Olemmeko roskasakkia?

– Kuinka ihmiset voivat olla näin tyhmiä! En voi käsittää!
Näin puhisee yksi Lätäsenon vartta siivoava talkoolainen Lapin kansan jutussa.
Lätäseno on yksi Käsivarren suosituimmista kalastusjoista ja Muonionjoen sivuhaara.
Roskaa riittää Lätäsenolla, sillä jutun mukaan talkoolaisten matkaan varaamansa muovisäkit loppuvat jo 1,5 kilometrin matkalla, ja säkittämättä jäi matkalta löytynyt yksi joen varren laittomista kaatopaikoista. Siinä olisi ollut säkkikaupalla viinapulloja, säilykepurkkeja ja muoveja.
Ne löytyivät maalta, ja joessa kiiltelee lisää pulloja ja kaljatölkkejä sekä tupakantumppeja.
– Tupakantumppeja on löytynyt taimenten vatsoistakin, lehdessä haastateltu Metsähallituksen edustaja kertoo.
Viime vuosien villitys on kuulema saunat. Pressusaunan tukikehikot on rakennettu yksityis- ja soidensuojelualueen mailta, ja sitten koko hökötys on jätetty käytön jälkeen paikalleen.
Tarina saa surulliseksi, mutta ei yllätä vähääkään.
Olen itse hiihtänyt ja vaeltanut jonkin verran Käsivarressa ja lähempänä Yllästäkin. Kun on hiihdellyt kelkanjälkeä, ei ole tarvinnut huolehtia reitillä pysymisestä – reitti on useimmiten merkitty telanjäljen lisäksi myös tyhjillä ja kauas näkyvillä kaljatölkeillä.
Myös autiotuvat, jotka ovat vähällä huollolla ja joille pääsee kelkalla tai muulla kulkuvälineellä, ovat useimmiten olleet kuin viinapullo- ja kaljatölkkimeren ympäröiminä.
Ylläksellä taas roskaton retkeily merkitsee monelle sitä, että retkeltä ei tuoda yhtään roskaa mukana, vaan kaikki jätetään taukopaikoille.
Yksi matkailija oli makkarapaketin valmistuksen ammattilainen. Hänen mukaansa paketin muovi on todellinen taidonnäyte, jossa taisi olla jopa 12 eri kerrosta.
Eikä se vielä mitään. Kun paketti tyhjennetään, sen paino kasvaa niin paljon, ettei raavainkaan mies jaksa kantaa kuoria takaisin.
Lätäsenon jutussa ei sälytetä roskaamista minkään ryhmän syyksi, ei paikallisten eikä muualta tulleiden kalastajien. Telttasaunojen voisi väittää olevan muualta tulleiden jätöksiä, mutta muuten roskaajia löytyy omasta väestäkin.
Kun muutama vuosi sitten sukeltajat tutkivat Lapin suurimpien jokien pohjia, niistä löytyi roinaa autonakuista lähtien.
Puhtaimmat paperit sai muistaakseni Tornionjoki. Siinä Ruotsi vaikuttaa puolet ja todennäköisesti positiivisesti vielä joen toisellekin puolen, kuten pihojen hoidoissa. Suomen ranta on pääsääntöisesti hyvin hoidettu, kun vastarannalla on hyvä malli.
Nurmikoiden hoidossa Ruotsissa mennään kohta jo liiallisuuden puolelle, kun tuntuu, että kenenkään pihanurmi ei saa olla kuin 15 millimetriä korkeaa. Autiotaloissa saa olla vähän pidempi.
Yksi viime aikojen ikävimmistä matkailu-uutisistakin koskee roskaamista. Laittomia kaatopaikkoja epäillään olevan myös matkailuyritysten mailla. Onneksi ne eivät ole löytyneeet Ylläkseltä. Viranomaistutkinnat ovat ilmeisesti vielä kesken, joten ei niistä sen tarkemmin, mutta yleisellä tasolla kumminkin.
Tähän voisi lainata tuota kirjoituksen aloittavaa huudahdusta ihmisten tyhmyydestä. Matkailuyritysten kohdalla huudahduksen voimakkuuden saa nostaa ainakin kaksinkertaiseksi.
Tämä siitä huolimatta, että tiedän jätteiden käsittelyn maksavan joskus maltaita. Yksi vanhan rakennuksen purkajakin tuumasi, että purkujätekuorma maksaa enemmän kuin puretun rakentaminen. Täällähän ei ole vielä rakennusjätteiden kierrätystä.
Lähes koko Lapin matkailuelinkeino markkinoi itseään puhtaan luonnon ja siistin ympäristön avulla. Jos matkailuyritysjutussa olleet kuvat ja väitteet alkavat levitä sosiaalisessa mediassa, siitä kärsii koko elinkeino, ja maineen paikkaus saattaa kestää vuosia.
Matkailussa imagolle pätevät samat lainalaisuudet kuin urheilussa nestetasapainolle. Jo kahden prosentin nestehukka heikentää suorituskykyä selvästi. Kaksi prosenttia huonompi imago näkyy yritysten tulostasossa.
Nestehukka ei katoa heti vesihuikan jälkeen, vaan nesteen pitää imeytyä. Yleensä nestehukan poisto onnistuu vasta suorituksen päätyttyä.
Imagon paikkauskaan ei ole helppoa. Noin 30 vuotta sitten Ylläksen yhteislipussa oli parin tunnin katkos. Jotkut tarkistavat vieläkin, toimiiko yhteislippu.
Mistä ryhtiliike pois roskaväen joukosta pitäisi aloittaa?
Se tapahtuu helposti, kun kukaan ei jätä sitä ensimmäistä pulloa, tölkkiä, tumppia tai muuta roskaa.
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää
Matkailuyrityksen jätejutusta voisi sanoa, että minkä takapihalleen jättää, sen edestään löytää.
Nyt tuo lausahdus tuli kuitenkin mieleen viime talven lumista.
Lunta oli paljon, ja täällä pelättiin vuoden 2005 kaltaisia tulvia, mutta toisin kävi. Lumi katosi kuin tuhka tuuleen.
Vesi taisi kuitenkin kiertää vain kierroksen maapallon ympäri ja on satanut kesän aikana takaisin.
Hilla tykkäsi lämpimästä ja sateista, ja sitä löytyi lähes joka suolta. Mustikkaakin tuli aivan hyvin, mutta niissä kelit näkyvät sienitauteina.
Hilla-aika on ohi, mutta mustikoita löytyy vielä syyskuullakin, korkealla tuntureilla pakkasiin asti. Kannattaa kuitenkin katsoa, että marjojen laatu on hyvä.
Lopuksi liitän vielä toiveen, että sanonta pitäisi paikkansa tietokoneenikin kohdalla. Se hajosi hävittäen tietonsa, eikä varmistuslevykään toiminut. Toivottavasti kuitenkin tapaamme tietojen kanssa korjauksen jälkeen.

Ylläksellä 25.8.2016
Eero Vapa