Nyt paras aika rakentaa

– Enemmän rakennetaan kuin viime kesänä, alan ammattilaiset arvioivat Ylläksen rakentamistilannetta.
Ylläs näyttää elävän muun valtakunnan tahtiin, sillä Tilastokeskuksen uutisoinnin mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi helmi-huhtikuussa 8,9 prosenttia.
Rakentamiseen syventyminen alkoi kiinnostaa, kun huomasin töihin ja iltarasteille pyöräillessäni, että vasara paukkuu vähän joka puolella.
Pitkään on kerrottu, että matkailurakentaminen on lamassa, ja vedotaan rakennus- ja toimenpidelupalukuihin. Se pitää paikkansa, mutta vain osittain.
Lupaa vaativan rakentamisen lisäksi tehdään paljon rakennustöitä, jotka eivät näy noissa tilastoissa. Työmatkallenikin sattuneista rakennuskohteista yksikään ei näy tilastoissa, mutta ne työllistävät ainakin rakennusalalla olevia yrityksiä – ja sehän on myös tärkeä asia.
Vasarat paukkuivat keittiö-, katto- ja lämmitysmuodon vaihdon töissä.
Kun tehdään kattoremontti, ammattilaisen arvion mukaan se maksaa noin 100 euroa neliö. Se tietää työtä sekä lisää liikevaihtoa rautakaupassa ja kuljetusliikkeille. Bruttokansantuote kasvaa.
Yksi iltapäivälehti uutisoi mökkipaikkakuntien rikostilaston kasvamisesta kesäkuukausien aikana. Kolarissa rikoksissa oli vain 2 prosentin lisäys kesäajalla, eli täällä eletään tasaisesti ympäri vuoden. Enemmän kuitenkin kiinnosti, että Kolarin kohdalle mökkien lukumääräksi oli merkitty luku 2369.
Jo tuollaisessa rakennusmäärässä on paljon remonttia vaativia kohteita, ja epäilen, ettei luvussa ole kuin erilliset mökit. Asunto- ja kiinteistöyhtiöt tuskin ovat mukana.
Kun haimme Verkko-osuuskunta Ylläksen Laajakaistan kyläverkkohankkeelle tukea, laskimme kartasta Äkäslompolon asuin-, loma- ja liikekiinteistörakennukset. Niitä oli yhteensä 1502. Rivitalotkin ovat siis laskelmissa vain yhtenä rakennuksena.
Toisaalta taas Ylläksellä on kaksi isoa matkailurakennuskohdetta alkamassa, Ylläsjärven ja Äkäslompolon uusien koulujen rakentaminen.
Vaikka kouluja ei äkkiä miellä matkailurakentamiseksi, ilman matkailun menestystä kumpaakaan ei olisi aloitettu.
Kouluja voidaan pitää myös elinkeinopoliittisena tekona Kolarin kunnassa, kuten yksi ajattelija tuumasi. Lasken samanlaiseksi elinkeinopoliittiseksi teoksi myös Äkäslompolon kyläverkon rakentamisen.
Koulut luovat kuvaa, että täällä uskotaan tulevaisuuteen ja tänne voi turvallisin mielin muuttaa perheenkin kanssa.
Samalla alueelle tulee uutta osaamista, joka usein näkyy uusina yrityksinä ja työpaikkoina.
Miksi nyt olisi paras hetki rakentaa, kuten otsikossa väitän? Tähän lehteen tekemissämme rakentamisjutuissa, molemmissa työt ja tarvikkeet ovat olleet inhimillisen hintaisia – ja mikä mukavinta paikallisilta toimijoilta hankittuna.
Kiihtyvää rakentamista on pidetty yhtenä Suomen laman päättymisen ennakkomerkkinä. Se on tähän mennessä aina tarkoittanut rakennustarvikkeiden hintojen nousua ja toimitusaikojen pidentymisiä. Työpalkoillakin on ollut tapana hilautua ylöspäin.
Euriboritkin mataavat alamäkeen, joten rahankaan ei pitäisi olla hinnan kiroissa, vaikka pankkien marginaalit eivät euriborien suuntaan taida mennäkkään.
Suosittelen rakentamista nyt, koska rakensin itse juuri päinvastaiseen aikaan, kun Suomen iski suuri lama 90-luvun alussa. Rakennustarvikkeiden hinnat olivat pilvissä, kuten lainakorotkin – parhaimmillaan yli 12 prosenttia. Ainoa hyöty ajankohdassa oli, että rakennustarvikkeita oli saatavilla. Edellisenä vuonna toimitusajat olivat pitkiä.
Tuota ajoitusvirhettä maksoimme pitkään ja hartaasti.

Yleisen edun vastaista toimintaa

Sain soiton, jossa soittaja harmitteli joutuneensa keskustelupalstoilla syytetyksi yleisen edun vastaisesta toiminnasta. Hän oli vastustanut kännykkämaston rakentamista Riemuliiterin risteykseen.
Aluksi iloitsin, etten viihdy palstoilla, mutta sitten omatuntoni soimasi, sillä syyllinen istui täällä eikä yhteyden toisessa päässä.
Hanke on pysähdyksissä ainoastaan yhden hallinto-oikeuteen menneen valituksen takia, ja minä olen yksi sen allekirjoittajista.
Miksi olen niin vastuuttomassa hommassa mukana?
Palataan yli 50 vuoden taakse. Kevätkesän iltayöt olivat hienoa aikaa istua kotitalon katolla Sieppijärvellä. Kesäloma koulusta ja luonnossa meno kiihkeimmillään. Sieltä näkyi myös Ylläs, joka oli pienen kesämökkimme sijaintipaikka.
Siitä lähtien Ylläksen ja sitä ympäröivien tuntureiden näkeminen on aiheuttanut isomman tai pienemmän värähdyksen sisimmässäni.
Kun muutin asumaan Ylläkselle, maisemien arvo korostui.
Tiedän kyllä, että kaikille maisemilla ei ole sama merkitys. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään minun tuntemuksistani. Yli 30 vuoden aikana on tehty monta strategiaa ja tutkimusta, joita olen kokeillut pitää mielessäni.
Esimerkiksi vuonna 1998 tehdyssä kehittämisstrategiassa päätettiin luopua aikaisemmassa yleiskaavassa olleesta Äkäshotellilta Riemuliiterille kulkevasta tiestä, jotta kylästä säilyy vihreä yhteys tuntureille.
Minulle sen yhteyden säilyttäminen merkitsee myös maisemallista yhteyttä, jonka masto pilaisi.
Operaattorin tehtävänä on tuottaa yhteyksiä ja liikevaihtoa mahdollisimman vähin kustannuksin. Kun se pitäytyi tässäkin roolissaan, ei meille jäänyt minusta muuta konstia kuin valittaa.
Uskallan kuitenkin väittää, että operaattori olisi voinut toimia niinkin, ettei kännykkäyhteyksissään olisi ollut viikkojen erittäin heikkoa jaksoa.

Ylläksellä 18.7.2016
Eero Vapa