Ei nimi miestä pahenna – entä haukkumanimi?

… Samanlaisia huskysafareita järjestäviä yrityksiä on joka puolella Lappia turistirysien kupeessa…
Näin kirjoittaa toimittaja yhdessä valtakunnan päämedioista, ja saa pysäyttämään lukemisen siihen. Juttu käsitteli Lapin vetokoiria ja alkoi aivan mielenkiintoisesti, mutta ainakin minun lukemiseni pysähtyi rysän perälle.
Nimi ei pitäisi miestä pahentaa, mutta silti tuo turistirysä jäi vaivaamaan kuin ruoto kurkussa. Siinä on selvästi negatiivinen arvolataus mukana. Kun en ole vuosiin törmännyt tuohon termiin, luulin, että 80- ja 90-luvuilla ”hutkivien journalistien” lanseeraama termi on kadonnut kokonaan.
Mitä yhdestä nimestä?, voidaan kysyä. Minusta vähättelevän termin viljeleminen aiheuttaa sen, ettei matkailuun suhtauduta vieläkään vakavasti, vaan sitä pidetään jotenkin jonninjoutavana puuhasteluna.
Vähättelevillä nimillä luodaan pohjaa vähätteleville toimille. Muistan, kun poikasena varpusia kutsuttiin paskarölleiksi. Kun lintu oli paskarölli, sen ampuminen ritsalla tuntui oikeutetulta teolta – onneksi vain vähän aikaa.
Nythän samaa systeemiä käytetään ihmisiinkin. Terroristi-, raiskaaja-, homo-, huora- ja muilla samanlaisilla termeillä pohjustetaan oikeutusta kohdella toisia epäinhimillisesti.
No tuo saattoi jo mennä vähän liiankin pitkälle, mutta kyllä sieltä sama pohja löytyy.
On mielenkiintoista huomata, ettei muista elinkeinoista käytetä vastaavantyyppisiä nimiä, peliyritykset eivät ole nörttirysiä, maatalousyritykset tukirysiä, kaivosyritykset ongelmarysiä tai muuta vastaavaa, vaan niitä kutsutaan elinkeinohaaransa arvon mukaisesti.
Ihmisten palveleminen asettuu töiden vaativuuden vertailuissa aivan kärkipäähän – ainakin minusta.
Verrataanpa hieman elinkeinojen lukuja. Työ- ja elinkeinoministeriön sivut kertovat muun muassa seuraavaa: Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2014 arviolta 14,2 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli noin 28 prosenttia eli 4,03 miljardia euroa.
Bruttokansantuotteesta matkailulla on aivan merkittävä osuus.
Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2014 oli arviolta 4,4 miljardia euroa, joka on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli yli puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuuden, suurempi kuin maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen.
Matkailu on myös ainoa vientiteollisuus, jonka arvonlisävero maksetaan Suomeen.
Lapissa merkitys on vielä Suomeakin isompi. Lapin liiton sivuilta voi lukea, että: Matkailu on Lapin tärkeimpiä toimialoja. Matkailun vuosittain tuottama tulovaikutus on 630 M€ (2013) ja työllistävä vaikutus n. 5000 htv., jonka lisäksi matkailu työllistää suuren määrän sesonkityövoimaa.
Lapissa on tällä hetkellä noin 2,4 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä ja vähintään saman verran rekisteröinnin ulkopuolisia yöpymisiä. Lapin matkailu on erittäin kansainvälistä. Lappi houkuttelee matkailijoita noin 140 eri maasta vuosittain. Yöpymisistä noin 40 % on kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä.
Matkailutulon luku ei kuitenkaan ota huomioon matkailun välillisiä vaikutuksia, jotka ovat 56 eurosenttiä jokaista matkailueuroa kohti. Eli matkailu tuo Lappiin miljardi euroa vuosittain.
Tulovaikutuksen luvut ovat muutaman vuoden takaisia. Viime vuonna matkailu Lappiin kasvoi Iso-Britanniasta 2,5 prosenttia, Saksasta 10, Ranskasta 13,5, Intiasta 70,9 ja Kiinasta 42,3 prosenttia.
Onneksi sain alun kirjoituksen tekemiin haavoihin balsamia vain kolmen päivän kuluttua. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Ylläksellä ja tapasi myös Lapin matkailuyrittäjiä.
Tapaamisen jälkeen Niinistö sanoi, että Lapin kanssa Suomessa voidaan matkailullisia kohteita laskea olevan saariston ja järvi-Suomen, mutta niistäkin Lappi erottuu vielä erityisine ominaispiirteineen keihäänkärkenä. Muuta Suomea löytyy muualtakin maailmasta.
Mikä parasta, Lapin matkailu tuntuu päässeen myönteiseen kierteeseen. Äskettäin saimme lukea, että luksusmatkailijatkin ovat alkaneet löytää Lapin. Heitäkin kiinnostaa rauhallisuus, hiljaisuus, metsä, puhdas ilma, turvallisuus, luonnonilmiöt sekä elämyksellisyys.
Ulkomaan lennot lisääntyvät, mutta akilleenkantapääksi näyttävät muodostuvan kotimaan yhteydet.
Nyt on vielä lähes metri lunta ja olosuhteet mitä parhaimmat. Silti Lapin taivaalla liihottaa monena päivänä vain yksi kolmioreittiä lentävä lentokone, joka palvelee Saariselän, Levin ja Ylläksen ja niiden ympärillä olevien kohteiden asiakkaita ja asukkaita.
Silloin onkin hyvä nostaa monopolissa hintoja. Korkein kuulemani tarjous on ollut 700 euroa edestakainen Helsinki–Kittilä-lennosta. Siinä kävi kuin paikalliselle ajattelijalle, jota houkuteltiin lentäjäkurssille.
”Miten minusta lentäjä, kun jo kurssin hinta huimaa.”, hän tuumasi, eikä mennyt.
Ei mennyt lippukaan kaupaksi – ja menetimme muutaman satasen liikevaihtoa.
Konduktöörien yt-neuvottelujen jälkimainingeissa taas uutisoitiin, että Kolarin ratapihan hiljenemisestä päätetään kesäkuun lopussa. Kysyin tarkennusta, ja sain kuulla, että se tarkoittaa matkustajaliikenteen ratapihatyötä. Ei edistä matkailua tuokaan.
Harmi, sillä ulkomaalaisten matkailun kasvaessa tuota vauhtia (Marras–helmikuussa ulkomaisten asiakkaiden yöpymiset ovat Ylläksellä kasvaneet 30,8 %. Kotimaiset yöpymiset ovat vähentyneet 4,7 %. Kokonaiskasvu on 14,7 %), kohta olisi taas uusien investointien vuoro. Ehkä täällä nähtäisiin myös loma-asuntoa suurempia ulkomaalaissijoituksiakin.

 Ylläksellä 21.4.2016
Eero Vapa