kyselleet tulosten perään. Maankäyttöstrategia liittyy olennaisesti kaavoittamiseen. Ovatko kyselyn tulokset huomioitu kaavoituspäätöstä tehtäessä?


– Kysely on toteutettu maankäyttöstrategian valmistelun pohjaksi. Maankäyttöstrategia ei ollut valmis kaavoituksen jatkamisesta päätettäessä 21.11.2016. Maankäyttöstrategia tulee olemaan kunnanhallituksen käytettävissä kaavoitusprosessin jatkuessa.

Milloin tulokset ovat kuntalaisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden nähtävissä?
– Maankäyttöstrategiaa käsitellään kunnanhallituksessa alustavan tiedon mukaan 12.12.2016.

Puheenjohtajan kanta selkeä

Kuukkeli esitti samat kysymykset myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarmo Kylmämaalle. Hän koki, ettei ole oikea henkilö vastaamaan, mutta totesi yleisesti, ettei Kolarin kunta pyri kaavoituksella rajoittamaan elinkeinojen monipuolisuutta, eikä täten poissulje myöskään mahdollista kaivannaisteollisuutta kunnassamme.

Avointa keskustelua tarvitaan

Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikko Jokinen
Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikko Jokinen

Kolarin kunta korostaa avoimen tiedottamisen merkitystä. Miten tätä on käytännössä toteutettu, Antti Määttä?
– Esimerkiksi kertomalla tehdyn selvityksen sisällöstä ja johtopäätöksistä avoimesti tiedotusvälineissä ja sidosryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Parhaillaan suunnitellaan sitä, miten vuorovaikutusprosessia jatketaan.
Hannukaisen kaivosprosessia vuodesta 2011 tutkinut Mikko Jokinen Luonnonvarakeskuksesta ei tunnista prosessin avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta.
– Koko kaivosprosessin keskeinen ongelma on tiedon kulku. Aitoa vuorovaikutusta ei ole syntynyt, eikä kaivosyhtiö ole esittäytynyt tilaisuudessa, joka olisi kaikelle kansalle avoin. Kaiken kaikkiaan kansalaisille ei ole järjestetty 2,5 vuoteen yhtään tilaisuutta, jossa keskustella asioista, Jokinen kuvailee tilannetta.
Äkäslompolon kyläyhdistys ry, Ylläksen Matkailuyhdistys ry, Muonion paliskunta ja Ylläksen Ystävät ry ovat päättäneet järjestää itsenäisesti avoimen seminaarin helmikuun alussa. Kuntaa on pyydetty mukaan.

Satu Renko